Vanhempien koulutustaso vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin
26.8.2025 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ottivat koronarokotteen paljon todennäköisemmin kuin matalammin koulutettujen lapset. Koulutuksen ja koronarokotuksen yhteyttä Suomessa selittivät vanhempien oma rokottautuminen, tulotaso ja maahanmuuttajatausta, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Vuoden 2022 loppuun mennessä korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapsista 92 % oli saanut ainakin yhden koronarokotteen, kun pelkän peruskoulun suorittaneiden vanhempien lapsilla vastaava osuus oli vain 58 %. Rekisteripohjainen tutkimus kattoi kaikki Suomen 12–17 -vuotiaat nuoret sekä heidän vanhempansa.
Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät selittävät vanhempien koulutuksen yhteyttä nuorten koronarokotuskattavuuteen ajanjaksolla, jolloin koronarokotesuositus ylsi koskemaan kaikkia yli 12-vuotiaita. Koulutuseroja selittivät perheiden tulotaso, maahanmuuttajatausta, vanhempien ikä, sekä etenkin se, olivatko vanhemmat itse ottaneet rokotuksen koronaa vastaan.
Nuorista, joiden vanhemmilla ei ollut rokotusta, vain joka kymmenes otti koronarokotteen.
- Vanhempien oman rokottautumisen merkitys voi viitata laajempaan rokote-epäröintiin matalasti koulutetuissa perheissä, kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sanni Variskallio.
Korkeampituloisen perheen nuori otti rokotteen herkemmin
Koulutuksen lisäksi myös perheen tulotaso oli vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin: mitä korkeammat tulot, sitä todennäköisemmin nuoret ottivat koronarokotteen.
- Rokotukset olivat maksuttomia, mutta käytännön haasteet rokotuksen hankkimisessa ovat saattaneet vaikuttaa enemmän pienituloisten perheiden nuoriin. Suurempituloisissa perheissä taas rokottautumalla saatu mahdollisuus esimerkiksi matkustamiseen on voinut kannustaa ottamaan rokotteen, Variskallio arvelee.
Tutkijat pitävät tärkeänä, että lasten ja nuorten rokotekattavuuden sosioekonomisia eroja ja niiden syitä selvitetään laajemmin myös muiden rokotteiden osalta.
- Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että matala sosioekonominen asema on yhteydessä suurempaan riskiin sairastua tartuntatauteihin. Matalasti koulutetuista ja pienituloisista perheistä tulevien nuorten jääminen ilman rokotesuojaa uhkaa kasvattaa eriarvoisuutta entisestään, sanoo yliopistotutkija Hanna Remes.
Lisätiedot:
Sanni Variskallio
sanni.variskallio@helsinki.fi
Hanna Remes
hanna.remes@helsinki.fi
Puh. 050 319 9377
Variskallio S, Moustgaard H, Remes H, Martikainen P. 2025. Association of parental education with adolescents’ COVID-19 vaccine uptake: A nationwide register-based study in Finland. Vaccine. https://doi.org/10.1016/j.vaccine.2025.127615
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme