Talentia: Budjettiriihen on turvattava sosiaalipalvelut ja puututtava rakennetyöttömyyteen – ennaltaehkäisevä työ romuttumisvaarassa

Evan tuore selvitys kertoo, että yli puolet työttömistä kuuluu rakennetyöttömiin, joiden työllistyminen ei onnistu pelkästään talouden kasvun avulla. Erityisesti nuorten asema on huolestuttava, sillä 22 prosenttia työvoimaan kuuluvista 15–24-vuotiaista oli Tilastokeskuksen mukaan työttömänä kesäkuussa.

Talentia korostaa, että tilanteen purkamisessa työllisyyspalvelut eivät yksin riitä – tarvitaan tiivistä yhteistyötä sosiaalityön, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä koulutuksen välillä. Syrjäytymisen estäminen voi säästää miljoonia yhden ihmisen elinkaaren aikana.

– Jokainen työelämässä pysyvä tuo verotuloja ja vähentää tukimenojen tarvetta. Budjettiriihestä resursointia tarvitaan työhönvalmennukseen, työpaikkojen tukemiseen ja yksilöllisiin palvelupolkuihin, jotta myös osatyökykyiset ja pitkään työttöminä olleet pääsevät työmarkkinoille, sanoo Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.

100 miljoonan euron leikkaukset sosiaalihuollosta peruttava

Aikuissosiaalityötä ja työikäisten sosiaalipalveluja, kuten myös päihde- ja mielenterveyspalveluja, pitää kokonaisuudessaan vahvistaa nykyisestä. Siten hyvinvointialueet pystyisivät vastaamaan palvelutarpeeseen ja velvoitteeseen tukea työttömiä henkilöitä heidän tarpeidensa mukaisesti ja monialaisesti.

Tässä voidaan onnistua vain perumalla sosiaalihuollon palveluvalikoimaan kehysriihessä päätetyt 100 miljoonan euron leikkaukset. Niistä 50 miljoonan euron ensimmäistä vaihetta valmistellaan vuoden 2026 talousarvion osana.

– Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosan poiston vaikutukset ovat osoittautuvat negatiivisiksi työllisyyden kannalta. Vetoamme hallitukseen, että se budjettiriihessä palauttaisi sosiaaliturvaan suojaosat, jotka mahdollistavat osa-aikatyön tekemisen ilman tukien menettämistä.

Ennaltaehkäisevä työ uhattuna

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen perusteella riihessä tehdään päätöksiä sote-järjestöjen rahoituksesta. Ministeri Riikka Purra sekä valtiovarainministeriö ovat esittäneet 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin.

Esityksen mukaan sote-järjestöjen avustuksia vähennettäisiin kuluvan hallituskauden aikana yli 60 prosenttia, kun hallitus on jo aiemmin päättänyt 140 miljoonan euron eli 36 prosentin leikkauksista näihin avustuksiin.

Talentia vastustaa sote-järjestöille suunniteltuja lisäleikkauksia. Julkisesti tuotettuja ennaltaehkäiseviä palveluja on sote-leikkausten vuoksi supistettu mittavasti, joten vastuu niistä on tällä hetkellä suuressa määrin sote-järjestöjen harteilla. Jos järjestöt eivät saa rahoitusta, ennaltaehkäisevä työ voi käytännössä loppua. 

– Päätös tulisi äärimmäisen kalliiksi yhteiskunnallemme, sillä ennaltaehkäisy on moninkertaisesti halvempaa kuin korjaavat toimenpiteet. Kun ihmisten sosiaalisiin ongelmiin ei puututa ajoissa, ne kehittyvät valtaviksi vyyhdeiksi, joiden purkaminen raskaammissa sosiaalipalveluissa on kallista ja työlästä, Karsio muistuttaa.   

Suomella ei ole varaa laskea sosiaaliturvan tasoa

Suomea on viime vuosina huomautettu useaan otteeseen sosiaaliturvan riittämättömästä tasosta esimerkiksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien komiteassa. Samaan aikaan kotimaiset tutkimuslaitokset ovat toistuvasti varoittaneet köyhyyden ja asunnottomuuden kasvusta.

THL:n mukaan pienituloisuusaste on nousussa ja erityisesti lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt. Sen tuoreen laskentamallin mukaan Petteri Orpon hallituksen vuosien 2024–2025 sosiaaliturvaleikkausten arvioidaan lisäävän toimeentulotukea saavien määrää noin 30 000 henkilöllä. Pienituloisten määrä kasvaa noin 110 000 ihmisellä, joista alaikäisiä on 27 000. Kelan tilastot osoittavat toimeentulotuen asiakkuuksien lisääntyvän sekä pitkittyvän.

Sosiaaliset ongelmat ja köyhyys johtavat nopeasti yhteiskunnalliseen levottomuuteen, joten päätös leikata sote-palveluista ja sosiaaliturvasta heikentää Suomen sisäistä turvallisuutta. Talentia katsoo, että hallituksen talouspolitiikkaa tulisikin harkita uudelleen myös maan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.

– Budjettiriihessä on välttämätöntä nähdä sosiaalipalvelut ja ennaltaehkäisevä työ investointina, ei kulueränä. Leikkaukset johtavat lyhytnäköiseen säästämiseen, jonka hinta maksetaan myöhemmin raskaampina palveluina, asunnottomuuden lisääntymisenä, kasvavana köyhyytenä ja sisäisen turvallisuuden rapautumisena, Karsio sanoo.