Alkolukko autoihin, ikäpoikkeuslupa pois ja automaattivalvonta Helsingin sisääntuloväylille – asiantuntijan suorat ehdotukset

Marko Kelkka toimii Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuusvastaavana ja Uudenmaan tutkijalautakunnan liikenneteknisenä jäsenenä. Pitkä kokemus onnettomuustutkinnasta on tuonut runsaasti havaintoja ja kehitysehdotuksia.

– Voisi kuvitella, että kokemuksen karttuessa yllätykset vähenevät, mutta hyvin usein tulee edelleen uudenlaisia havaintoja, Kelkka kertoo.

Riskikohdat pääväylillä

Kelkka nostaa esiin erityisesti valtatie 25:n ja Kehä III:n riskikohdat. Hänen mukaansa vilkkaimmat yksiajorataisten pääväylien tasoliittymät tulisi muuttaa eritasoliittymiksi ja ajosuunnat tulisi erottaa rakenteellisesti toisistaan. Lisäksi hän painottaa ajonopeuksien merkitystä ja toivoo nopeusrajoitusten ohjeistuksen sekä valvonnan kehittämistä.

– 100 km/h teillä ei pitäisi olla mahdollista ajautua vastaantulevan kaistalle, Kelkka sanoo.

Kolme pääehdotusta turvallisuuden parantamiseksi

Automaattisen liikennevalvonnan rakentaminen Helsingin sisääntuloväylille on muutos, jonka toteutumista Kelkka toivoo lähitulevaisuudessa. Hän haluaa myös ikäpoikkeusluvan poistamista tai merkittävää rajoittamista. Ikäpoikkeusluvalla nuori voi saada henkilöauton ajokortin jo 17-vuotiaana.

Yksi keskeisistä ehdotuksista on alkolukon asentaminen kaikkiin autoihin.
– Jos saisin toteuttaa yhden konkreettisen turvallisuustoimen, se olisi alkolukko kaikkiin autoihin.

Tutkijalautakuntatyö tukee virkatyötä

Kelkan rooli tutkijalautakunnassa tukee hänen virkatyötään ELY-keskuksessa. Tutkintatyö antaa laajaa käytännönläheistä näkemystä ja motivoi kehittämään liikenneympäristöä.

– Tutkijalautakuntatyössä voin hyödyntää koko ammattitaitoani erityisesti riskien ja parannusehdotusten arvioinnissa.

Onnettomuustutkinnassa nousee esiin toistuvasti myös tien reunaympäristön törmäysturvallisuus, näkemäalueiden raivaukset, piennarleveydet sekä pyöräilyn turvallisuus alikuluissa.

Suositukset käytäntöön

ELY-keskuksessa käydään säännöllisesti läpi oman maantieverkon kuolonkolarit ja niihin liittyvät tutkijalautakuntien parannusehdotukset. Kelkan mielestä tie- ja liikenneympäristöön kohdentuvat suositukset tulisi ottaa osaksi viranomaisten turvallisuusjohtamista, jotta ne johtaisivat nykyistä useammin käytännön toimenpiteisiin.

Kelkka toivoo, että päätöksentekijät ymmärtäisivät tutkijalautakuntatyön merkityksen.

– Tulokset kertovat korutonta kertomaa liikenteen turvallisuudesta, tai pikemminkin turvattomuudesta. Meillä on kansainvälisesti ainutlaatuista tutkimustietoa vakavista tieliikenneonnettomuuksista, jota kannattaa hyödyntää täysimääräisesti.

Kelkka kertoo, että tutkijalautakuntatyö herättää toisinaan empatiaa, surua ja turhautumista, mutta tunteet käsitellään osana tutkintaprosessia. Häntä motivoi vahva halu parantaa liikenneturvallisuutta.

– Työ on äärimmäisen mielenkiintoista ja antaa jatkuvasti uusia eväitä arjen työhön.

Nuorille kuljettajille hänellä on selkeä, mutta painava viesti:

– Älä ota riskejä, vaan ole hyvä kuljettaja.



Onnettomuustietoinstituutissa (OTI) teemme työtä ehkäistäksemme liikenneonnettomuuksia Suomessa. Koordinoimme liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoimme tutkinnasta kerättyä tietoa. Lisäksi kokoamme tilastot liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. Tarjoamme tietoa liikenneturvallisuuden kehittämiseen, tutkimukseen ja tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi. Onnettomuustietoinstituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa.  www.oti.fi