Pohjois-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Investointihankkeita 106 miljoonalla eurolla – Finnvera mukana vauhdittamassa Lapin matkailubuumia, Kainuussa rahoitus supistui
Finnveran rahoitus pk- ja midcap-yrityksille Pohjois-Suomessa kasvoi tammi–kesäkuussa 2025 lähes viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Rahoituksen kokonaismäärä nousi 83 miljoonaan euroon, ja osarahoitettujen investointien arvo kipusi 106 miljoonaan euroon. Kasvu painottui erityisesti Lappiin, jossa matkailuinvestoinnit vetivät rahoitusta ylöspäin, kun taas Kainuussa rahoitus supistui selvästi. Pohjois-Pohjanmaalla rahoitus pysyi vakaana, ja viennin rahoitus kasvoi metallialan vetämänä. Omistajanvaihdoksissa odotetaan vilkastumista.
Vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Finnvera myönsi Pohjois-Suomen alueelle yhteensä 83 miljoonaa euroa rahoitusta, kun määrä edellisvuonna vastaavana ajankohtana oli 69 miljoonaa euroa.
– Yritysten rahoitustarve Pohjois-Suomessa on jatkanut kasvuaan, ja erityisen ilahduttavaa on, että rahoitus on kohdistunut nimenomaan uusiin investointeihin. Alueiden välillä on kuitenkin suuria eroja. Lapissa matkailualan vahva kehitys näkyy laajasti ja se vetää mukanaan myös muita toimialoja ja vauhdittaa koko maakunnan taloutta. Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa rahoituskysyntää hillitsevät markkinoiden epävarmuus ja rakentamisen jatkunut matalasuhdanne, kertoo Lapin aluepäällikkö Risto Koskiniemi.
Liike-elämän palveluiden rahoitus kasvoi lähes 50 prosenttia ja matkailun rahoitus yli 30 prosenttia.
– Teollisuuden rahoitus kasvoi 13 prosenttia, mikä viittaa piristymisen merkkeihin, jatkaa Koskiniemi.
Finnveran osarahoittamat investoinnit vahvassa kasvussa
Finnvera on ollut mukana rahoittamassa useita merkittäviä investointeja Pohjois-Suomessa yhdessä muiden rahoittajien, kuten pankkien ja sijoittajien kanssa. Osarahoitettujen investointien määrä nousi 106 miljoonaan euroon (67).
– Matkailualan investoinnit nousivat ennätystasolle, erityisesti Lapissa. Yritykset panostivat majoituskapasiteettiin, elämyspalveluihin ja ympärivuotisen matkailun kehittämiseen. Liike-elämän palveluissa investoinnit kohdistuivat toimitilarakentamiseen, digitalisaatioon ja palvelutarjonnan laajentamiseen ja teollisuudessa rahoitettiin tuotantolaitosten modernisointia, energiatehokkuushankkeita ja vientivalmiuden kehittämistä erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, sanoo Risto Koskiniemi.
Lapin rahoitus nousussa, Pohjois-Pohjanmaalla pysyi vakaana, Kainuussa laskua
Lapissa Finnveran rahoituksen määrä nousi 29 miljoonaan euroon (17), ja kasvua kirjattiin lähes kaikilla toimialoilla. Matkailualan investoinnit olivat ennätystasolla, ja teollisuuden rahoitus kasvoi yli kaksinkertaiseksi. Maakunnan elinkeinoelämä hyötyi laajasti matkailun vetovoimasta.
Finnvera rahoitti Pohjois-Pohjanmaan yrityksiä alkuvuonna 50 miljoonalla eurolla (47). Liike-elämän palveluiden rahoitus kasvoi merkittävästi, mutta teollisuuden rahoitus laski hieman ja rakentamisen alavireisyys jatkui. Viennin rahoitus kasvoi metallialan yritysten vetämänä, mutta kasvu jäi alueellisesti rajatuksi.
Kainuussa rahoituksen määrä laski 42 prosenttia, 6 miljoonasta eurosta 3 miljoonaan euroon. Laskua kirjattiin kaikilla toimialoilla, ja erityisesti kaupan ja kuluttajapalveluiden rahoitus supistui.
Omistajanvaihdoksia rahoitettiin Pohjois-Suomessa yhteensä 43 kappaletta (52 kpl), mutta rahoitus kasvoi määrällisesti 9 miljoonaan euroon (7).
Näkymät loppuvuodelle 2025
Pohjois-Suomen talousnäkymät vuoden 2025 toiselle puoliskolle ovat varovaisen myönteiset, vaikka alueelliset erot säilyvät.
Lapissa matkailuala jatkaa vahvaa kasvuaan, ja investointihankkeiden vire ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. Alan kehitys tukee maakunnan elinkeinoelämää laajasti, ja matkailuyritykset pyrkivät vahvistamaan ympärivuotista toimintaa. Pohjois-Pohjanmaalla talouden odotetaan elpyvän asteittain. Vaikka rakentaminen on edelleen vaisua, palvelualoilla ja viennissä on nähtävissä piristymisen merkkejä. Kainuussa pk-yritysten investointihalukkuus on edelleen vähäistä, eikä merkittävää aktivoitumista ole toistaiseksi havaittavissa.
– Pohjois-Suomessa on vireillä useita suuria investointihankkeita, kuten datakeskuksia ja vetylaitoksia, joiden toteutuminen voi vaikuttaa merkittävästi koko alueen elinkeino- ja innovaatiokehitykseen tulevina vuosina, toteaa Risto Koskiniemi.
Finnveran organisaatio uudistuu – vahvistamme yhteistyötä sidosryhmien kanssa
Finnvera uudistaa organisaatiorakennettaan 1.9.2025 alkaen vahvistaakseen kykyään tukea suomalaisten yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja viennin edistämistä.
Aluejohtajien tehtävä poistuu, ja jatkossa maakunnissa toimivat aluepäälliköt tekevät tiivistä yhteistyötä rahoittajien, kehitysyhtiöiden ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Lapin aluepäällikkönä jatkaa Risto Koskiniemi. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluepäällikkönä aloittaa Minna Paakkola 1.10.2025 alkaen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Risto Koskiniemi, aluepäällikkö, Lappi, 029 460 2006, etunimi.sukunimi(at)finnvera.fi
Johanna NorrenaViestintäasiantuntijaFinnvera oyj
Puh:+358 40 837 2511johanna.norrena@finnvera.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Trump kiihdyttää tullisotaa: Vaikutukset Suomen vientiin näkyviin viiveellä, yritysten kannattavuus voi olla paljastava mittari – Mercosur-vapaakauppasopimuksen merkitys korostuu19.1.2026 12:39:58 EET | Tiedote
Viimeisimmät käänteet Donald Trumpin tulliuhkauksissa Suomelle ja seitsemälle muulle Grönlannin tueksi asettuneelle EU-maalle sekä EU:n suunnittelemat vastatullit veivät pohjan ajatukselta, että Suomen vienti olisi selvinnyt säikähdyksellä tuontitulleista. Vaikka tullien selkeitä vaikutuksia viennin luvuissa ei vielä näy, jo nykyisillä 15 prosentin tulleilla on negatiivisia vaikutuksia vientiyrityksiin, puhumattakaan Trumpin väläyttämistä lisätulleista. Vaikutukset tulevat näkyviin viiveellä ja osuvat pahiten pieniin vientiyrityksiin. Olennainen mittari tulee olemaan Yhdysvaltoihin vievien yritysten kannattavuuden kehitys. Merkittävä vaikutus vientiin tulee myös kasvavasta taloustilanteen epävarmuudesta, jota tullikiista jälleen lietsoo. Tuontitullien vastapainona vapaakauppa ja Mercosur-sopimus EU:n ja Etelä-Amerikan välillä nousee uuteen arvoon. Euroopalla ei ole varaa epäröintiin, kun kyse on kilpailukyvystä, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
Finnveraa ohjaava lainsäädäntö uudistui – Uusi laki mahdollistaa joustavan ja nopean reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin30.12.2025 14:46:35 EET | Tiedote
Uusi laki valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä, eli Finnvera-laki tulee voimaan vuoden 2026 alusta. Uusi puitemainen laki kumoaa kymmenen Finnveran toimintaa sääntelevää lakia ja mahdollistaa joustavan reagoinnin Finnveran toimintaympäristön muutoksiin, jolloin rahoitustoimintaa voidaan jatkossa kehittää nopeasti vastaamaan yritysten rahoitustilanteita. Finnveran tämänhetkiset tuotteet, palvelut ja mahdollisuudet vauhdittaa pk- ja midcap-yritysten sekä vientiyritysten kasvua säilyvät ja vahvistuvat entisestään.
Suomen talouskasvu hakee uutta vauhtia, mutta yritysten investoinneille paras hetki on nyt – Mallia voi ottaa “epäreilusta vertailukohteesta” Ruotsista tai kotimaassa Lapista29.12.2025 07:15:00 EET | Tiedote
Suomen talous hakee vuoteen 2026 vauhtia muiden euromaiden takaa. Talouskasvun vajoaminen hyvän alkuvuoden jälkeen selvästi miinukselle vuoden kolmannella neljänneksellä oli pettymys, mutta epävarmuudesta huolimatta optimismi on perusteltua, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Yritysten kannalta käsillä on vuosikymmenen paras hetki investoida, kun inflaatio- ja korkonäkymät ovat vakaat, työvoimaa on saatavilla ja kun yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia ja taloudellisesti vahvoja. Investointien ja yksityisen kulutuksen käynnistyminen ovat ratkaisevia tekijöitä, että Suomi pääsee kiinni ennustettuun kasvuun. Ruotsin investointiasteella suomalaiset yritykset olisivat investoineet 2000-luvun aikana 100 miljardia euroa nykyistä enemmän, Kotamäki laskee. Suomessa on yksi alue, joka kulkee investoinneissa vastavirtaan: Lappi.
Finnvera Euroopan investointirahaston osakkaaksi – ”Pyrimme vaikuttamaan, että EU-rahoitus kohdistuu Suomen talouden ja kasvun kannalta parhaalla tavalla”28.11.2025 13:16:26 EET | Tiedote
Finnvera liittyy Euroopan investointirahaston (EIR) osakkaaksi ja aiempaa tiiviimmin osaksi erityisesti pk-yrityksille suunnattua EU-rahoituskenttää. Omistajuuden kautta Finnvera haluaa edistää EIR:ssä aktiivisesti koko Suomen ja suomalaisen rahoitussektorin asiaa, niin pankkien kuin pääomasijoittajienkin eduksi.
Finnvera jatkaa mikroyritysten lainaa ja avaa lainahaun myös aloittaville yrityksille helmikuussa 202627.11.2025 15:41:10 EET | Tiedote
Finnvera avaa uudelleen hakuun lainan mikroyritysten kasvuhankkeisiin. Haku käynnistyy helmikuussa ja lainaa voi hakea heinäkuun 2026 loppuun saakka. Selvitykset maaliskuussa 2025 päättyneestä mikroyritysten lainapilotista ovat valmistuneet, ja niiden perusteella erityisesti kasvu- ja kansainvälistymishakuisilla sekä pienimmillä, alle 4 henkilön yrityksillä ja nuorimmilla, enintään 5 vuotta toimineilla mikroyrityksillä on vaikeuksia saada pankkirahoitusta kasvun vaatimiin toimenpiteisiin. Rahoitusvaikeudet koskevat myös juuri aloittaneita yrityksiä. Jotta uudistavien ja kannattavien ideoiden kasvupotentiaali ei jäisi rahoituksesta kiinni, Finnveran lainaa voivat hakea nyt myös yritykset, joilla ei vielä ole ensimmäistä tilinpäätöstä takanaan. Lainalla Finnvera täydentää rahoitusmarkkinaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme