Hallituksen kannattaa ruokkia orastavaa kasvua

Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu maanantaina valmistelemaan esitystään valtion vuoden 2026 budjetiksi. Julkisen talouden tilanne on edelleen haastava. Lisäsopeutusten rinnalla hallituksen on luotava päätöksillään myös luottamusta tulevaan. Tämä on välttämätöntä myös alkutuotannon investointien ja kasvun käynnistämisessä.

Maatalouden osalta MTK edellyttää toimialan rahoituksen turvaamista vuoden 2026 budjetissa hallitusohjelmaan kirjatulla tavalla. Samoin hallituksen on lupauksensa mukaisesti pidättäydyttävä päätöksistä, jotka nostaisivat maatalouden kustannuksia. MTK on toistuvasti painottanut tuottajien markkina-aseman vahvistamista maatalouden kannattavuusongelman ratkaisuna. Näitä ruokamarkkinoiden tervehdyttämiseen tähtääviä lakihankkeita hallituksen tulee nyt määrätietoisesti kiirehtiä.

EU:n komissio antoi heinäkuussa esityksensä monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF) ja uudeksi yhteiseksi maatalouspolitiikaksi (CAP) vuosille 2028-2034. Erityisesti komission budjettiesitys on Suomelle huono ja edellyttää vahvaa jatkovaikuttamista. Yhteisen maatalouspolitiikan esityksessä on huomioitu monia Suomen tarpeita, mutta ilman riittävää rahoitusta CAP-tavoitteet uhkaavat jäädä vain korulauseiksi. Tulevan CAP:in mahdolliset rahoitusvajeet on täytettävä kansallisin varoin täysimääräisesti. Vastuullisen maatalouspolitiikan jatkuvuudelle täytyy samalla löytää parlamentaarinen yhteisymmärrys, johon myös tulevat hallitukset sitoutuvat. Toimivat nuotit tähän löytyvät edellisen vaalikauden parlamentaarisen työryhmän MAKA-raportista.

MTK muistuttaa kestävän metsänhoidon riittävän rahoituksen merkityksestä talouskasvun tukena. Vuonna 2024 METKA-määrärahat loppuivat kesken, ja eri työmuotojen toteutuksia siirtyi maksettavaksi vuodelle 2025 yli 13 miljoonan euron edestä. Myös kuluvana vuonna edessä on vastaava tilanne. Kannustavuuden ja toimintaympäristön ennakoitavuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että määrärahat nostetaan tasolle, jolla vuosittain siirtyvää ja kumuloituvaa maksuvelkaa ei synny. On huomattava, että tukivarat palautuvat yhteiskuntaan takaisin taloudellisena aktiviteettina, verotuloina ja jalostusketjun arvonlisää tuottavina.

Suomen reilun 450 000 kilometrin pituisesta kokonaistieverkosta noin 370 000 kilometriä on eriasteisia yksityisteitä. Niiden merkitys - ihmisten liikkumisen lisäksi - on maa- ja metsätalouden kuljetuksille ratkaiseva. Yksityisteiden valtionavustuksia maksettiin vuonna 2022 vielä 40 miljoonaa euroa, mutta kuluvalle vuodelle hallitus osoitti tarpeeseen enää 6,8 miljoonan euron määrärahan. MTK laskee, että pelkästään yksityisteiden kunnossapidosta maksettavat arvonlisäverot ylittävät tänä vuonna avustusten määrän yli 15 miljoonalla eurolla. Yksityistiemäärärahat tuleekin korottaa vähintään sille tasolle, että valtio ei niiden kunnossapidolla tienpitäjiä rahasta.

Hevosalan rahoitusta ei voida budjettiriihessä enää vähentää. MTK painottaa, että jo hallituksen kehysriihessä hevosalalle kirjattu noin 27 miljoonan euron rahoitustaso on erittäin kriittinen, eikä toimiala kestä enempää leikkauksia.  

MTK kiirehtii fossiilisten polttoaineiden jakelijoiden päästökaupan (ETS2) kustannuskompensaation valmistelua maa- ja metsätaloudelle. Tämä on välttämätöntä, jotta kompensaatio astuisi voimaan yhtä aikaa päästökaupan alkamisen kanssa 2027. Ilman kompensaatiota kyse olisi noin 60 miljoonan euron lisäkustannuksesta elinkeinoille.

Vapaaehtoisten suojeluohjelmien rahoitus ei edelleenkään kata hallituksen suojelulle asettamia tavoitteita eikä suojeluun tarjottuja kohteita. MTK esittää, että maanomistajille vapaaehtoisen Metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelman (METSO) perusrahoitus pidetään viime vuosien tasolla, ja että lisäksi varataan vuodelle 2026 vähintään kymmenen miljoonan euron erillisrahoitus vanhojen metsien ja luonnontilaisten metsien vapaaehtoiseen suojeluun. Lisäksi MTK esittää, että Helmi-elinympäristöohjelman rahoitus pidetään vähintään vuoden 2024 tasolla. Tällä tuetaan myös tulevan kansallisen ennallistamissuunnitelman toimeenpanoa. 

Lisätietoja:

Juha Marttila, MTK:n puheenjohtaja, 050 341 3167
Jyrki Wallin, MTK:n toiminnanjohtaja, 050 522 5207