Valkoposkihanhiongelmaan on saatava ratkaisut

Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona esillä on ollut ns. hybridimalli kansallisen lainsäädännön muuttamiseksi. Mallissa valkoposkihanhi säilytettäisiin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuna lajina, mutta tiukasta suojelusta poikkeaminen siirrettäisiin metsästyslain nojalla ja Suomen riistakeskuksen päätöksellä tehtäväksi. Korvaukset ja avustukset pysyisivät RauLaKo-lain nojalla maksettavina.

Hallitusohjelman mukaan valkoposkihanhen tarpeettomat metsästysrajoitukset poistetaan ja laji siirretään metsästyslain piiriin huolehtien samalla vahinkojen oikeudenmukaisesta korvaamisesta. Hallitus on luvannut vaikuttaa myös siihen, että laji siirretään lintudirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalta ja että poikkeusluvalla haltuun otettujen lintujen lihaa on voitava hyödyntää.

• Hallitusohjelmakirjauksen tarkka noudattaminen riistalajiksi siirtämisen osalta ei ole itseisarvo, jos se aiheuttaisi korvausten vaarantumisen. Hybridimalli on MTK:n mielestä kannatettava, sillä sen kautta on mahdollista toteuttaa useampi kohta hallitusohjelmakirjauksesta. Mallia on kuitenkin täydennettävä, luonnonsuojeluasioita hoitava MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen arvioi.
  
  

MTK korostaa, että hybridimalliin tulisi sisältyä ilmoitusmenettelyn käyttöönotto sekä ammuttujen hanhien lihan ravinnoksi hyödyntämisen salliminen. Lisäksi Suomessa tulisi ottaa käyttöön ns. suojametsästys. Jos lintuja on tietty määrä korjaamattomalla pellolla, niiden osalta on oltava mahdollista ryhtyä suoraan vahinkoja estäviin ja vähentäviin toimiin lintuja kuolettavasti ampumalla ilman, että etukäteen tarvitsee hakea poikkeuslupaa.

• Ruotsissa harjoitetaan suojametsästystä, eikä sitä ole pidetty ongelmallisena EU:n lintudirektiivin kannalta. Näin ollen vastaava toimintamalli on syytä ottaa käyttöön meilläkin, Asikainen kannustaa.

Isoksi ongelmaksi ovat muodostuneet hankalat kansalliset tulkinnat. Suurimmat maatalousvahingot aiheutuvat keväällä, mutta keväällä ei saa käyttää mitään kovaäänistä karkotuskeinoa muille lajeille aiheutuvan häiriön takia. Syksyisin paukkupatruunakarkotusta on pidetty muuna tyydyttävänä ratkaisuna. Tulkinnan vuoksi valkoposkihanhien kuolettavaa ampumista ei sallita mihinkään aikaan vuodesta.

• Valtion tulisi pikaisesti rahoittaa ja organisoida tutkimus, jonka avulla voidaan osoittaa, että ongelman ratkaisuna hanhipaimeniin perustuva paukkupatruunakarkotus ei ole muu tyydyttävä ratkaisu, kun kokonaiskustannukset ja -vaikutukset sekä käytännön toteutusmahdollisuudet otetaan huomioon, MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen vaatii.
   

Lisäksi on arvioitava mahdollisuutta määritellä suoraan kansallisessa lainsäädännössä, että paukkupatruunakarkotus ei ole muu tyydyttävä ratkaisu. Vastaavalla tavalla on jo toimittu suurpetojen osalta, kun lainsäädännössä on todettu, että loukuttamista tai nukuttamista ja siirtämistä toisaalle ei pidetä muuna tyydyttävänä ratkaisuna.

Vaikka kansallisiin toimiin on edellä mainittuja mahdollisuuksia, liikkumatila on jossain määrin rajoitettua valkoposkihanhen tiukan kansainvälisen suojelun takia.

• Valkoposkihanhia on yli 1,5 miljoonaa yksilöä. On selvää, että tiukalle suojelulle ei ole enää perusteita. Hallituksen on tehtävä aktiivista työtä, jotta valkoposkihanhen suojeluasemaa kevennetään, Leskinen korostaa.
  
  

Lisätiedot:
Timo Leskinen, kenttäjohtaja, MTK, 040 075 4235
Anna-Rosa Asikainen, juristi, luonnonsuojelu, MTK, 040 920 9858