Vanhempien koulutustaso vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin
26.8.2025 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ottivat koronarokotteen paljon todennäköisemmin kuin matalammin koulutettujen lapset. Koulutuksen ja koronarokotuksen yhteyttä Suomessa selittivät vanhempien oma rokottautuminen, tulotaso ja maahanmuuttajatausta, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Vuoden 2022 loppuun mennessä korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapsista 92 % oli saanut ainakin yhden koronarokotteen, kun pelkän peruskoulun suorittaneiden vanhempien lapsilla vastaava osuus oli vain 58 %. Rekisteripohjainen tutkimus kattoi kaikki Suomen 12–17 -vuotiaat nuoret sekä heidän vanhempansa.
Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät selittävät vanhempien koulutuksen yhteyttä nuorten koronarokotuskattavuuteen ajanjaksolla, jolloin koronarokotesuositus ylsi koskemaan kaikkia yli 12-vuotiaita. Koulutuseroja selittivät perheiden tulotaso, maahanmuuttajatausta, vanhempien ikä, sekä etenkin se, olivatko vanhemmat itse ottaneet rokotuksen koronaa vastaan.
Nuorista, joiden vanhemmilla ei ollut rokotusta, vain joka kymmenes otti koronarokotteen.
- Vanhempien oman rokottautumisen merkitys voi viitata laajempaan rokote-epäröintiin matalasti koulutetuissa perheissä, kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sanni Variskallio.
Korkeampituloisen perheen nuori otti rokotteen herkemmin
Koulutuksen lisäksi myös perheen tulotaso oli vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin: mitä korkeammat tulot, sitä todennäköisemmin nuoret ottivat koronarokotteen.
- Rokotukset olivat maksuttomia, mutta käytännön haasteet rokotuksen hankkimisessa ovat saattaneet vaikuttaa enemmän pienituloisten perheiden nuoriin. Suurempituloisissa perheissä taas rokottautumalla saatu mahdollisuus esimerkiksi matkustamiseen on voinut kannustaa ottamaan rokotteen, Variskallio arvelee.
Tutkijat pitävät tärkeänä, että lasten ja nuorten rokotekattavuuden sosioekonomisia eroja ja niiden syitä selvitetään laajemmin myös muiden rokotteiden osalta.
- Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että matala sosioekonominen asema on yhteydessä suurempaan riskiin sairastua tartuntatauteihin. Matalasti koulutetuista ja pienituloisista perheistä tulevien nuorten jääminen ilman rokotesuojaa uhkaa kasvattaa eriarvoisuutta entisestään, sanoo yliopistotutkija Hanna Remes.
Lisätiedot:
Sanni Variskallio
sanni.variskallio@helsinki.fi
Hanna Remes
hanna.remes@helsinki.fi
Puh. 050 319 9377
Variskallio S, Moustgaard H, Remes H, Martikainen P. 2025. Association of parental education with adolescents’ COVID-19 vaccine uptake: A nationwide register-based study in Finland. Vaccine. https://doi.org/10.1016/j.vaccine.2025.127615
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkimus: Kanariansaarten turistit viihtyvät luonnossa6.5.2026 12:55:18 EEST | Tiedote
Kolmannes Kanariansaarilta tehdyistä sosiaalisen median päivityksistä tehtiin luontoalueilta, paljasti yli 720 000 päivityksen analyysi.
Yksilön oikeus tulla unohdetuksi ei ole rajaton – EU:n nykyinen tietosuojasääntely määrittää, mitä tietoja menneisyydestä säilytetään6.5.2026 10:17:00 EEST | Tiedote
Yksilön tietosuoja on vahvistunut viime vuosina EU:n lainsäädännössä. Itseä koskevia tietoja voi saada poistetuksi esimerkiksi vetoamalla oikeuteen tulla unohdetuksi. Mutta mitä se tarkoittaa historian, arkistojen ja yhteisen muistin kannalta?
Tutkijat löysivät uusia keinoja tehostaa hermoston korjautumista MS-taudissa4.5.2026 09:33:26 EEST | Tiedote
MS-tauti on Suomessa poikkeuksellisen yleinen, eikä siihen ole toistaiseksi olemassa yhtäkään hermovaurioita korjaavaa lääkettä. Tapani Koppisen väitöskirjatutkimus avaa uuden suunnan: kaksi erilaista lääkemolekyyliä osoittautui tehokkaaksi hermosolujen suojakerroksen uudelleenkasvun käynnistämisessä.
Yksi maailman yleisimmistä polvileikkauksista ei auta – ja saattaa aiheuttaa haittaa30.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Polven nivelkierukan osapoisto ei paranna potilaiden oireita tai toimintakykyä kymmenen vuoden seurannassa.
“Ilman pölyttäjiä maailma olisi ankea ja väritön” – Luonnontieteellisen museon uusi näyttely nostaa pölyttäjät valokeilaan29.4.2026 10:25:57 EEST | Tiedote
Tiedettä ja taidetta yhdistävässä Pölyttäjien kirjo -näyttelyssä on tarjolla runsaasti pölyttäjätietoa, upeita kuvia ja hauskoja puuhia kaikenikäisille. Näyttely aukeaa yleisölle maailman pölyttäjäpäivänä 20. toukokuuta. Luonnontieteellisen keskusmuseon kesässä on luvassa myös opastuksia, joissa tutustutaan kokoelmien syntyhistoriaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme