EVA: Suomalaiset hyväksyvät osan Purran leikkauksista – koulutus ja sote halutaan rajata ulkopuolelle

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) budjettiesitys on nostanut esiin julkisen talouden valinnat velkaantumisen hillitsemiseksi. Vajaan miljardin euron sopeutusesityksessä korostuvat muun muassa kehitysyhteistyöleikkaukset, kuntien valtionosuuksien karsiminen, leikkaukset Kela-korvauksiin, eduskunnan joululahjarahojen poistaminen sekä kotoutumiskorvausten karsiminen.

EVAn syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksen perusteella suomalaisten enemmistö näyttää vihreää valoa kehitysyhteistyömäärärahojen pienentämiselle (61 % leikkaisi paljon tai jonkin verran). Myös yrityksille kohdentuvien elinkeinotukien leikkaaminen kerää enemmistön hyväksynnän (63 %). Puolet (49 %) leikkaisi paljon tai jonkin verran maahanmuutosta ja kotouttamisesta.

Esitetystä 34 mahdollisesta leikkauskohteesta vain kuuden kohdalla enemmistö ei leikkaisi niistä lainkaan. Useimpien kohteiden kohdalla suomalaisten enemmistö siis hyväksyisi sen, että leikataan ”vain vähän”. Tämä antaa tukea menojen ”juustohöyläämiselle” eli sille, että lähes kaikista kohteista säästetään vähän. Ajatusta tukee myös se, että 52 prosenttia antaa tukensa ”leikkauksille kokonaisuutena”.

Sen sijaan koulutukseen, tutkimukseen ja soteen kohdistuvat säästöt asettuvat poikkiteloin kansalaismielipiteen kanssa. Vain 16 prosenttia olisi valmis karsimaan Kela-korvauksista, ja korkeakoulujen (17 %) sekä tieteen ja tutkimuksen rahoituksen tuntuville leikkauksille (16 %) ei löydy tukea. Peruskoulu, toisen asteen opetus, varhaiskasvatus, puolustus, oikeuslaitos ja poliisi kuuluvat niihin kohteisiin, joista suomalaisten mielestä ei pidä leikata lainkaan.

”Tulokset kertovat, että suomalaiset näkevät julkisissa menoissa kahta eri kategoriaa: osa menoista nähdään melko kivuttomasti leikattavina, toisia pidetään suorastaan pyhinä. Kehitysyhteistyön sekä poliittisten esikuntien määrärahojen leikkaukset istuvat kansalaismielipiteeseen, mutta koulutukseen, turvallisuuteen ja soteen koskeminen koetaan kielteisesti”, sanoo EVAn johtaja Emilia Kullas.

Kullaksen mukaan hallituksen liikkumatila määräytyy juuri näiden rajojen sisällä. ”Juustohöylä moniin kohteisiin voi olla poliittisesti viisaampi väline kuin suuret iskut koulutukseen tai sosiaaliturvaan. Velkaantuminen huolettaa tutkitusti kansalaisia, mutta hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkoihin kohdistuvia säästöjä ei hyväksytä.”

LIITE: Purran budjettiesitys sisälsi mm. seuraavat leikkauskohteet

• kehitysyhteistyön leikkaus (105 miljoonaa euroa)
• kuntien ja hyvinvointialueiden kotoutumiskorvausten leikkaus (167 miljoonaa euroa)
• kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien leikkaus (150 miljoonaa euroa)
• sosiaali- ja terveysministeriön myöntämien valtionavustusten leikkaus (100 miljoonaa euroa)
• Kela-korvausten leikkaus (90 miljoonaa euroa)
• yliopistoindeksin jäädytys (59 miljoonaa euroa)
• tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden tuen noston lykkääminen vuoteen 2035 (56 miljoonaa euroa)
• eduskunnan ”joululahjarahoista” luopuminen (40 miljoonaa euroa)
• palveluhenkilöstön rajaaminen varustamoiden miehistötuen ulkopuolelle (36 miljoonaa euroa)
• opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien valtionavustusten leikkaus (35 miljoonaa euroa)
• vapaan sivistystyön leikkaus (20 miljoonaa euroa)
• opetushallituksen lakkauttaminen (15 miljoonaa euroa vuonna 2027)
• pakolaiskiintiön lakkauttaminen (6 miljoonaa euroa).

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.10.-21.10.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä.