Työelämä pirstaloituu – toimeentulo ja työkyky rakentuvat yhä yksilöllisemmin
Työelämä muuttuu vauhdilla: toimeentulo rakentuu projekteista ja pätkistä, ja työkykyä arvioidaan yhä useammin oman kokemuksen perusteella. Muutos voi tuoda vapautta ja merkityksellisyyttä, mutta se vaatii työpaikoilta uudenlaisia keinoja tukea työntekijöitä yhdenvertaisesti.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 4.9.2025
Työterveyslaitoksen sosiokulttuurista muutosta käsittelevän skenaarioraportin mukaan työelämä muuttuu yhä yksilölähtöisemmäksi ja monimuotoisemmaksi. 2030-luvulla työn tekemisen tavat, identiteetit ja käsitykset työkyvystä rakentuvat entistä vahvemmin yksilöllisten kokemusten, arvojen ja elämäntilanteiden varaan. Jotta kehitys ei johda yhteisöllisyyden heikkenemiseen ja eriarvoisuuteen, yksilöllisyys kaipaa rinnalleen jaettuja merkityksiä ja toimivia rakenteita.
– Työelämän pirstaloituessa tarvitaan uusia yhteisiä pelisääntöjä. Ne eivät synny ilman neuvotteluja, joissa tunnistetaan myös valtasuhteet ja eri osapuolten tavoitteet, sanoo tutkimuspäällikkö Anu Järvensivu Työterveyslaitoksesta.
Työnteon tavat ja toimeentulo moninaistuvat
Monilla aloilla työn sirpaleisuus on jo normi. Esimerkiksi media- ja kulttuurialalla, maa- ja metsätaloudessa sekä ravintola- ja kaupan aloilla suuri osa työstä tehdään muissa kuin kokoaikaisissa työsuhteissa.
Tulevaisuudessa yhä useampi saa toimeentulonsa useista lähteistä: projekteista, apurahoista, osa-aikatöistä, alustatyöstä tai pääomatuloista, ja perinteiset rajat palkansaajan ja yrittäjän välillä hämärtyvät entisestään.
– Monimuotoinen ansiotyö voi tarjota vapautta ja mahdollisuuden tehdä merkityksellistä työtä omilla ehdoilla. Mutta se voi myös lisätä epävarmuutta ja kuormittaa. Kun energia kuluu työn etsimiseen ja mahdollistamiseen eikä itse työhön, mielekkyys ja tuottavuus kärsivät, Järvensivu painottaa.
Toimeentulon sirpaloituminen edellyttää uudenlaista ajattelua työn sopimuksista, ehdoista ja järjestelmistä. Raportin mukaan esimerkiksi perustulo ja kansankapitalismi tulisi nostaa vahvemmin keskusteluun. Lisäksi on varmistettava, että työterveyshuolto, työkyvyn tuki ja uraohjaus tavoittavat myös ne, joilla ei ole yhtä työnantajaa tai vakituista työsuhdetta.
Työkyky ei ole vain mitattava tila vaan yksilöllinen kokemus
Työkykyä ei enää arvioida vain terveydentilan, diagnoosien tai fyysisten rajoitteiden perusteella. 2030-luvun työelämässä yhä useampi määrittelee työkykynsä sen mukaan, miltä työ tuntuu: tukeeko se hyvinvointia, onko se mielekästä ja miten hyvin se mahdollistaa muuta elämää.
Muutoksen taustalla vaikuttavat muun muassa mielenterveyden haasteiden lisääntyminen, työelämän yksilöllistyminen sekä uudet arvot, kuten merkityksellisyyden ja kestävyyden tavoittelu.
– Työn tuottavuuskin perustuu yhä enemmän mielen hyvinvointiin ja psyykkiseen sitoutumiseen. Merkityksellisyys ja tunteet eivät ole vain yksityisasioita, vaan olennainen osa organisaatioiden toimintaa ja kestävyysajattelua, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen toteaa.
Yksilön tuntemukset kuormittumisesta tai rajojen hämärtymisestä ovat vaikeasti mitattavissa, mikä voi aiheuttaa tulkintaeroja työpaikoilla ja työterveyshuollossa. Raportin mukaan tarvitaan kriittistä keskustelua siitä, miten tutkimus ja politiikka ohjaavat työkykyä koskevia toimenpiteitä ja tukitoimia.
– On tärkeää, ettei kokemuksellisen työkyvyn ympärille kasva palvelujärjestelmiä, jotka nimeävät yhä uusia kokemustiloja oireiksi ja häiriöiksi. Tarvitaan keinoja käsitellä uudistuvan työkyvyn haasteita osana arjen työtä ja työpaikan kulttuurin uudistamista, Väänänen korostaa.
Tutustu raportteihin
- Tiedote perustuu Työterveyslaitoksen Sosiokulttuurinen muutos -raporttiin (pdf). Raportti on osa Työelämän suunta -sarjaa, joka tarkastelee työelämän kehityskulkuja vuoteen 2035. Sarjan muut osat käsittelevät teknologista muutosta, väestörakenteen muutosta sekä ilmastonmuutosta ja vihreää siirtymää.
- Työelämän suunta -raportit ovat luettavissa Työterveyslaitoksen verkkosivulla osoitteessa ttl.fi/tyoelaman-suunta.
- Työelämän suunta -webinaari 10.9. syventyy sosiokulttuuriseen muutokseen sekä ilmastonmuutokseen ja vihreään siirtymään. Webinaariin voi ilmoittautua 9.9. asti Työterveyslaitoksen verkkosivulla.
Lisätiedot
- Anu Järvensivu, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, anu.jarvensivu@ttl.fi, 050 443 1706
- Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, ari.vaananen@ttl.fi, 050 511 0530
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: elokuu 202527.8.2025 09:45:15 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti 16 tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi monitilatoimistojen yhteyttä työhyvinvointiin, työurien pidentämistä ja elektroniikkajätteen käsittelijöiden altistumista metalleille. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Klimatförändringen och den gröna omställningen förändrar arbetsförhållandena och medför nya säkerhetsrisker27.8.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Effekterna av klimatförändringen, förlusten av biologisk mångfald och överkonsumtion syns redan på många arbetsplatser. Enligt Arbetshälsoinstitutets nya rapport kräver ett hållbart arbetsliv en övergripande utveckling som beaktar såväl klimatmålen som arbetstagarnas välbefinnande och säkerhet.
Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä muuttavat työoloja ja tuovat uusia turvallisuusriskejä27.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja ylikulutuksen vaikutukset näkyvät jo monilla työpaikoilla. Työterveyslaitoksen tuoreen raportin mukaan kestävä työelämä edellyttää kokonaisvaltaista kehittämistä, jossa huomioidaan sekä ilmastotavoitteet että työntekijöiden hyvinvointi ja turvallisuus.
Climate change and the green transition are changing working conditions and introducing new safety risks27.8.2025 08:00:00 EEST | Press release
The effects of climate change, biodiversity loss and overconsumption can already be seen at many workplaces. According to a recent report by the Finnish Institute of Occupational Health, sustainable work life requires comprehensive development measures that take into account both climate goals and employee well-being and safety.
Undersökning: Fysiskt belastande arbete inom jord- och skogsbruk kräver många typer av stöd för orken22.8.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Man har fått ny information om hållbarhetsutsikterna för yrkeskarriärer inom jord- och skogsbruk. Branscherna är viktiga för livsmedelsproduktionen, försörjningsberedskapen och kriståligheten. En omfattande uppföljningsundersökning ger en uppmuntrande bild av anpassningsförmågan hos sysselsatta inom branschen. Företagare på deltid har färre utmaningar med att orka i arbetet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme