Turun yliopisto

Tutkijat selvittivät molekyylibiologian pitkäaikaisen mysteerin: Solut mittaavat RNA-häntien pituuden molekyylikellon avulla

Jaa

Turun yliopiston johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on ratkaissut, miten solut mittaavat lähetti-RNA:n (mRNA) nanometrien kokoisten häntien pituuden. Sen sijaan, että solut mittaisivat häntien kokoa, ne ajoittavat niiden kasvun sekuntikellon tarkkuudella. Tutkijoiden ”kineettiseksi viivaimeksi” nimeämä mekanismi tarjoaa soluille täsmällisen tavan ohjata elintärkeitä biokemiallisia prosesseja, kuten geenien ilmentymistä.

Solut muuntavat DNA:n geneettisen koodin ketjumaisiksi mRNA-molekyyleiksi, jotka toimivat viesteinä proteiinien tuottamiseksi. mRNA:n päähän liitetään poly(A)-häntä eli adenosiineista (A) koostuva toistojakso, joka vaikuttaa siihen, kuinka paljon proteiinia mRNA tuottaa ja kuinka pitkään viesti säilyy solussa. Hiivasoluissa hännät ovat yleensä 60 adenosiinia pitkiä, mutta tähän asti ei tiedetty, miten solut määrittävät niiden pituuden näin tarkasti.

Turun yliopiston tutkijat onnistuivat yhdessä Cambridgen molekyylibiologian laboratorion (LMB) ja Aarhusin yliopiston tutkijoiden kanssa rekonstruoimaan poly(A)-häntien muodostusprosessin laboratoriossa. He havaitsivat, että hännän pituuden ratkaisevat kaksi tekijää: adenosiineja lisäävä CPAC-koneisto ja Nab2-proteiini, jonka kiinnittyminen häntään pysäyttää sen pidentymisen.

Tutkijat yllättyivät, että hännän pituus ei määräydy sen koon perusteella, vaan kahden prosessin kilpajuoksuna: kuinka nopeasti CPAC lisää adenosiineja ja kuinka nopeasti Nab2 sitoutuu.

– Nämä molekyylikoneet mittaavat RNA:ta ajan, eivät koon perusteella. Tarkkuus syntyy siitä, että Nab2 pysäyttää reaktion aina kahden-kolmen sekunnin kuluttua sen alkamisesta, kertoo tutkimusta johtanut akatemiatutkija Matti Turtola Turun yliopistosta.

Tässä kellontarkassa järjestelmässä Nab2:n pitoisuus solussa, ja siten sen kiinnittymisnopeus, määrää, milloin hännän pidentyminen pysähtyy.

– Mekanismi on elegantti, sillä Nab2 myös säätelee omaa pitoisuuttaan soluissa. Tämä pitää mittaustarkkuuden kohdallaan muuttuvissa olosuhteissa, Turtola toteaa. 

Ajoitukseen perustuvan säätelyn ansiosta jokainen uusi mRNA saa juuri oikean pituisen hännän, mikä ylläpitää proteiinintuotannon tasapainoa.

Suomen Akatemian ja Magnus Ehrnroothin säätiön rahoittama tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miten solut säätelevät geenien ilmenemistä.

Tutkimus osoittaa, että ajoitukseen perustuvat mekanismit voivat olla yhtä keskeisiä kuin rakenteelliset tunnistuskeinot.

Samankaltaisia "kineettisiä viivaimia" voi esiintyä erilaisissa biologisissa prosesseissa, ja niiden toiminnan ymmärtäminen voi auttaa selvittämään sairauksien taustalla olevia häiriöitä. Ihmisellä Nab2:n vastine, ZC3H14, on tärkeä erityisesti aivojen kehityksessä, mikä viittaa siihen, että vastaavat mekanismit ovat olennaisia myös ihmisen solujen tasapainon ylläpidossa.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Genes & Development -lehdessä elokuussa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Väitös: Liikunta voi hidastaa rintasyövän kasvua ja estää lääkehoidon haitallisia sydänvaikutuksia27.8.2025 12:53:57 EEST | Tiedote

FM Tytti-Maria Uurasmaan väitöstutkimuksessa liikunta hidasti rintasyöpäkasvainten kasvua hiirillä, mutta vain jos eläimet juoksivat tarpeeksi. Myös pienemmästä liikunta-aktiivisuudesta todettiin olevan hyötyä, sillä se sai aikaan hoitoennustetta mahdollisesti parantavia muutoksia kasvainten aineenvaihdunnassa ja verenkierrossa ja esti syöpähoidossa käytettävien lääkeaineiden haitallisia sydänvaikutuksia.

Kansainvälinen hoitotyön ja hoidon etiikan konferenssi Turussa 28.–29.8.202527.8.2025 10:12:40 EEST | Tiedote

Turun yliopiston hoitotieteen laitos järjestää yhteistyössä Nursing Ethics -lehden toimituskunnan kanssa kansainväliseen hoitotyön etiikan konferenssiin Turussa, Suomessa 28.-29.8.2025 (Medisiina D, Kiinamyllynkatu 10). Konferenssi järjestetään 25. kerran ja sen teema on tänä vuonna “The Value of Nursing Ethics Research and Scholarship – Hoitotyön etiikan tutkimuksen ja tieteellisen tutkimuksen arvo”.

Väitös: Hoitotyöntekijöiden moraalinen rohkeus edistää potilaan, ammattilaisten ja työyhteisöjen hyvää27.8.2025 08:51:30 EEST | Tiedote

Hoitotyöntekijöiden moraalisesti rohkeat teot ovat arvoperustaista toimintaa eettisissä ongelmatilanteissa, henkilökohtaisista riskeistä huolimatta. Väitöskirjatutkimus osoittaa, että moraaliseen rohkeuteen liittyvät yksittäisen hoitotyöntekijän arvostettujen ominaisuuksien lisäksi ympäristö, muut ammattilaiset sekä potilaat tai asiakkaat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye