Helsingin yliopisto

Vanhempien koulutustaso vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin

Jaa

Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ottivat koronarokotteen paljon todennäköisemmin kuin matalammin koulutettujen lapset. Koulutuksen ja koronarokotuksen yhteyttä Suomessa selittivät vanhempien oma rokottautuminen, tulotaso ja maahanmuuttajatausta, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Vuoden 2022 loppuun mennessä korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapsista 92 % oli saanut ainakin yhden koronarokotteen, kun pelkän peruskoulun suorittaneiden vanhempien lapsilla vastaava osuus oli vain 58 %. Rekisteripohjainen tutkimus kattoi kaikki Suomen 12–17 -vuotiaat nuoret sekä heidän vanhempansa.

Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät selittävät vanhempien koulutuksen yhteyttä nuorten koronarokotuskattavuuteen ajanjaksolla, jolloin koronarokotesuositus ylsi koskemaan kaikkia yli 12-vuotiaita. Koulutuseroja selittivät perheiden tulotaso, maahanmuuttajatausta, vanhempien ikä, sekä etenkin se, olivatko vanhemmat itse ottaneet rokotuksen koronaa vastaan.

Nuorista, joiden vanhemmilla ei ollut rokotusta, vain joka kymmenes otti koronarokotteen.

- Vanhempien oman rokottautumisen merkitys voi viitata laajempaan rokote-epäröintiin matalasti koulutetuissa perheissä, kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sanni Variskallio.

Korkeampituloisen perheen nuori otti rokotteen herkemmin

Koulutuksen lisäksi myös perheen tulotaso oli vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin: mitä korkeammat tulot, sitä todennäköisemmin nuoret ottivat koronarokotteen.

- Rokotukset olivat maksuttomia, mutta käytännön haasteet rokotuksen hankkimisessa ovat saattaneet vaikuttaa enemmän pienituloisten perheiden nuoriin. Suurempituloisissa perheissä taas rokottautumalla saatu mahdollisuus esimerkiksi matkustamiseen on voinut kannustaa ottamaan rokotteen, Variskallio arvelee.

Tutkijat pitävät tärkeänä, että lasten ja nuorten rokotekattavuuden sosioekonomisia eroja ja niiden syitä selvitetään laajemmin myös muiden rokotteiden osalta.

- Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että matala sosioekonominen asema on yhteydessä suurempaan riskiin sairastua tartuntatauteihin. Matalasti koulutetuista ja pienituloisista perheistä tulevien nuorten jääminen ilman rokotesuojaa uhkaa kasvattaa eriarvoisuutta entisestään, sanoo yliopistotutkija Hanna Remes.


Lisätiedot:
Sanni Variskallio
sanni.variskallio@helsinki.fi

Hanna Remes
hanna.remes@helsinki.fi
Puh. 050 319 9377

Variskallio S, Moustgaard H, Remes H, Martikainen P. 2025. Association of parental education with adolescents’ COVID-19 vaccine uptake: A nationwide register-based study in Finland. Vaccine. https://doi.org/10.1016/j.vaccine.2025.127615

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye