Karhunkestäviä roskiksia testattiin Korkeasaaressa
29.8.2025 07:57:57 EEST | Korkeasaaren eläintarha | Tiedote
Korkeasaaren karhut toimivat tutkimusavustajina, kun Suomen riistakeskus tarvitsi käytännön kokemusta karhunkestävien roskisten pitävyydestä. Eläintarhan kahden naaraskarhun tekemä työ edistää karhukonfliktien ennaltaehkäisyä Suomessa.
Suomen riistakeskus kehittää parhaillaan karhunkestäviä roska-astioita karhujen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Tänä vuonna usean paikkakunnan haja-asutusalueilla on ollut ongelmia roskiksilla käyvistä karhuista. Viisaana ja nopeasti oppivana eläimenä karhu palaa helpoille ruoka-apajille. Ongelman ratkaisu on jättää karhuille mahdollisimman vähän ravintoa ihmisasutuksen lähistölle.
”Olemme testanneet karhuturvallisia roska-astioita tänä kesänä eri puolilla Suomea, mutta kokemuksia luonnonkarhuista ei ole vielä saatu. Yhteistyö Korkeasaaren kanssa on mahdollistanut molempien roskismallien testauksen ja jatkokehityksen”, kertoo riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm Suomen riistakeskuksesta.
Korkeasaaren karhut ovat testanneet kahta erikokoista haja-asutusalueilla paljon käytettyä roska-astiaa, joita on vahvistettu pienillä metallivahvikkeilla ja sulkumekanismilla. Muutokset astioissa on pyritty tekemään niin, että roskisten käyttö ja tyhjennys eivät vaikeudu merkittävästi.
Korkeasaaressa roska-astiaan laitettiin voimakkaasti tuoksuvia karhujen herkkuja, hunajaa ja kuivattua kalaa, testaajien mielenkiinnon varmistamiseksi. Karhut antoivat roska-astialle kovaa kyytiä: ne kaatoivat ja kierittivät roskista, nousivat sen päälle, rynkyttivät laitoja ja kokeilivat siihen hampaitaan. Kumpikaan roskis ei auennut karhujen käsittelyssä. Testin päätteeksi karhut siirtyivät popsimaan hedelmiä aamupalakseen.
”Kun tutkimuksen tekeminen luonnossa on hankalaa, eläintarha voi tarjota kiinnostavan tutkimuskohteen. Osallistumme tutkimukseen, jolla edistetään eläinten suojelua ja hyvinvointia. Roska-astioiden kehittäminen edistää ihmisten ja suurpetojen sopuisaa yhteiseloa”, sanoo Korkeasaaren tutkimustoimintaa koordinoiva kuraattori Ulla Tuomainen.
Karhunkestävien roska-astioiden kehitystyötä ja testaamista jatketaan edelleen. Samalla Suomen riistakeskuksen tavoitteena on antaa karhujen elinalueiden liepeillä asuville ihmisille tietoa, kuinka omasta pihapiiristä voi tehdä karhuturvallisen. Karhun elämä pyörii pitkälti ravinnon haun ympärillä ja varsinkin syksyllä karhuilla on suuri ravinnontarve, jotta onnistuneen talvilevon edellytyksenä oleva rasvakerros olisi riittävän paksu.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ulla TuomainenKuraattoriKorkeasaaren eläintarha
Eläintenhoidon ja suojelun toiminto
Kai-Eerik NyholmRiistasuunnittelijaSuomen riistakeskus
Puh:+358 50 568 1287kai-eerik.nyholm@riista.fiMari LehmonenViestinnän asiantuntijaKorkeasaaren eläintarha
viestintä, mediavierailujen ja haastatteluiden järjestäminen
Kuvat
Linkit
Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.
Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.
Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaaressa on kolme manulinpentua2.7.2026 11:47:40 EEST | Tiedote
Korkeasaaren manulinaaras on hoivannut pesässä kolmea pentua ja nyt se on johdattanut kahden kuukauden ikäiset jälkeläisensä ensimmäistä kertaa ulkoilemaan. Pentue on Korkeasaaren manulipariskunnan kolmas. Eläintarhat edistävät huonosti tunnetun keskiaasialaisen arokissan suojelua monin tavoin.
Three Pallas's cat kittens born at Korkeasaari Zoo2.7.2026 11:47:40 EEST | Press release
Korkeasaari Zoo's female Pallas's cat has been nurturing three kittens in her den and has now guided her two-month-old offspring outside for the first time. This is the third litter for the zoo's Pallas's cat couple. Zoos contribute to the conservation of the little-known Central Asian steppe cat in many ways.
Nuoret harmaahylkeet palasivat merelle Korkeasaaren Villieläinsairaalasta26.6.2026 15:17:36 EEST | Tiedote
Aurinkoisella Suomenlahdella Meripelastusseuran alus kuljettaa erikoisia matkalaisia: kahta nuorta harmaahyljettä, jotka olivat keväällä elämänsä ensi viikkoina avun tarpeessa. Kuutit kuntoutettiin Korkeasaaren Villieläinsairaalassa ja nyt on aika palata merelle.
Myskihärkien suojeluohjelmaan syntyi tärkeä kili Korkeasaaressa3.6.2026 11:10:02 EEST | Tiedote
Korkeasaaressa iloitaan myskihärkien perheenlisäyksestä: laumaan syntyi toukokuussa pikkuinen kili. Tulokas on tärkeä lajin suojeluohjelmalle, jolla eurooppalaiset eläintarhat säilyttävät lajin geneettistä monimuotoisuutta. Kili kantaa edesmenneen isänsä geenejä, jotka ovat Euroopan tarhakannassa harvinaisia.
Keisaritamariineille syntyi kaksoset Korkeasaaressa8.5.2026 09:39:03 EEST | Tiedote
Korkeasaaren trooppisessa Amazonia-talossa iloitaan perheenlisäyksestä: keisaritamariinit ovat saaneet kaksoset. Pariskunnan esikoinen syntyi viime syksynä, joten perheeseen kuuluu nyt viisi valkoviiksistä apinaa. Eurooppalaisten eläintarhojen yhteinen suojeluohjelma turvaa lajin tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme