VATT: verotarkastusten seurauksena yritysten raportoidut voitot nousevat pysyvästi ja harmaa talous vähenee
1.9.2025 06:59:00 EEST | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan yritysten riskiperusteiset verotarkastukset eivät ainoastaan paljasta maksamattomia veroja, vaan sen lisäksi kasvattavat yritysten maksamia veroja pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tarkastukset lisäävät konkursseja veroja vältelleissä yrityksissä, millä voi olla markkinoiden toimintaa tervehdyttävä vaikutus.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkimuksessa selvitettiin, miten riskiperusteiset verotarkastukset vaikuttavat yritysten toimintaan ja verotuloihin.
Tutkimuksen aineistona käytettiin verottajan tietoja kaikista Suomen yritysten verotarkastuksista vuosina 2003–2016 yhdistettynä yritysten veroilmoituksiin. Tutkimuksessa tarkastettujen yritysten veroilmoituksia verrattiin samankaltaisiin yrityksiin, joita ei tarkastettu. Menetelmä rajasi vertailun lähinnä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joihin merkittävä osa verotarkastuksista kohdistuu ja joista löytyy myös paljon tarkastamattomia yrityksiä.
Konkurssiriski kasvaa vain liian vähän veroja maksaneissa yrityksissä
Tutkimuksen mukaan verotarkastukset eivät ainoastaan lisää verotuloja, vaan saattavat myös siirtää markkinaosuutta rehellisesti toimineille yrityksille.
Verotarkastuksen jälkeen yritysten konkurssiriski nousi keskimäärin 39 prosenttia verrattuna tarkastamattomiin yrityksiin, joiden konkurssiriski oli 4,6 prosenttia. Lisäys johtui kuitenkin täysin niistä yrityksistä, joilta tarkastuksessa paljastui maksamattomia veroja.
”Yrityksillä, joiden verot olivat kunnossa, konkurssiriski ei noussut verotarkastuksen myötä. Tulosten perusteella verotarkastukset poistavat markkinoilta vilpillisiä yrityksiä, mikä todennäköisesti tervehdyttää kilpailua”, kertoo erikoistutkija Annika Nivala VATT:sta.
Verotarkastuksista on hyötyä pitkällä aikavälillä
Tutkijat totesivat, että viiden vuoden kuluessa riskiperusteiset verotarkastukset johtavat keskimäärin noin 9000 euron lisäykseen verotuloissa tarkastettua yritystä kohden yritysten ja työntekijöiden tuloverotuksessa sekä arvonlisäverotuksessa. Tämä vastaa noin 40 prosenttia siitä keskimääräisestä maksamattomasta verosta, joka havaittiin suoraan tarkastuksessa.
”Verotarkastukset kasvattivat merkittävästi yritysten raportoimia veroja myös pidemmällä aikavälillä”, kertoo VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka.
Voitot ja arvonlisä nousevat pysyvästi verotarkastuksen jälkeen
Tarkastuksen jälkeen yritysten raportoimat voitot kasvoivat keskimäärin 12,3 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 2 030 euron lisäystä vuodessa. Samalla yritysten arvonlisä eli liikevaihto ostojen jälkeen kasvoi 5,7 prosenttia. Se tarkoittaa noin 5 240 euroa per yritys.
Voittojen kasvussa oli iso ero sen mukaan, oliko yritys maksanut veronsa oikein. Veronsa oikein maksaneiden yritysten voitot kasvoivat keskimäärin noin 6,5 prosenttia, mutta verovajeellisten yritysten voitot nousivat noin 17,5 prosenttia. Tämä korostaa riskiperusteisten tarkastusten kohdentumisen tehokkuutta: ne purevat voimakkaimmin virheellisesti tai vilpillisesti toimineisiin yrityksiin.
”Merkittävää on, että voittojen kasvu näkyi heti tarkastusvuonna ja pysyi suurempana koko viiden vuoden seurantajakson ajan, mikä viittaa pysyvämpään muutokseen yritysten raportointikäyttäytymisessä”, toteaa Matikka.
