Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Millainen hyvinvointialueen pitäisi tulevaisuudessa olla, mihin painottaa toimintaansa? Aluevaltuusto kokoontui työstämään uutta strategiaa

Aluevaltuuston seminaarissa Lappeenrannassa arvioitiin muun muassa tulevaisuuden henkilöstötarpeita ja työhyvinvointia: miten hyvinvointialueen johtamista pitäisi kehittää, millaista osaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa tai pelastustoimessa tarvitaan jatkossa, ja miten hyvinvointialue vahvistaa vetovoimaansa työnantajana. Sairauspoissaolojen vähentäminen ja henkilöstön työkyvyn tukeminen nousivat tärkeiksi painopisteiksi.

Valtuusto sai pohdittavakseen myös tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä. Kuinka vahvasti palveluita pitäisi digitalisoida? Mitä tekemistä tekoälyratkaisuilla voidaan korvata, jotta pienenevä henkilöstö riittää niihin töihin, jotka ihmisen on välttämätöntä tehdä? Aluevaltuutetut painottivat vaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmia sekä ammattilaisten työn sujuvoittamista digitalisoinnin ja tekoälyn hyödyntämisessä.

Kuntiin palvelut asukkaiden tarpeiden mukaan

Palveluverkkoa koskevassa keskustelussa aluevaltuutetut ottivat kantaa siihen, voisiko palveluita keskittää, korvata liikkuvilla tai etäpalveluilla tai jopa karsia valikoimasta kokonaan. Keskusteltiin myös, voisiko Päijät-Hämeen hyvinvointialue myydä jotakin palvelua muille hyvinvointialueelle ja vahvistaa erikoistumistaan tiettyihin toimenpiteisiin. Hyvinvointialueella on aiemmin linjattu, että jokaisessa alueen kunnassa on sosiaali- ja terveyskeskus. Valtuutettujen mukaan varsinaista sote-keskusta tärkeämpää on, että kussakin kunnassa on palveluita, ja ne on valittu asukkaiden tarpeiden perusteella. Jossakin kunnassa voisivat näin ollen korostua iäkkäiden tarvitsemat palvelut, toisessa jotkin muut.

Neljännessä työskentelyosiossa käsiteltiin hyvinvointialueen taloustilannetta, talouden tasapainotuskeinoja ja alijäämän kattamisen aikataulua. Aluevaltuutetut eivät nähneet alijäämän kattamista valtion edellyttämässä aikataulussa mahdollisena, jotta lakisääteiset palvelut eivät vaarannu. Talouden tasapainotuksessa valtuutetut kehottivat etsimään keinoja katse pitkällä tulevaisuudessa, jotta ei tehtäisi nyt säästöjä, jotka maksavat kalliisti myöhemmin.

-Aluevaltuusto osallistui aktiivisesti, ja saimme jatkovalmistelun tueksi erittäin hyvää evästystä. Yhteiseksi tehtäväksemme jää nyt olla rohkeita, sillä strategiaan ei voi mahtua koko maailma, vaan se edellyttää valintojen tekemistä, tiivisti hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen päivän antia.

Seminaarin toisena päivänä perjantaina aluevaltuuston työ jatkuu hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden määrittelyllä. Tavoitteita on luonnosteltu kolme. Ensimmäinen liittyy palveluiden asiakaslähtöisyyteen ja vaikuttavuuteen, toinen turvallisuuden, hyvinvoinnin ja ennakoinnin teemaan ja kolmas hyvinvointialueen henkilöstöohjelmassa jo aiemmin asetettuun pyrkimykseen alan parhaaksi työpaikaksi.

-Strategian valmistelu on yksi tärkeimmistä töistämme, sillä se antaa selkärangan kaikelle muulle päätöksenteolle. Strategia asettaa meille askelmerkit pitkälle tulevaisuuteen, joten valtuutettujen osallistumisella on kauaskantoista vaikutusta hyvinvointialueen toimintaan, sanoi aluevaltuuston puheenjohtaja Sari Niinistö.

Hyvinvointialueen strategiaa on valmisteltu kuluva vuosi, ja eri sidosryhmät ovat päässeet osallistumaan sen muotoiluun kattavasti. Alueen asukkaille, vaikuttamistoimielimille ja muille sidosryhmille on järjestetty useita kyselyitä. Hyvinvointialueen oma henkilöstö on voinut vastata kyselyihin neljästi ja osallistua lisäksi vuorovaikutteiseen keskusteluun sisäisissä viestintäkanavissa. Asukkaille ja asiakkaille on järjestetty pop up -tapahtumia ja järjestöille työpaja näkemysten keräämiseksi. Strategia etenee aluevaltuuston päätettäväksi joulukuussa, ja sen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.