Pohjoismainen selvitys: Tekoäly tullut osaksi opettajan arkea

Tuore selvitys ”Generative AI, education and copyright – A Nordic joint survey” osoittaa, että keskimäärin 62 % suomalaisista opettajista esikouluista korkeakouluun tuntee tekoälytyökaluja vähintään jonkin verran. Mitä korkeammalle koulutusasteelle siirrytään, sitä paremmin tekoälyä tunnetaan.

”Suomessa on syytä havahtua tekoälyn laajenevaan käyttöön opetuksessa ja huolehtia tekijänoikeuksien toteutumisesta myös tekoälyn aikakaudella. Tämä on tärkeä viesti sekä päättäjille että opetuksen järjestäjille. Selvitys osoittaa, että Pohjoismaissa ollaan uuden opetuksen aikakauden kynnyksellä”, toteaa Kopioston laki- ja tutkimusasioista vastaava johtaja Kirsi Salmela.

Tällä hetkellä jo noin 8 % suomalaisista opettajista käyttää päivittäin tai muutaman kerran viikossa tekoälytyökaluja erilaisten sisältöjen, kuten tekstin tai kuvien, tuottamiseen opetusta varten. Toisaalta iso osa opettajista, noin 42 %, ei ole koskaan käyttänyt tekoälytyökaluja tällaisen sisällön tuottamiseen.

Videoiden ja musiikin tuottamiseen tekoälyä käyttää 6 % suomalaisista opettajista vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Muissa Pohjoismaissa vastaava luku on puolet pienempi.

Avoimissa vastauksissa tuli esiin, että tekoälyä saatettaisiin käyttää enemmänkin, mutta tekoälyn eettiset näkökulmat ja ilmastovaikutukset huolestuttavat.  

Silti suurin osa eli noin 58 % suomalaisista opettajista uskoo käyttävänsä vuoden päästä tekoälyä enemmän kuin nyt. Vain marginaalinen osuus eli noin 2 % vastaajista uskoo käyttävänsä tekoälytyökaluja vähemmän tulevaisuudessa.

Kolmannes opettajista uskoo tekoälyn korvaavan perinteisiä oppimateriaaleja

30 % suomalaisista opettajista uskoo, että vähintään puolet kustannetusta opetusmateriaalista korvautuu tulevaisuudessa tekoälyn tuottamalla materiaalilla. Muissa Pohjoismaissa opettajat pitävät tätä hieman todennäköisempänä. Vain hyvin pieni osa vastaajista kuitenkaan uskoo, että kustannettu materiaali korvautuisi kokonaan tekoälyn tuottamalla aineistolla.

Raportti tuo esiin ilmiön, jossa julkaistuja opetusaineistoja syötetään tekoälytyökaluihin. Selvityksen mukaan viimeisen kuukauden aikana toisten tekemää materiaalia oli tekoälytyökaluun ladannut 15–33 % suomalaisista opettajista, kouluasteesta riippuen. Noin puolet vastaajista ei ollut koskaan syöttänyt julkaistua materiaalia tekoälytyökaluihin.  

Opettajat ovat Suomessa valtaosin sitä mieltä, että luovan alan ammattilaisten tulisi saada korvaus heidän teostensa käytöstä tekoälyn kouluttamisessa. Näin vastasi noin 67 % suomalaisista opettajista, kun muissa Pohjoismaissa tätä mieltä oli noin 61 % opettajista. Vain noin 9 % suomalaisista opettajista oli sitä mieltä, ettei korvauksia pitäisi luovan alan tekijöille maksaa.

Monet opettajat skeptisiä tekoälyn vaikutuksesta oppijoihin

Suomessa opettajat arvioivat oppijoiden tekoälyn käytön hieman vähäisemmäksi kuin Norjassa ja Tanskassa. Suomalaisista peruskoulun opettajista yli puolet eli 53 % arvioi, ettei yksikään oppilas käytä tekoälyä säännöllisesti opiskelutarkoituksessa. Norjassa vastaava luku on 41 %. Toisen asteen koulutuksessa ero kapenee, mutta Suomessa oppijoiden arvioitiin silti käyttävän tekoälyä vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.  

Suomalaisista opettajista jopa 43 % uskoo tekoälyn vaikuttavan oppilaiden ja opiskelijoiden koulutukseen negatiivisesti tulevaisuudessa. Vajaat 18 % ajattelee vaikutusten olevan positiivisia. Alle kolmannes pitää vaikutusta neutraalina.
  

Selvitys toteutettiin maaliskuussa 2025. Kysely lähetettiin opettajille Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomessa vastauksia saatiin 517 ja muissa Pohjoismaissa yhteenlaskettu vastaajamäärä oli 2023. Vastaukset on painotettu maittain vastaamaan kyseisten maiden populaatioita. Selvityksen toteutti Kantar ja Suomessa tiedonkeruun teki Norstat.