Selvitys arvioi Itäradan vaikutuksia itäisen Suomen väestöön ja aluekehitykseen

Itärata Oy selvittää, miten raideliikenteen merkittävästi lyhyempi matka-aika pääkaupunkiseudulle vaikuttaisi itäisen Suomen liikennevirtoihin, aluekehitykseen ja sosioekonomiseen kehitykseen, eli yritysten sijoittumiseen ja työpaikkojen määrään. Tammikuussa 2026 valmistuvan selvityksen toteuttaa Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, jolla on vahva osaaminen aluekehityksen tutkimuksesta.

Selvityksen tavoitteena on tuottaa aivan uudenlaista tietoa Itä-Suomen kehitysmahdollisuuksista. Nykyisin raideliikenteen palvelutaso vaihtelee eri puolilla Suomea merkittävästi.

”Olemassa oleva valtakunnallinen liikenne-ennuste perustuu muun muassa väestöennusteisiin ja kuvaa kehitystä, johon toteutettavat liikenneverkon kehittämishankkeet vaikuttavat. Liikenne-ennuste ei ota huomioon esimerkiksi uusia suunnitteluvaiheen yhteyksiä, julkisen liikenteen palvelutason paranemista tai väestön mahdollista keskittymistä asemapaikkakunnille. Selvityksessä syntyy nykyistä tarkempaa, dataan pohjautuvaa tietoa siitä, mitä saavutettavuuden paraneminen voisi tarkoittaa aluekehityksen ja väestön näkökulmasta – siinä on kyse koko itäisen Suomen elinvoimasta”, Itärata Oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorva sanoo.

Suunnitteluvaiheessa oleva Itärata toisi nykyistä suoremmat ja nopeammat raideyhteydet Kouvolan, Joensuun ja Kuopion kautta koko itäiseen Suomeen. Radan vaikutusalueella asuu kaksi miljoonaa suomalaista seitsemässä maakunnassa.

”Itärata on pitkäjänteinen, yli hallituskausien ulottuva investointi, joka paitsi palvelee itäisen Suomen kehitystä, myös parantaa koko Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta sekä tukee kansainvälisen liikenteen kehittämistä.”

Hyvät liikenneyhteydet tukevat elinvoimaa ja kasvua

Itä-Suomen yliopistossa tarkastellaan Itäradan vaikutuksia erityisesti Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Kymenlaaksossa. Mahdollisia vaikutuksia aluekehitykseen ja väestörakenteeseen arvioidaan kolmessa eri tulevaisuusskenaariossa: kaupungistumisen jatkuessa nykyisenkaltaisena, voimistuessa ja hidastuessa. 

Selvityksessä pyritään muun muassa arvioimaan, tasapainottaisiko Itäradan parantama saavutettavuus kehitystä keskus- ja seutukaupunkien välillä vai vahvistaisiko se erityisesti suurimpia keskuksia.

”Rakennamme tarkastelukehikon, jonka avulla saavutettavuuden ja aluekehityksen yhteyksiä voidaan arvioida aiempaa tarkemmin. Näin saamme ensimmäistä kertaa arvion Itäradan sosioekonomisista vaikutuksista, eli vaikutuksista yritysten sijoittumiseen ja työpaikkojen syntymiseen”, hanketta Spatialla johtava professori Teemu Makkonen sanoo.

Suomessa on tutkittu aiemminkin rautatieverkon saavutettavuuden ja väestönmuutoksen suhdetta, kuitenkin erilaisin menetelmin kuin nyt.

”Tutkimuksissa on havaittu, että rautatieverkon saavutettavuus on vaikuttanut merkittävästi väestön sijoittumiseen. Itä-Suomi kärsii tällä hetkellä sijaintihaitasta rajan ollessa kiinni. Aiempi tutkimustieto kuitenkin viittaa siihen, että Itäradan seurauksena parantuva saavutettavuus vaikuttaisi Itä-Suomeen positiivisesti”, Makkonen sanoo.

Selvityksen tausta-aineistona hyödynnetään Itärataa käsitteleviä selvityksiä, kuten liikenne- ja tavaraliikenneselvityksiä, sekä avoimia tilasto- ja dokumenttiaineistoja.