UTAK: Velkajarruesityksen hyväksyminen olisi vakava virhe

Uuden talousajattelun keskus pitää hallituksen esitystä kansalliseksi velkajarruksi huonosti perusteltuna ja vaarallisena. Esityksen mukaan Suomessa asetettaisiin tavoitteeksi saavuttaa 40 prosentin julkinen velkasuhde. Jokaisena vuonna, jolloin velkasuhde ylittäisi 40 prosentin tason, pitäisi finanssipolitiikka virittää niin, että velkasuhde laskee yhden prosenttiyksikön verran vuodessa.

- Valtiovarainministeriö arvioi Suomen julkisen velan olevan lähempänä 90 prosenttia vuonna 2026. Toisin sanoen tavoitetason saavuttaminen edellyttäisi velkataakan leikkaamista lähes 60 prosentilla. Mikään korkean tulotason eurooppalainen maa ei ole 2000-luvulta alkaen pystynyt tällaiseen julkisen velan vähentämiseen. Tavoite ei ole realistinen, toteaa UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holappa.

Erityisesti heikon talouskasvun tilanteissa uhkana olisi ajautuminen massiivisiin sopeutustoimiin, jotka syventäisivät taantumaa ja jopa kasvattaisivat velkasuhdetta entisestään.

- Lakiesityksen perusteluissa on vähätelty esityksen seurauksia. Esitykseen sisältyvät laskelmat on kuitenkin tehty olettaen, että velkasuhde on laskevalla uralla. Velkasuhteen ollessa nousussa puhutaan nopeasti lyhyessä ajassa tehtävistä ja huonoon suhdanteeseen ajoitettavista yli 10 miljardin leikkauksista, Holappa jatkaa.

Eräs toistaiseksi vähän huomiota saanut esityksen osa koskee sosiaaliturvarahastojen ylijäämien poistamista julkisten alijäämien laskennasta.

- Sosiaaliturvarahastojen ylijäämät ovat keskeinen julkista taloutta vahvistava tekijä. Tällä tempulla kolmen prosentin alijäämäraja olisi lähes systemaattisesti ylitetty finanssikriisistä alkaen. Jos tämä laki hyväksytään, edessä on jatkuvan sopeuttamisen kierre. Sen rajuista kokonaisyhteiskunnallisista seurauksista ei ole käyty lainkaan julkista keskustelua. Tilanne on vakava, Holappa päättää.