Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työmarkkinoiden surkea veto jatkuu - äkkijyrkkä käänne huonompaan ei hellittänyt

Tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan Suomessa oli heinäkuussa työllisiä 43 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli 75,8 prosenttia. Aikaisemmin pääosin käytetty 15–64-vuotiaiden trendilukema oli 71,1 prosenttia. Molemmat trendit olivat laskussa suhteessa edeltäviin kuukausiin.

”Viime aikoina on saatu varovaisen myönteisiä uutisia teollisuuden vientinäkymisestä ja kotimaisen kulutuskysynnän elpymisestä, mutta isossa kuvassa talouden kasvu ei ole vielä käynnistynyt, eikä työllisyyden nousua ole siten toistaiseksi näköpiirissä. Täytyy olla kohtalainen optimisti, jos ennustaa merkittävämpää työllisyystilanteen paranemista vielä kuluvalle vuodelle”, sanoo Appelqvist.

Työttömänä oli heinäkuussa 269 000 henkeä eli 40 000 edellisvuotta enemmän ja työttömyysasteen trendi nousi rajusti ja päätyi peräti 9,6 prosenttiin. Sitä korkeammalla työttömyysasteen trendi oli viimeksi yli neljännesvuosisata sitten.

”Alkukesästä työttömyydessä nähtiin äkkijyrkkä käänne huonompaan, ja heikko kehitys on jatkunut. Vaikka tilanne on synkkä, kannattaa pitää mielessä, että kesäkuukausia koskeviin työttömyyslukuihin täytyy suhtautua varovaisuudella, koska niihin vaikuttaa juuri nyt tavanomaista alhaisempi kesätyöpaikkojen määrä. Todennäköistä on, että osa kesän työttömistä on opiskelijoita, jotka palaavat kouluun syksyllä, jolloin tilanne jonkin verran helpottaa. Hyviksi lukuja ei silti voi mitenkään kutsua”, arvioi Appelqvist.

Työvoiman kysyntä oli edelleen heinäkuussa erittäin vaatimatonta. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin heinäkuun aikana 27 200. Vuosi sitten heinäkuussa tilastoissa oli Appelqvistin mukaan tuotantovaikeuksia, joten lukemat eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta kuluvan vuoden taso on vain hieman korkeampi kuin viime vuoden keinotekoisen alhaisessa tilastossa. Kaksi vuotta sitten heinäkuussa uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin vielä yli 50 000.

Pitkäaikaistyöttömiä nyt enemmän kuin koskaan 2000-luvulla

Pitkäaikaistyöttömyyden nousu jatkui sekin edelleen heinäkuussa. Yli vuoden työttömänä olleita oli kuntien työvoimapalveluissa yli 128 800 eli 30 200 enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä on ollut viime aikoina kasvussa. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli heinäkuussa 62 100, mikä on lähes 10 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Pitkäaikaistyöttömien määrä ylitti heinäkuussa ensimmäisen kerran vuodelle 2016 ajoittuneen edellisen huipputason. Yhtä korkeita lukemia ei Appelqvistin mukaan pitkäaikaistyöttömissä ole nähty 2000-luvulla.

”Uusien avoimien työpaikkojen alhainen määrä ja pitkäaikaistyöttömyyden armottomasti jatkuva nousu kertovat siitä, ettei työvoiman kysynnän piristymisestä ole merkkejä. Tällä hetkellä avoimia työpakkoja on tarjolla hyvin vähän suhteessa työttömien määrään, eli työmarkkinat ovat työnhakijan näkökulmasta poikkeuksellisen kireät ja haasteelliset”, toteaa Appelqvist.