Liikevaihto ja työvoimakustannukset kasvavat tarkastuksen jälkeen
VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimus osoittaa, että verotarkastus lisää yritysten raportoimaa toimintaa kokonaisvaltaisesti. Liikevaihto kasvoi tarkastuksen jälkeen keskimäärin 4,5 prosenttia, työvoimakustannukset 6,1 prosenttia, palkkakulut 6,8 prosenttia ja työntekijöiden määrä 2,8 prosenttia.
Yritysten muuttuvat kulut kasvoivat vain 1,8 prosenttia eikä tämä muutos ollut tilastollisesti merkitsevä. Muuttuvat kulut ovat tuotannosta riippuvia menoja, kuten esimerkiksi materiaalien ja palvelujen hankintoja. Jos tuotanto kasvaa, materiaaleja tuotantoon tarvitaan enemmän.
Tutkijat tulkitsevat, että monet yritykset olivat aliraportoineet tulojaan ja etenkin työvoimakustannuksiaan välttääkseen veroja, ja verotarkastus muutti tätä käytäntöä pysyvästi.
VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi vertaisarvioidussa International Tax and Public Finance-julkaisussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas MatikkaJohtava tutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Puh:+358 29 551 9461tuomas.matikka@vatt.fiKuvat
Linkit
Tietoa VATT:sta ja FIT:stä
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT) tuottaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimustietoa vero- ja tulonsiirtojärjestelmien suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan (2022–2029) valitun FITin muodostavat Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja Helsingin yliopisto. Tutustu työhömme tarkemmin: https://verotutkimus.fi/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT: Sote-palveluiden priorisoinnin selkeyttäminen on tärkeää22.12.2025 07:15:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa käsitteleviin lakeihin muutoksia, joilla sote-palveluiden priorisoinnin periaatteita selkeytetään. VATT:n mukaan tavoite on hyvä, vaikka esityksestä puuttuu vielä konkretiaa.
Tutkimus osoittaa työnantajien olevan keskeisessä roolissa sukupuolten palkkaeron selittämisessä16.12.2025 07:08:00 EET | Tiedote
11 maassa toteutettu tutkimus osoittaa, että työnantajat ovat merkittävä tekijä siinä, miksi naiset ansaitsevat edelleen vähemmän kuin miehet, vaikka työskentelisivät samoissa ammateissa.
Tutkimus: Huipputuloiset reagoivat tuloverotuksessa tapahtuviin muutoksiin9.12.2025 07:04:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan suurituloisten palkansaajien raportoimat tulot reagoivat selvästi tuloverotuksen ylimmässä marginaaliveroprosentissa tapahtuviin muutoksiin. Vaikutukset kuitenkin rajoittuvat vain verrattain pieneen joukkoon tulojakauman huipulla olevia henkilöitä.
Yrityksille myönnetty palkkatuki parantaa työllisyyttä eikä syrjäytä muuta työllistämistä4.12.2025 07:08:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että yrityksille myönnetty palkkatuki ei syrjäytä muuta työllistämistä ja edistää työllistymistä myös tukijakson päätyttyä. Palkkatuen myötä syntyneet työsuhteet näyttävät usein jatkuvan samoilla työnantajilla, ja vaikutukset näkyvät suurempina tuloina ja julkisen talouden hyötyinä jopa vuosikymmenen ajan. Järjestöille myönnetyillä tuilla taas on julkiselle taloudelle negatiivinen vaikutus.
Tutkimus: Asunnon myyntitappion välttely vähentää asunnon vaihtamista30.10.2025 07:15:00 EET | Tiedote
Omistusasujat jättävät usein asuntonsa myymättä, jos asunnon markkinahinta alittaa aiemman ostohinnan. Samalla muuttaminen vähenee, ja kotitaloudet asuvat useammin elämäntilanteeseensa huonosti sopivissa asunnoissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

