Vanhempien koulutustaso vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin
26.8.2025 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ottivat koronarokotteen paljon todennäköisemmin kuin matalammin koulutettujen lapset. Koulutuksen ja koronarokotuksen yhteyttä Suomessa selittivät vanhempien oma rokottautuminen, tulotaso ja maahanmuuttajatausta, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Vuoden 2022 loppuun mennessä korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapsista 92 % oli saanut ainakin yhden koronarokotteen, kun pelkän peruskoulun suorittaneiden vanhempien lapsilla vastaava osuus oli vain 58 %. Rekisteripohjainen tutkimus kattoi kaikki Suomen 12–17 -vuotiaat nuoret sekä heidän vanhempansa.
Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät selittävät vanhempien koulutuksen yhteyttä nuorten koronarokotuskattavuuteen ajanjaksolla, jolloin koronarokotesuositus ylsi koskemaan kaikkia yli 12-vuotiaita. Koulutuseroja selittivät perheiden tulotaso, maahanmuuttajatausta, vanhempien ikä, sekä etenkin se, olivatko vanhemmat itse ottaneet rokotuksen koronaa vastaan.
Nuorista, joiden vanhemmilla ei ollut rokotusta, vain joka kymmenes otti koronarokotteen.
- Vanhempien oman rokottautumisen merkitys voi viitata laajempaan rokote-epäröintiin matalasti koulutetuissa perheissä, kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sanni Variskallio.
Korkeampituloisen perheen nuori otti rokotteen herkemmin
Koulutuksen lisäksi myös perheen tulotaso oli vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin: mitä korkeammat tulot, sitä todennäköisemmin nuoret ottivat koronarokotteen.
- Rokotukset olivat maksuttomia, mutta käytännön haasteet rokotuksen hankkimisessa ovat saattaneet vaikuttaa enemmän pienituloisten perheiden nuoriin. Suurempituloisissa perheissä taas rokottautumalla saatu mahdollisuus esimerkiksi matkustamiseen on voinut kannustaa ottamaan rokotteen, Variskallio arvelee.
Tutkijat pitävät tärkeänä, että lasten ja nuorten rokotekattavuuden sosioekonomisia eroja ja niiden syitä selvitetään laajemmin myös muiden rokotteiden osalta.
- Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että matala sosioekonominen asema on yhteydessä suurempaan riskiin sairastua tartuntatauteihin. Matalasti koulutetuista ja pienituloisista perheistä tulevien nuorten jääminen ilman rokotesuojaa uhkaa kasvattaa eriarvoisuutta entisestään, sanoo yliopistotutkija Hanna Remes.
Lisätiedot:
Sanni Variskallio
sanni.variskallio@helsinki.fi
Hanna Remes
hanna.remes@helsinki.fi
Puh. 050 319 9377
Variskallio S, Moustgaard H, Remes H, Martikainen P. 2025. Association of parental education with adolescents’ COVID-19 vaccine uptake: A nationwide register-based study in Finland. Vaccine. https://doi.org/10.1016/j.vaccine.2025.127615
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Luonnontieteellisen museon Elämän historia -sali sulkeutuu vuodenvaihteen jälkeen – uusi näyttely avautuu loppuvuodesta 202822.9.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Elämän historia -näyttelyn tilalle rakennetaan elämän syntyä ja luonnon monimuotoisuuden kehittymistä esittelevä uusi kokonaisuus. Uudistetun näyttelyn on tarkoitus avautua loppuvuodesta 2028 ja rakennustöiden aikataulua suunnitellaan parhaillaan.
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme