YK-liiton kannanotto budjettiriiheen: YK:n uudistukset vaativat Suomen tukea

YK:n pääsihteeri käynnisti maaliskuussa 2025 UN80-aloitteen, jonka tarkoituksena on vahvistaa järjestön toimintaedellytyksiä ja vaikuttavuutta. Tämä aloite ansaitsisi lisäresursseja ja poliittista tukea, ei leikkauksia. On tärkeää, että Suomi tukee aktiivisesti pääsihteeriä ja uudistusten johdonmukaista edistämistä. 

Suomi on ollut kokoaan suurempi vaikuttaja kansainvälisillä areenoilla notkeutensa ja pitkäjänteisen luottamustarakentavan yhteistyökykyisen linjansa vuoksi. Tasavallan presidentin toiminta ja rohkeat kannanotot ovat osaltaan vahvistaneet maamme asemaa. 

Vaikutusmahdollisuutemme ovat kuitenkin sidoksissa vastuunkantoomme. Monenkeskiseen yhteistyöhön kaavaillut leikkaukset ajaisivat meidät kansainvälisten muutosten laineille ilman vaikutusmahdollisuuksia. 

Suuret leikkaukset heikentäisivät Suomen asemaa rahoittajana ja vaikuttajana

Valtiovarainministeriön 8.8.2025 julkaisemassa talousarvioesityksessä varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja esitetään leikattavaksi neljännen kerran tällä hallituskaudella. Hallituskauden aikainen kokonaisleikkaus kehitysyhteistyöhön olisi vuoden 2026 jälkeen yli 300 miljoonaa euroa Se tarkoittaisi sitä, että kehitysyhteistyön rahoitus putoaisi 42 % edelliseen hallituskauteen verrattuna. Leikkaukset kohdentuisivat suurelta osin monenkeskiseen yhteistyöhön ja YK-järjestöjen tukiin. Vuoden 2026 talousarviossa monenkeskisen yhteistyön määrärahaa esitetään leikattavaksi 82,5 miljoonalla eurolla (-43% vuoteen 2025 nähden). Tämä tarkoittaisi yli 56 % leikkausta koko hallituskauden aikana. 

• Näin suuret leikkaukset heikentäisivät Suomen asemaa rahoittajana ja vaikuttajana. Tämä kohdistuisi väistämättä myös Suomen prioriteetteihin, kuten tyttöjen ja naisten asemaan. Suomen suurimpien YK-kumppaneiden UNFPA:n ja UN Womenin toimintaan kohdistuvat leikkaukset kaventaisivat huomattavasti vaikutusmahdollisuuksiamme näissä teemoissa. 
•  YK on jo joutunut tekemään merkittäviä muutoksia toimintaansa. Kaikilta sektoreilta ja kaikista YK-järjestöistä on vähennetty työntekijöitä ja karsittu kuluja 20-50 prosenttia toimialasta ja toimijasta riippuen. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR esimerkiksi on irtisanonut tähän mennessä 4300 ja IOM 7000 työntekijää. 
• ·Yhdysvaltojen ja muiden maiden rahoitusleikkaukset ovat vauhdittaneet uudistusprosessia, mutta liian nopea aikataulu ja epävarmuus jäsenmaiden odotuksista uhkaavat vesittää YK:n uudistusten kestävyyden ja vaikuttavuuden. Nyt vaarana on, että järjestelmä menettää luotettavuutensa ennen kuin muutoksia on ehditty toteuttaa. 
• Ehdotus irtautua YK:n kiintiöpakolaisjärjestelmästä rapauttaisi Suomen uskottavuutta sääntöpohjaisen järjestelmän puolustajana ja loisi huolestuttavan ennakkotapauksen muille maille. Jo nyt Suomen linjauksia on käytetty esimerkkeinä Euroopassa kiristyvän maahanmuuttopolitiikan perusteluina. 
• ·Suomi on viime vuosina vahvistanut vaikuttavuuttaan YK:ssa, muun muassa valmistautuen turvallisuusneuvoston vaihtuvien jäsenten vaaliin 2028. Jyrkät leikkaukset vaarantaisivat tämän työn tulokset, heikentäisivät kehitysyhteistyön kautta rakennettua luottamusta ja samalla myös kauppa- ja vientipainotusten perustaa. 

Suomen tulee pysyä rohkeasti sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän puolustajana, vahvistaa pääsihteerin uudistusaloitteita ja varmistaa, että YK pysyy toimintakykyisenä, uskottavana ja kaikkia jäsenmaita palvelevana järjestönä. Tämä linja tukee myös Suomen omia etuja – turvallisuutta, kauppaa, kehitystä ja kansainvälistä asemaa.