VATT: verotarkastusten seurauksena yritysten raportoidut voitot nousevat pysyvästi ja harmaa talous vähenee
1.9.2025 06:59:00 EEST | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan yritysten riskiperusteiset verotarkastukset eivät ainoastaan paljasta maksamattomia veroja, vaan sen lisäksi kasvattavat yritysten maksamia veroja pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tarkastukset lisäävät konkursseja veroja vältelleissä yrityksissä, millä voi olla markkinoiden toimintaa tervehdyttävä vaikutus.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkimuksessa selvitettiin, miten riskiperusteiset verotarkastukset vaikuttavat yritysten toimintaan ja verotuloihin.
Tutkimuksen aineistona käytettiin verottajan tietoja kaikista Suomen yritysten verotarkastuksista vuosina 2003–2016 yhdistettynä yritysten veroilmoituksiin. Tutkimuksessa tarkastettujen yritysten veroilmoituksia verrattiin samankaltaisiin yrityksiin, joita ei tarkastettu. Menetelmä rajasi vertailun lähinnä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joihin merkittävä osa verotarkastuksista kohdistuu ja joista löytyy myös paljon tarkastamattomia yrityksiä.
Konkurssiriski kasvaa vain liian vähän veroja maksaneissa yrityksissä
Tutkimuksen mukaan verotarkastukset eivät ainoastaan lisää verotuloja, vaan saattavat myös siirtää markkinaosuutta rehellisesti toimineille yrityksille.
Verotarkastuksen jälkeen yritysten konkurssiriski nousi keskimäärin 39 prosenttia verrattuna tarkastamattomiin yrityksiin, joiden konkurssiriski oli 4,6 prosenttia. Lisäys johtui kuitenkin täysin niistä yrityksistä, joilta tarkastuksessa paljastui maksamattomia veroja.
”Yrityksillä, joiden verot olivat kunnossa, konkurssiriski ei noussut verotarkastuksen myötä. Tulosten perusteella verotarkastukset poistavat markkinoilta vilpillisiä yrityksiä, mikä todennäköisesti tervehdyttää kilpailua”, kertoo erikoistutkija Annika Nivala VATT:sta.
Verotarkastuksista on hyötyä pitkällä aikavälillä
Tutkijat totesivat, että viiden vuoden kuluessa riskiperusteiset verotarkastukset johtavat keskimäärin noin 9000 euron lisäykseen verotuloissa tarkastettua yritystä kohden yritysten ja työntekijöiden tuloverotuksessa sekä arvonlisäverotuksessa. Tämä vastaa noin 40 prosenttia siitä keskimääräisestä maksamattomasta verosta, joka havaittiin suoraan tarkastuksessa.
”Verotarkastukset kasvattivat merkittävästi yritysten raportoimia veroja myös pidemmällä aikavälillä”, kertoo VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka.
Voitot ja arvonlisä nousevat pysyvästi verotarkastuksen jälkeen
Tarkastuksen jälkeen yritysten raportoimat voitot kasvoivat keskimäärin 12,3 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 2 030 euron lisäystä vuodessa. Samalla yritysten arvonlisä eli liikevaihto ostojen jälkeen kasvoi 5,7 prosenttia. Se tarkoittaa noin 5 240 euroa per yritys.
Voittojen kasvussa oli iso ero sen mukaan, oliko yritys maksanut veronsa oikein. Veronsa oikein maksaneiden yritysten voitot kasvoivat keskimäärin noin 6,5 prosenttia, mutta verovajeellisten yritysten voitot nousivat noin 17,5 prosenttia. Tämä korostaa riskiperusteisten tarkastusten kohdentumisen tehokkuutta: ne purevat voimakkaimmin virheellisesti tai vilpillisesti toimineisiin yrityksiin.
”Merkittävää on, että voittojen kasvu näkyi heti tarkastusvuonna ja pysyi suurempana koko viiden vuoden seurantajakson ajan, mikä viittaa pysyvämpään muutokseen yritysten raportointikäyttäytymisessä”, toteaa Matikka.
Liikevaihto ja työvoimakustannukset kasvavat tarkastuksen jälkeen
VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimus osoittaa, että verotarkastus lisää yritysten raportoimaa toimintaa kokonaisvaltaisesti. Liikevaihto kasvoi tarkastuksen jälkeen keskimäärin 4,5 prosenttia, työvoimakustannukset 6,1 prosenttia, palkkakulut 6,8 prosenttia ja työntekijöiden määrä 2,8 prosenttia.
Yritysten muuttuvat kulut kasvoivat vain 1,8 prosenttia eikä tämä muutos ollut tilastollisesti merkitsevä. Muuttuvat kulut ovat tuotannosta riippuvia menoja, kuten esimerkiksi materiaalien ja palvelujen hankintoja. Jos tuotanto kasvaa, materiaaleja tuotantoon tarvitaan enemmän.
Tutkijat tulkitsevat, että monet yritykset olivat aliraportoineet tulojaan ja etenkin työvoimakustannuksiaan välttääkseen veroja, ja verotarkastus muutti tätä käytäntöä pysyvästi.
VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi vertaisarvioidussa International Tax and Public Finance-julkaisussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas MatikkaJohtava tutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Puh:+358 29 551 9461tuomas.matikka@vatt.fiKuvat
Linkit
Tietoa VATT:sta ja FIT:stä
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT) tuottaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimustietoa vero- ja tulonsiirtojärjestelmien suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan (2022–2029) valitun FITin muodostavat Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja Helsingin yliopisto. Tutustu työhömme tarkemmin: https://verotutkimus.fi/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Viisi väitettä romutuspalkkiosta – mitä tutkimus kertoo?29.4.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Romutuspalkkiota perustellaan usein ilmastohyödyillä: vanhat autot poistuvat liikenteestä ja tilalle hankitaan vähäpäästöisempiä. Mutta onko romutuspalkkio oikeasti tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä?
VATT: Julkisen talouden tasapainotukseen tarjolla sekä verojen kiristyksiä että menojen leikkauksia – kohteina veroasteikot, yritystukijärjestelmä ja sote-rahoitusmalli17.4.2026 07:10:00 EEST | Uutinen
Tuloveroasteikon maltillinen kiristäminen ja alennettujen arvonlisäverokantojen nostaminen olisivat vaikuttavia sopeutustoimia. Nykyinen yritystukijärjestelmä ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla talouskasvua ja sote-rahoitusmalli ei kannusta tehostamaan toimintaa, arvioidaan VATT:n lausunnossa valtiovarainministeriölle.
Tutkimus: YEL-vakuutuksen kattavuus ei vaikuta etuuksien käyttöön – järjestelmän haasteena mittava alijäämä15.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan vakuutuskattavuuden valinnanvapaus YEL-järjestelmässä laskee maksettuja vakuusmaksuja, muttei vaikuta etuuksien käyttöön. Suuremmat YEL-maksut eivät lisää etuuksien käyttöä tavalla, joka kasvattaisi merkittävästi järjestelmän kustannuksia. Keskeinen haaste on järjestelmän mittava vuosittainen alijäämä.
VATT: Matkailijaveron käyttöönoton mahdollistaminen kunnille on perusteltua30.3.2026 15:40:00 EEST | Tiedote
Matkailijaveron tuomat lisäverotulot mahdollistavat muiden paikallisten verojen alentamisen tai tulot voidaan käyttää kunnan palveluihin. Matkailijaverolla voidaan kompensoida turismista kunnalle aiheutuvia kustannuksia ja alueen asukkaille aiheutuvia haittoja, toteaa VATT lausunnossaan.
Yksityisen sote-toimijan saapuminen kuntaan vähentää julkisen työllisyyttä ja lisää palveluostoja20.3.2026 07:20:24 EET | Tiedote
Uusi tutkimus kertoo, että yksityisen sote-yrityksen saapuminen kuntaan vaikuttaa kunnan tarjoamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin useilla tavoilla: julkisen työvoima vähenee ja palkkakulut pienenevät, mutta samalla ostojen määrä kasvaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

