Datakeskusbuumi – tutkijat arvioivat miten miljardihankkeista saadaan suurin hyöty kunnille
Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla yli 20 miljardin euron edestä datakeskusinvestointeja. Investointisummista ei voi suoraan päätellä, kuinka paljon taloudellista hyötyä datakeskuksista on Suomelle. Jotta datakeskusinvestoinnista olisi kunnalle mahdollisimman paljon hyötyä, tulee kuntapäättäjien huomioida paikallinen elinkeinorakenne, datakeskuksen elinkaari ja ympäristövaikutukset. Näin arvioivat eri tieteenalojen tutkijat Suomalaisen Tiedeakatemian tuoreessa tiedeiskussa.

Valmistelussa olevan EU:n pilvi- ja tekoälykehityslain tavoitteena on vähintään kolminkertaistaa eurooppalainen datakeskuskapasiteetti seuraavien 5–7 vuoden aikana. Suomi on datakeskustoimijoiden näkökulmasta hyvä investointikohde, sillä sähkö on kansainvälisesti vertailtuna halpaa ja puhtaasti tuotettua, sopivia tontteja on saatavilla ja viileä ilmasto sekä runsaat vesivarannot helpottavat palvelinsalien jäähdytystä.
Datakeskukset kuluttavat paljon sähköä, mutta niiden taloudelliset vaikutukset ovat vaikeasti hahmotettavia. Keskustelua ja kysymyksiä herättävät erityisesti datakeskuksiin syntyvien pysyvien työpaikkojen määrä ja laatu sekä se, syntyykö datakeskusten ympärille tuotekehitystä tai muuta korkean tuottavuuden toimintaa.
Suomalaisen Tiedeakatemian julkaisema tiedeisku tarjoaa eri alojen tutkijoiden asiantuntija-arvioihin perustuvan tilannekuvan datakeskusten mahdollisuuksista ja riskeistä Suomelle ja yksittäisille kunnille. Se sisältää myös kuntapäättäjille suunnatun muistilistan datakeskushankkeiden arvioinnin tueksi.
Mitä datakeskushankkeet tuottavat Suomelle?
Vaikka suuret datakeskusinvestoinnit ovat arvoltaan jopa miljardiluokkaa, Business Finlandin arvion mukaan datakeskuksen investointisummasta vain 10–30 prosenttia jää Suomeen.
Datakeskushankkeen suunnittelussa ja kannattavuuden arvioinnissa keskeisiä huomioitavia asioita ovat tutkijoiden mukaan:
- Verotuloja ei kannata yliarvioida. Vaikka datakeskusyhtiön maksama kiinteistövero on kunnalle varma tulonlähde, kansainväliset yhtiöt voivat konsernirakenteita hyödyntävin keinoin vaikuttaa siihen, kuinka paljon yhteisöveroja niiden täytyy maksaa Suomeen.
- Datakeskusinvestoinnin alueellinen hyöty riippuu alueen elinkeinorakenteesta eli siitä, kuinka paljon voidaan hyödyntää paikallista työvoimaa ja yrityksiä. Erityisesti rakennusvaihe luo työpaikkoja. Paikallista työvoimaa voidaan myös kouluttaa datakeskuksen tarpeisiin.
- Datakeskuksen elinkaari ja mahdollinen käytöstä poistuminen tulee huomioida etukäteen, koska teknologinen kehitys on nopeaa ja datakeskusten kytkeminen osaksi kaukolämmitystä voi aiheuttaa riippuvuussuhteen.
- Datakeskus ei luo datataloutta. Tutkimukseen ja yritysten tuotekehitykseen tarkoitetut yhteiskäyttöiset datakeskukset voivat kuitenkin edesauttaa datatalouden ja tekoälyn kehitystä.
- Datakeskukset lisäävät sähkön kysyntää. Jos uutta sähköntuotantokapasiteettia ei rakenneta samaa tahtia kulutuskapasiteetin kanssa, voi kulutuksen kasvu nostaa sähkön hintaa myös muille käyttäjille. Datakeskusten kyky osallistua kysyntäjoustoon riippuu datakeskustoimijan bisnesmallista ja datakeskuksen käyttötarkoituksesta.
