Karhunkestäviä roskiksia testattiin Korkeasaaressa
Korkeasaaren karhut toimivat tutkimusavustajina, kun Suomen riistakeskus tarvitsi käytännön kokemusta karhunkestävien roskisten pitävyydestä. Eläintarhan kahden naaraskarhun tekemä työ edistää karhukonfliktien ennaltaehkäisyä Suomessa.
Suomen riistakeskus kehittää parhaillaan karhunkestäviä roska-astioita karhujen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Tänä vuonna usean paikkakunnan haja-asutusalueilla on ollut ongelmia roskiksilla käyvistä karhuista. Viisaana ja nopeasti oppivana eläimenä karhu palaa helpoille ruoka-apajille. Ongelman ratkaisu on jättää karhuille mahdollisimman vähän ravintoa ihmisasutuksen lähistölle.
”Olemme testanneet karhuturvallisia roska-astioita tänä kesänä eri puolilla Suomea, mutta kokemuksia luonnonkarhuista ei ole vielä saatu. Yhteistyö Korkeasaaren kanssa on mahdollistanut molempien roskismallien testauksen ja jatkokehityksen”, kertoo riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm Suomen riistakeskuksesta.
Korkeasaaren karhut ovat testanneet kahta erikokoista haja-asutusalueilla paljon käytettyä roska-astiaa, joita on vahvistettu pienillä metallivahvikkeilla ja sulkumekanismilla. Muutokset astioissa on pyritty tekemään niin, että roskisten käyttö ja tyhjennys eivät vaikeudu merkittävästi.
Korkeasaaressa roska-astiaan laitettiin voimakkaasti tuoksuvia karhujen herkkuja, hunajaa ja kuivattua kalaa, testaajien mielenkiinnon varmistamiseksi. Karhut antoivat roska-astialle kovaa kyytiä: ne kaatoivat ja kierittivät roskista, nousivat sen päälle, rynkyttivät laitoja ja kokeilivat siihen hampaitaan. Kumpikaan roskis ei auennut karhujen käsittelyssä. Testin päätteeksi karhut siirtyivät popsimaan hedelmiä aamupalakseen.
”Kun tutkimuksen tekeminen luonnossa on hankalaa, eläintarha voi tarjota kiinnostavan tutkimuskohteen. Osallistumme tutkimukseen, jolla edistetään eläinten suojelua ja hyvinvointia. Roska-astioiden kehittäminen edistää ihmisten ja suurpetojen sopuisaa yhteiseloa”, sanoo Korkeasaaren tutkimustoimintaa koordinoiva kuraattori Ulla Tuomainen.
Karhunkestävien roska-astioiden kehitystyötä ja testaamista jatketaan edelleen. Samalla Suomen riistakeskuksen tavoitteena on antaa karhujen elinalueiden liepeillä asuville ihmisille tietoa, kuinka omasta pihapiiristä voi tehdä karhuturvallisen. Karhun elämä pyörii pitkälti ravinnon haun ympärillä ja varsinkin syksyllä karhuilla on suuri ravinnontarve, jotta onnistuneen talvilevon edellytyksenä oleva rasvakerros olisi riittävän paksu.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ulla TuomainenKuraattoriKorkeasaaren eläintarha
Eläintenhoidon ja suojelun toiminto
Kai-Eerik NyholmRiistasuunnittelijaSuomen riistakeskus
Puh:+358 50 568 1287kai-eerik.nyholm@riista.fiMari LehmonenViestinnän asiantuntijaKorkeasaaren eläintarha
viestintä, mediavierailujen ja haastatteluiden järjestäminen
Kuvat
Linkit
Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.
Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.
Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha
Tervetuloa Korkeasaaren uuden sisäänkäyntirakennuksen avajaisiin25.11.2025 15:45:22 EET | Kutsu
Korkeasaaren eläintarhan uusi sisäänkäyntirakennus avautuu yleisölle maanantaina 1.12. Samalla avautuvat jalankulkuväylät uudella Finkensillalla ja uudistetulla Korkeasaarensillalla. Media on tervetullut tutustumaan uusiin tiloihin avajaispäivänä tai jo ennakkoon. Ilmoittaudu etukäteen, jotta voimme järjestää haluamasi haastattelut ja kierrokset vierailusi yhteyteen!
Korkeasaaren uusi sisäänkäyntirakennus avautuu 1.12.21.11.2025 10:15:18 EET | Tiedote
Korkeasaaren eläintarhan uuden sisäänkäyntirakennuksen avajaisia vietetään maanantaina 1.12. Uuteen rakennukseen siirtyvät eläintarhan lipunmyynti, kauppa ja kahvila. Samalla Finkensillan eteläpuoli ja Mustikkamaalta tuleva Korkeasaarensilta avautuvat kevyelle liikenteelle.
Korkeasaaren karhut herkuttelivat hunajalla ja menivät talviunille17.11.2025 13:37:17 EET | Tiedote
Korkeasaaren karhut ovat hiljentyneet talviunille. 24- ja 19-vuotiaat karhut nuokkuivat talvipesissään ison osan päivää jo marraskuun alusta alkaen. Ennen talviunille vetäytymistä karhut herkuttelivat Korkeasaaren mehiläispesistä saaduilla hunajakennoilla.
Nuori amurintiikeriuros saapui Korkeasaareen13.11.2025 11:57:13 EET | Tiedote
Kissalaaksoon on tällä viikolla kotiutunut nuori amurintiikeriuros Puolasta. Korkeasaaressa asuu ennestään kaksi amurintiikeriä, 3-vuotias naaras ja sen 12-vuotias emo. Uroksesta toivotaan lisääntymiskumppania Korkeasaaren nuorelle naaraalle erittäin uhanalaisen amurintiikerin suojeluohjelmassa.
Young male Amur tiger has arrived at Korkeasaari Zoo13.11.2025 11:57:13 EET | Press release
This week, a young male Amur tiger from Poland has settled into the Cat Valley. Korkeasaari Zoo is already home to two Amur tigers: a three-year-old female and her twelve-year-old mother. The male has been selected as a future breeding partner for Korkeasaari Zoo’s young female at the conservation program for the endangered Amur tiger.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme