Uusi tutkimus osoittaa epäonnistuneiden strategioiden arvon yritysten ja toimialojen kehitykselle

Uusi tutkimus osoittaa, että myös epäonnistuneet strategiat voivat käynnistää merkittäviä strategisia muutoksia. Juha-Antti Lambergin, Eero Vaaran, Pasi Nevalaisen ja Henrikki Tikkasen mikrohistoriallinen tutkimus tarkastelee kahta Nokia-yhtiön 1970–1980-lukujen episodia, joissa suunnitellut strategiset toimet eivät toteutuneet, mutta niiden odotus ja valmistelu synnyttivät uusia strategisia suuntia.

Uhkista mahdollisuuksiksi

Ensimmäisessä tapauksessa Nokia onnistui torjumaan sosiaalidemokraattien suunnitelman uudesta valtion omistamasta elektroniikkayhtiöstä ja käänsi uhkan mahdollisuudeksi, mikä lopulta johti yhtiön voimakkaaseen muutokseen monialayhtiöstä elektroniikkayhtiöksi.

Toisessa tapauksessa epäonnistunut yhteistyö autovalmistaja Volvon kanssa johti Hermia-tutkimuskeskuksen perustamiseen. Hermiasta tuli keskeinen digitaalisen mobiiliteknologian kehityskeskus, ja siten tärkeä Nokian nousulle maailman johtavaksi matkapuhelinvalmistajaksi 1990-luvulla.

- Nämä tapaukset on Nokian historiassa aiemmin ohitettu, koska ne eivät johtaneet aiottuihin tuloksiin. Valtion elektroniikkayhtymä ei toteutunut, eikä Nokia liittoutunut Volvon kanssa, sanoo apulaisprofessori Pasi Nevalainen Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta.

Strategiset epäonnistumiset katalysaattoreina strategiselle uudistumiselle

Tutkimus osoittaa, että strategiset epäonnistumiset eivät ole vain menneisyyden virheitä, vaan ne voivat toimia katalysaattoreina uusille innovaatioille ja strategiselle uudistumiselle.

- Jokainen uusi suunnitelma ja kehitysprojekti avaa mahdollisuuden organisaation sisäiselle valtakamppailulle, jolloin odotukset, poliittisten koalitioiden tekemät valinnat ja sattumanvaraiset tapahtumat luovat pohjan strategia-emergenssille eli arvaamattomille kehityskuluille, joita kukaan ei oikeastaan hallitse, toteaa professori Juha-Antti Lamberg Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Runsaalle arkistoaineistolle perustuva mikrohistoriallinen lähestymistapa paljasti, kuinka tunteet, odotukset ja verkostojen mobilisointi voivat muuttaa organisaation suuntaa riippumatta prosessin onnistumisesta tai epäonnistumisesta.

- Tulokset haastavat perinteisen käsityksen strategisesta suunnittelusta ja korostavat epäonnistumisten potentiaalia strategisessa oppimisessa ja uudistumisessa, sanoo professori Eero Vaara Oxfordin yliopistosta.

Merkittävää strategiatutkimusta Suomesta

Nyt julkaistu tutkimus on merkittävä tieteellinen läpimurto ja puheenvuoro, joka piirtää strategiatutkimuksesta aiempaa valtavirtaa oleellisesti realistisemman ja vähemmän deterministisen kuvan.

- Ammatillisen kokemuksen perusteella uutta luovissa organisaatioissa tutkimuksen kohteena olevat ilmeiset, ulkoapäin ja jälkikäteen tunnistettavat harhapolut ovat suorastaan vääjäämättömiä ja, kuten tutkimus osoittaa, oikein hyödynnettynä tai sattumaltakin synnyttävät organisaatioon esimerkiksi osaamista tai rakenteita, jotka myöhemmin avaavat merkittäviä mahdollisuuksia. Tutkimus vahvistaa tätä kokemusta kiehtovalla ja vastaanpanemattomalla tavalla, kiittää tuotekehitysjohtaja Tomi Nokelainen Framery Oy:stä.

- On ilahduttavaa, että Suomessa tehdään merkittävää strategiatutkimusta, joka haastaa valtavirtaa ja näin vie sitä kohti nyansoidumpaa, realistisempaa ja myös käytännössä sovellettavampaa suuntaa.

Nokian 1990-luvun menestyksestä on kirjoitettu lukuisia kirjoja ja artikkeleita, viime vuosina myös epäonnistumisista.

- Suomalaisten eturivin tutkijoiden artikkeli arvostetussa Administrative Science Qarterlyssä on merkittävä panos tähän keskusteluun. Artikkeli luo tuoreen mikrohistoriallisen tulkinnan siihen, kuinka strategiset onnistumiset voivat olla yllätyksellisiä ja ei aiottuja. Suomessa on virinnyt viime vuosina teoreettisesti perusteltua ja empiirisesti kunnianhimoista liikehistoriantutkimusta. Tämä artikkeli yhdessä maailman arvostetuimmassa tiedejulkaisussa kertoo tästä kehityksestä, toteaa professori Mika Pantzar Helsingin yliopistosta.

Suomen Akatemian ja Marcus Wallenbergin Liiketaloudellisen Tutkimussäätiön rahoittaman tutkimuksen julkaiseminen yli kymmenen vuoden tutkimustyön jälkeen on suuri virstanpylväs myös kokeneille tutkijoille.

- Tämä on paras hanke, missä olen saanut olla mukana, sanoo professori Henrikki Tikkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Tutkimus julkaistiin organisaatiotutkimuksen arvostetuimmassa tiedejulkaisussa, Administrative Science Quarterlyssä, joka hyväksyy vuosittain vain 16 artikkelia julkaistavaksi tuhansista tarjotuista. Nyt julkaistu tutkimus on 40 vuoteen ainoa täysin suomalaisin voimin tehty, suomalaisesta aineistosta, ja uudella innovatiivisella tutkimusotteella.

Tutkimuksen tekijät:

Professori Juha-Antti Lamberg, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, juha-antti.lamberg@jyu.fi, 050 577 1698
Professori Eero Vaara, Oxfordin yliopisto, eero.vaara@sbs.ox.ac.uk
Apulaisprofessori Pasi Nevalainen, Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, pasi.a.nevalainen@jyu.fi
Professori Henrikki Tikkanen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, henrikki.tikkanen@aalto.fi

Julkaisun tiedot:

Lamberg, J. A., Vaara, E., Nevalainen, P., & Tikkanen, H. (2025). Near-Histories and Strategy Emergence: A Microhistorical Perspective. Administrative Science Quarterly, 00018392251355283.
Linkki julkaisuun: https://doi.org/10.1177/00018392251355283

Lisätietoja tutkimuksesta antaa:

Professori Juha-Antti Lamberg, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, juha-antti.lamberg@jyu.fi, 050 577 1698