Tiedeisku tuotettiin touko–kesäkuussa 2025 ja se on koostettu haastattelemalla aiheeseen perehtyneitä tutkijoita eri tieteenaloilta ja yliopistoista. Aiheesta voi haastatella työhön osallistuneita tutkijoita olemalla heihin suoraan yhteydessä:
- Kari Hiekkanen, yliopettaja, Haaga-Helia-ammattikorkeakoulu , vieraileva tutkija, Aalto-yliopisto kari.hiekkanen@haaga-helia.fi +358 50 470 4565 (datatalous, digitalisaation kestävyyskysymykset)
- Jussi Kangasharju, professori, Helsingin yliopisto jussi.kangasharju@helsinki.fi +358 50 415 1708 (tietojenkäsittelytiede, tietoliikenne)
- Teemu Makkonen, professori, Itä-Suomen yliopisto teemu.makkonen@uef.fi +358 50 525 8942 (aluetalous, aluekehitys)
- Jukka Manner, professori, Aalto-yliopisto jukka.manner@aalto.fi +358 50 511 2973 (tietoliikenneteknologia, tietoliikenteen energiankulutus)
- Toni Selkälä, tutkijatohtori, Turun yliopisto totase@utu.fi +358 45 608 7547(teknologiaan liittyvät oikeudelliset kysymykset)
- Iivo Vehviläinen, työelämäprofessori, Aalto-yliopisto iivo.vehvilainen@aalto.fi +358 50 345 3705 (sähkömarkkinat)
Pääministeri Petteri Orpo on nimittänyt kesäkuussa 2025 selvityshenkilön laatimaan datakeskusten kansallisen tiekartan. Tiedeakatemian julkaisema tietokooste on toimitettu selvityshenkilölle ja sihteeristölle taustamateriaaliksi, ja tiedeiskun julkistamistilaisuudessa kuullaan TEMin näkökulma aiheeseen.
MIKÄ ON SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN TIEDEISKU?
- Suomalainen Tiedeakatemia kehittää erilaisia vaikuttavia tapoja tutkimustiedon hyödyntämiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
- Tiedeiskut tuottavat nopealla aikataululla ajankohtaisiin aiheisiin tutkimustietoa kootusti eri tieteenaloilta sekä tutkimukseen pohjautuvaa asiantuntijanäkemystä.
- Tutustu tarkemmin Tiedeakatemian toimintaan ja aiempiin tiedeiskuihin: https://acadsci.fi/tiedeakatemian-julkaisut/tietokoosteet/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annina Ala-OutinenasiantuntijaSuomalainen Tiedeakatemia
Puh:0503270032annina.ala-outinen@acadsci.fiLiitteet
Suomalainen Tiedeakatemia
Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia tutkijoiden yhdyssiteenä. Järjestämme tapahtumia, edistämme tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, kustannamme tieteellisiä julkaisuja ja annamme lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Jaamme vuosittain yli 2,5 miljoonaa euroa apurahoina ja palkintoina suomalaiselle tieteelle. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia Suomesta ja ulkomailta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomalainen Tiedeakatemia ry
Datakeskusbuumi – tutkijat arvioivat miten miljardihankkeista saadaan suurin hyöty kunnille29.8.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla yli 20 miljardin euron edestä datakeskusinvestointeja. Investointisummista ei voi suoraan päätellä, kuinka paljon taloudellista hyötyä datakeskuksista on Suomelle. Jotta datakeskusinvestoinnista olisi kunnalle mahdollisimman paljon hyötyä, tulee kuntapäättäjien huomioida paikallinen elinkeinorakenne, datakeskuksen elinkaari ja ympäristövaikutukset. Näin arvioivat eri tieteenalojen tutkijat Suomalaisen Tiedeakatemian tuoreessa tiedeiskussa.
Muistisairaiden määrä kaksinkertaistuu Suomessa – tutkijoiden mukaan nopeasti yleistyvä kansansairaus haastaa sote-palvelut ennennäkemättömällä tavalla27.5.2025 09:03:53 EEST | Tiedote
Suomalaisen Tiedeakatemian julkaisema uusi tiedeisku tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvan tilannekuvan muistisairauksista sekä nostaa esille tutkijoiden ratkaisuehdotuksia muistisairauksien lisääntymiseen liittyviin haasteisiin. Ennusteiden mukaan muistisairaiden määrä saattaa jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Palvelutarpeen merkittävään kasvuun tulee varautua jo nyt ja omaisiaan hoitaville työikäisille tarjota tukea ja työelämäjoustoa.
Sijoitussalkun luontojalanjälki mitattiin ensimmäistä kertaa Suomessa8.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Suomalaisen Tiedeakatemian yhteishankkeessa tutkittiin Tiedeakatemian varsinaisen toiminnan sekä sijoitusten hiili- ja luontojalanjälkiä.
Suomalainen Tiedeakatemia kutsui uusia jäseniä29.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia, jäsenyys on arvostettu saavutus tutkijan uralla. Tiedeakatemian jäsenten lukumäärä on rajattu: jäsenenä voi kerrallaan olla korkeintaan 333 alle 65-vuotiasta tieteen harjoittajaa. Jäsenyys on elinikäinen.
Professori Krista Varantolalle Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto25.4.2025 17:30:00 EEST | Tiedote
Suomalainen Tiedeakatemia jakaa perjantaina 25.4.2025 vuotuisen kunniapalkintonsa (30 000 euroa). Palkinto myönnetään kielitieteen uranuurtajalle ja tiedevaikuttajalle Krista Varantolalle. Tieteellisestä elämäntyöstä jaettava palkinto on Suomalaisen Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme