Kansalaisyhteiskunta ja matalan kynnyksen tuki on turvattava

Jaa

Järjestöt osoittavat mieltään valtiovarainministeriön esittämiä järjestöleikkauksia vastaan 1. syyskuuta budjettiriihen käynnistyessä.

Kuvassa mustalla fontilla sana Järjestöt, jonka päällä on punaiset sakset, asetelman vieressä on kysymysmerkki
Valtionvarainministeriö on esittänyt sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin 100 miljoonan euron lisäleikkauksia aiempien päätettyjen 140 miljoonan euron leikkausten päälle.

Tapahtuma: Mielenosoitus
Paikka: Esplanadin puisto hallituksen budjettiriihipaikka Smolnan edustalla, Helsinki
Aika: Maanantai 1.9.2025 klo 8–11
Järjestäjä: Mielenterveyspooli

Hallituksen budjettiriihen käynnistyessä suuri joukko järjestöjä ja yksityishenkilöitä osoittaa mieltä elävän kansalaisyhteiskunnan puolesta ja järjestöjen matalan kynnyksen tuen puolesta. Mukaan on ilmoittautunut jo yli 140 järjestöä. 

Leikkaukset merkitsisivät sote-järjestökentän alasajoa

Valtionvarainministeriö on esittänyt sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin 100 miljoonan euron lisäleikkauksia aiempien 140 miljoonan euron päälle. Toteutuessaan hallituskauden leikkaukset järjestöjen STEA-avustuksista nousisivat yli 60 prosenttiin.

Tämän mittaluokan leikkaukset merkitsisivät sote-järjestökentän alasajoa. Ihmiset eivät saisi enää tarvitsemaansa apua. Matalan kynnyksen palveluiden karsiminen johtaisi ihmisten heitteillejättöön. Hyvinvointialueiden palveluihin kohdistuva paine lisääntyisi. 

Hallituksen aiemmin päättämät leikkaukset merkitsevät jo noin 37 prosentin leikkausta sote-järjestöjen STEA-avustuksiin. Järjestöillä on siten ilman uusiakin leikkauksia edessään mittava sopeuttaminen. Leikkausten vaikutuksia ei ole arvioitu. 

Ihmisten tuen ja avun tarve ei katoa mihinkään

Elinvoimainen kansalaisjärjestökenttä on ollut Suomelle kriittinen menestystekijä. Sote-järjestöt ovat erottamaton osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta, jossa niiden roolina on tehdä muun muassa  ennaltaehkäisevää työtä ja tarjota matalan kynnyksen tukea. Sosiaali- ja terveysmenojen vähentämiseksi painopistettä pitäisi juuri siirtää ennaltaehkäisyyn, eikä leikata siitä. 

Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Sari Aalto-Matturin mukaan ihmisten tuen ja avun tarve ei katoa mihinkään. Järjestöjen työn alasajo päinvastoin lisää painetta julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvamenoihin.

“Esitettyjä leikkauksia ei voida toteuttaa ilman perustavanlaatuisia vaikutuksia suomalaiseen sote-järjestelmään ja  yhteiskuntaan. On syytä keskustella siitä, mihin tosiasiassa haluamme viedä Suomea yhteiskuntana ja demokratiana”, toteaa Aalto-Matturi.

Elävä ja moninainen järjestökenttä, jossa järjestöt käyvät myös kriittistä keskustelua, on osa suomalaista yhteiskuntaa. Leikkaukset kaventavat kansalaiskeskustelua ja demokratiaa.

Vahva kansalaisyhteiskunta, sanan- ja  järjestäytymisvapauden turvaaminen, kansalaisjärjestöjen asiantuntijuus julkisessa keskustelussa sekä järjestöjen tarjoama tuki ja turva ihmisille ovat koko suomalaisen yhteiskunnan, sen uusiutumiskyvyn, kokonaisturvallisuuden ja viime kädessä myös valtiontalouden etu.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Mielenterveyspoolin verkostossa 37 mielenterveystyön keskeistä toimijaa tekee mielenterveyttä vahvistavaa yhteiskuntapolitiikkaa Suomessa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Mielenterveyspooli

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye