Valkoposkihanhiongelmaan on saatava ratkaisut
Valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamat ongelmat ovat jo vuosia olleet kestämättömiä. Viimeisimmäksi keinoja vaikean tilanteen helpottamiseksi on pyritty löytämään hallinnon ja viranomaisten edustajien muodostamassa työryhmässä. Työryhmän jatkoaikaa saanut toimikausi päättyy 31.8.2025.

Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona esillä on ollut ns. hybridimalli kansallisen lainsäädännön muuttamiseksi. Mallissa valkoposkihanhi säilytettäisiin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuna lajina, mutta tiukasta suojelusta poikkeaminen siirrettäisiin metsästyslain nojalla ja Suomen riistakeskuksen päätöksellä tehtäväksi. Korvaukset ja avustukset pysyisivät RauLaKo-lain nojalla maksettavina.
Hallitusohjelman mukaan valkoposkihanhen tarpeettomat metsästysrajoitukset poistetaan ja laji siirretään metsästyslain piiriin huolehtien samalla vahinkojen oikeudenmukaisesta korvaamisesta. Hallitus on luvannut vaikuttaa myös siihen, että laji siirretään lintudirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalta ja että poikkeusluvalla haltuun otettujen lintujen lihaa on voitava hyödyntää.
- Hallitusohjelmakirjauksen tarkka noudattaminen riistalajiksi siirtämisen osalta ei ole itseisarvo, jos se aiheuttaisi korvausten vaarantumisen. Hybridimalli on MTK:n mielestä kannatettava, sillä sen kautta on mahdollista toteuttaa useampi kohta hallitusohjelmakirjauksesta. Mallia on kuitenkin täydennettävä, luonnonsuojeluasioita hoitava MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen arvioi.
MTK korostaa, että hybridimalliin tulisi sisältyä ilmoitusmenettelyn käyttöönotto sekä ammuttujen hanhien lihan ravinnoksi hyödyntämisen salliminen. Lisäksi Suomessa tulisi ottaa käyttöön ns. suojametsästys. Jos lintuja on tietty määrä korjaamattomalla pellolla, niiden osalta on oltava mahdollista ryhtyä suoraan vahinkoja estäviin ja vähentäviin toimiin lintuja kuolettavasti ampumalla ilman, että etukäteen tarvitsee hakea poikkeuslupaa.
- Ruotsissa harjoitetaan suojametsästystä, eikä sitä ole pidetty ongelmallisena EU:n lintudirektiivin kannalta. Näin ollen vastaava toimintamalli on syytä ottaa käyttöön meilläkin, Asikainen kannustaa.
Isoksi ongelmaksi ovat muodostuneet hankalat kansalliset tulkinnat. Suurimmat maatalousvahingot aiheutuvat keväällä, mutta keväällä ei saa käyttää mitään kovaäänistä karkotuskeinoa muille lajeille aiheutuvan häiriön takia. Syksyisin paukkupatruunakarkotusta on pidetty muuna tyydyttävänä ratkaisuna. Tulkinnan vuoksi valkoposkihanhien kuolettavaa ampumista ei sallita mihinkään aikaan vuodesta.
- Valtion tulisi pikaisesti rahoittaa ja organisoida tutkimus, jonka avulla voidaan osoittaa, että ongelman ratkaisuna hanhipaimeniin perustuva paukkupatruunakarkotus ei ole muu tyydyttävä ratkaisu, kun kokonaiskustannukset ja -vaikutukset sekä käytännön toteutusmahdollisuudet otetaan huomioon, MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen vaatii.
Lisäksi on arvioitava mahdollisuutta määritellä suoraan kansallisessa lainsäädännössä, että paukkupatruunakarkotus ei ole muu tyydyttävä ratkaisu. Vastaavalla tavalla on jo toimittu suurpetojen osalta, kun lainsäädännössä on todettu, että loukuttamista tai nukuttamista ja siirtämistä toisaalle ei pidetä muuna tyydyttävänä ratkaisuna.
Vaikka kansallisiin toimiin on edellä mainittuja mahdollisuuksia, liikkumatila on jossain määrin rajoitettua valkoposkihanhen tiukan kansainvälisen suojelun takia.
- Valkoposkihanhia on yli 1,5 miljoonaa yksilöä. On selvää, että tiukalle suojelulle ei ole enää perusteita. Hallituksen on tehtävä aktiivista työtä, jotta valkoposkihanhen suojeluasemaa kevennetään, Leskinen korostaa.
Lisätiedot:
Timo Leskinen, kenttäjohtaja, MTK, 040 075 4235
Anna-Rosa Asikainen, juristi, luonnonsuojelu, MTK, 040 920 9858
Kuvat

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK pettyi suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn10.10.2025 16:02:43 EEST | Tiedote
Suden suotuisan suojelutason viitearvoksi Suomessa on määritetty 273 sutta. Vaikka susi on nyt boreaalisella vyöhykkeellä suotuisalla suojelutasolla, MTK pitää viitearvoa liian korkeana ja määrittelyn perusteena olevia keskeisiä seikkoja ongelmallisina.
Viljelijöiden talous poikkeuksellisen heikko - kasvukausikysely kertoo syyt10.10.2025 11:51:23 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kasvukausi oli viljelijöiden mukaan poikkeuksellisen haastava. Kevään kylmyys, kesän kuivuus ja syksyn sateet laskivat sato-odotuksia useimmilla tiloilla. Suurin osa 422 kasvukausikyselyyn vastanneesta viljelijästä arvioi sadon määrän ja laadun olevan tavanomaista tasoa tai sitä heikompaa. Sääolosuhteiden lisäksi myös tilojen taloudellinen tilanne oli monilla tuotantosuunnilla keskimääräistä heikompi. Haasteista huolimatta osa tiloista raportoi myös onnistumisia, erityisesti marjakasvien, kuivaheinän ja syysviljojen osalta.
Puukaupan kilpailuttamisen merkitystä ei voi väheksyä8.10.2025 15:46:09 EEST | Tiedote
Puukauppa on hiljentynyt syksyn aikana, ja metsänomistajien myyntihalukkuus on ollut laskussa. Keväällä puukauppa kävi vielä kiivaasti. MTK:n tuore Metsätutka-kysely osoittaa, että ensi vuodelle puunmyyntiaikeita on enää noin kolmasosalla metsänomistajista. Puukauppamäärien laskiessa kilpailutuksen merkitys korostuu, muistuttaa asiantuntija.
Susikanta selvästi aiempaa suurempi – kiintiömetsästys välttämätöntä30.9.2025 10:44:34 EEST | Tiedote
Tuoreimman kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2025 Suomessa oli noin 430 sutta ja noin 76 susireviiriä. Susikanta kasvoi edellisvuodesta peräti 46 prosenttia. Susikannan koko vaihtelee vuoden eri aikoina, ja marraskuussa 2025 kannan arvioidaan olevan noin 557 sutta. Luonnonvarakeskuksen tiedot kertovat, että susiyksilöt ja kannan kasvu painottuvat voimakkaasti läntiseen Suomeen.
Kotimaiset kurpitsat ovat syksyn kuumin sesonkituote – Lajikkeita ja vinkkejä kotikeittiöön29.9.2025 09:20:14 EEST | Tiedote
Kotimaisten kurpitsojen pääsesonkia vietetään syyskuusta marraskuuhun. Kurpitsat ovat kurkun ja melonien sukulaiskasveja, jotka kasvavat avomaalla. Kesällä herkutellaan kesäkurpitsalla, syksyllä on paksukuoristen talvikurpitsojen aika. Kurpitsasato kypsyy loppukesällä ja syksyllä, ja lokakuu onkin oivallinen aika herkutella kotimaisilla kurpitsoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme