Suojelun kohteita vai tehokkaita oppijoita? Tutkimus paljastaa, miten lapsista puhutaan koulun dataistumisen yhteydessä
Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia käsityksiä lapsista esiintyy koulun digitalisaatiota ja dataistumista koskevassa asiantuntijapuheessa. Tulokset paljastavat lasten näyttäytyvän vuoroin aktiivisina datan käyttäjinä tai sen vastustajina ja vuoroin passiivisina kohteina, joita suojellaan tai ohjataan kohti parempaa tulevaisuutta datan avulla.

– Asiantuntijoiden lapsikäsityksen tutkiminen on tärkeää. Se, miten päätöksentekoon osallistuvat asiantuntijat ymmärtävät lapsen ja lapsuuden, vaikuttaa merkittävästi lapsia koskeviin päätöksiin, apulaisprofessori Pekka Mertala avaa tutkimuksen taustoja.
Tutkimuksessa hyödynnettiin 25 suomalaisen asiantuntijan haastatteluja, jotka oli toteutettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa Kohti datalukutaitoa -hanketta.
Neljä erilaista kuvaa lapsuudesta
Tutkijat tunnistivat aineistosta neljä keskeistä tapaa puhua lapsista.
Toimijalapsi on aktiivinen ja ottaa kantaa koulun datakäytäntöihin. Hän voi joko hyödyntää tai vastustaa niitä.
Juridinen lapsi on alaikäinen, jota pitää suojella haitallisilta datakäytänteiltä ja teknologisilta ratkaisuilta. Aikuisilla on laillinen vastuu huolehtia, että lapsen oikeudet toteutuvat.
Kansalaislapsi tarvitsee ja ansaitsee koululta tukea ja opetusta, jotta hän oppii ymmärtämään dataa ja pysyy mukana yhteiskunnassa. Hän saa dataperustaisia tukitoimia, jos hän on vaarassa joutua yhteiskunnallisen syrjäytymisen, kuten koulupudokkuuden, uhriksi.
Oppijalapsi nähdään yksilöllisenä oppijana, jonka oppimisprosessia ja koulupolkua pyritään tukemaan ja tehostamaan datan avulla.
Käsitykset lapsuudesta eivät synny tyhjiössä
Tutkijat huomauttavat, että asiantuntijoiden lapsikäsitykset ovat osin ristiriitaisia. Välillä lapsista puhuttiin kyvykkäinä päätöksentekijöinä, toisinaan haastateltujen asiantuntijoiden mukaan lasta tulisi suojella teknologiayhtiöiden vallan lisäksi myös tämän omilta valinnoilta.
– Osa asiantuntijoista esitti, että lapsi saattaa kieltäytyä datakäytänteistä, joista myöhemmin voisi olla hänellä hyötyä. Esimerkiksi oppimisdatan kerääminen koko koulupolulta ajateltiin olevan hyödyllistä oppimisympäristöjen personoinnille. Jos lapsi kieltäisi datan keräämisen tai käyttämisen, ei hän tätä mahdollista etua saisi. Aikuisten tehtäväksi nähtiin täten varmistaa, ettei lapsi tee päätöksiä, joita myöhemmin voisi katua, Mertala kertoo.
Työkaluja päätöksenteon tueksi
Lapsikäsitykset ammentavat moninaisista lähteistä, joka Mertalan mukaan selittää käsitysten kirjavuuden ja osittaisen ristiriitaisuuden.
– Datan hyödyntäminen syrjäytymisen ehkäisyssä kuvastaa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tavoitetta kohdella kaikkia lapsia yhdenvertaisesti ja tarjota heille yhtäläiset mahdollisuudet. Oppijalapsen juuret voidaan puolestaan paikantaa 2000-luvulla yleistyneeseen yksilökeskeiseen puhetapaan, jossa opettamisen ja kasvatuksen sijaan puhutaan oppimisesta ja oppijoista.
Tutkimuksessa tunnistetut tavat puhua lapsista tarjoavat työkaluja päätöksentekijöille, opettajille ja koulutusteknologiayrityksille tarkastella ja arvioida, millaisia oletuksia lapsista heidän toiminnassaan tehdään.
Tutkimusartikkeli “Experts’ discourses of children in the context of datafication of education” on julkaistu Childhood-lehdessä ja se on luettavissa vapaasti verkossa: https://doi.org/10.1177/090756822513463
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Mertala, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
pekka.o.mertala@jyu.fi, puh. +358504670082
Janne Fagerlund, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
janne.fagerlund@jyu.fi, puh. +358408054711
Lauri Palsa, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
lauri.p.palsa@jyu.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Hae syksyn yhteishaussa Jyväskylän yliopistoon – aloita opinnot jo tammikuussa!28.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Syksyn yhteishaku tarjoaa mahdollisuuden hakea viiteen eri tutkinto-ohjelmaan Jyväskylän yliopistossa. Yhteishaun hakuaika on auki Opintopolku.fi -palvelussa 1.9.−11.9.2025, ja koulutukset alkavat tammikuussa 2026.
Uusi professori Arja Sääkslahti: Liikkumisen ilo varhaislapsuudessa luo parhaan pohjan kehitykselle27.8.2025 11:40:34 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uusi professori Arja Sääkslahti tarkastelee erilaisista näkökulmista liikkumisen merkitystä lapsen kehitykseen. Tutkimus keskittyy erityisesti varhaislapsuuteen - hyvän liikunnallisen pohjan kehittymiseen sekä liikunnan ilon säilyttämiseen. Liikunnan opettajien laadukas koulutus on Sääkslahden mukaan avainasemassa lasten riittävien liikunnallisten taitojen tukemisessa. Sääkslahti aloittaa liikuntapedagogiikan professorina 1.9.2025.
Uusi professori Timo Jaakkola etsii ratkaisuja lasten liikkumisen lisäämiseksi - suunnitteilla laaja koulun liikunnan interventio27.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Liikuntatieteellisen tiedekunnan uusi professori Timo Jaakkola suunnittelee laajaa liikuntainterventiota kouluympäristöön. Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikkumista sekä tutkia sen vaikutuksia hyvinvointiin – esimerkiksi uneen ja palautumiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään myös lapsiin, joilla on erityisiä tarpeita liikkumisen suhteen.
Nuorten energiajuomien käyttö yleistynyt - käyttö säännöllistä jo 11-vuotiailla26.8.2025 10:04:17 EEST | Tiedote
Nuorten energiajuomien käyttö on kasvanut merkittävästi vuosien 2014 ja 2022 välillä, osoittaa TtM Maija Puupposen tuore, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty väitöstutkimus. Vuonna 2022 energiajuomia käytti 26,5 % 11-vuotiaista, 53,5 % 13-vuotiaista ja 65 % 15-vuotiaista, ja yhä useampi käytti niitä useita kertoja viikossa. Käyttö on kasvanut erityisesti tytöillä.
Väitös: Sulfaatin vaikutukset suomalaisiin lohikaloihin (Mäkinen)26.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin ensimmäistä kertaa kohonneen sulfaattipitoisuuden vaikutuksia ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti arvokkaille suomalaisille lohikaloille. Tutkimus keskittyi kalojen lisääntymiseen ja varhaiskehitykseen, jotka ovat erityisen herkkiä vaiheita ympäristövaikutusten kannalta. Tutkimuksen ansioista voidaan laatia tarkemmat sulfaattipäästöjen raja-arvot vesieliöille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme