Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

VATT: verotarkastusten seurauksena yritysten raportoidut voitot nousevat pysyvästi ja harmaa talous vähenee

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan yritysten riskiperusteiset verotarkastukset eivät ainoastaan paljasta maksamattomia veroja, vaan sen lisäksi kasvattavat yritysten maksamia veroja pidemmällä aikavälillä.  Lisäksi tarkastukset lisäävät konkursseja veroja vältelleissä yrityksissä, millä voi olla markkinoiden toimintaa tervehdyttävä vaikutus.

Henkilökuva Tuomas Matikasta
Johtava tutkija Tuomas Matikka Veikko Somerpuro / VATT Vapaa käyttöoikeus VATT:n liittyvissä yhteyksissä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkimuksessa selvitettiin, miten riskiperusteiset verotarkastukset vaikuttavat yritysten toimintaan ja verotuloihin.

Tutkimuksen aineistona käytettiin verottajan tietoja kaikista Suomen yritysten verotarkastuksista vuosina 2003–2016 yhdistettynä yritysten veroilmoituksiin. Tutkimuksessa tarkastettujen yritysten veroilmoituksia verrattiin samankaltaisiin yrityksiin, joita ei tarkastettu. Menetelmä rajasi vertailun lähinnä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joihin merkittävä osa verotarkastuksista kohdistuu ja joista löytyy myös paljon tarkastamattomia yrityksiä.

Konkurssiriski kasvaa vain liian vähän veroja maksaneissa yrityksissä

Tutkimuksen mukaan verotarkastukset eivät ainoastaan lisää verotuloja, vaan saattavat myös siirtää markkinaosuutta rehellisesti toimineille yrityksille.  

Verotarkastuksen jälkeen yritysten konkurssiriski nousi keskimäärin 39 prosenttia verrattuna tarkastamattomiin yrityksiin, joiden konkurssiriski oli 4,6 prosenttia. Lisäys johtui kuitenkin täysin niistä yrityksistä, joilta tarkastuksessa paljastui maksamattomia veroja.  

”Yrityksillä, joiden verot olivat kunnossa, konkurssiriski ei noussut verotarkastuksen myötä. Tulosten perusteella verotarkastukset poistavat markkinoilta vilpillisiä yrityksiä, mikä todennäköisesti tervehdyttää kilpailua”, kertoo erikoistutkija Annika Nivala VATT:sta. 

Verotarkastuksista on hyötyä pitkällä aikavälillä 

Tutkijat totesivat, että viiden vuoden kuluessa riskiperusteiset verotarkastukset johtavat keskimäärin noin 9000 euron lisäykseen verotuloissa tarkastettua yritystä kohden yritysten ja työntekijöiden tuloverotuksessa sekä arvonlisäverotuksessa. Tämä vastaa noin 40 prosenttia siitä keskimääräisestä maksamattomasta verosta, joka havaittiin suoraan tarkastuksessa.

”Verotarkastukset kasvattivat merkittävästi yritysten raportoimia veroja myös pidemmällä aikavälillä”, kertoo VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka.

Voitot ja arvonlisä nousevat pysyvästi verotarkastuksen jälkeen

Tarkastuksen jälkeen yritysten raportoimat voitot kasvoivat keskimäärin 12,3 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 2 030 euron lisäystä vuodessa. Samalla yritysten arvonlisä eli liikevaihto ostojen jälkeen kasvoi 5,7 prosenttia. Se tarkoittaa noin 5 240 euroa per yritys.  

Voittojen kasvussa oli iso ero sen mukaan, oliko yritys maksanut veronsa oikein. Veronsa oikein maksaneiden yritysten voitot kasvoivat keskimäärin noin 6,5 prosenttia, mutta verovajeellisten yritysten voitot nousivat noin 17,5 prosenttia. Tämä korostaa riskiperusteisten tarkastusten kohdentumisen tehokkuutta: ne purevat voimakkaimmin virheellisesti tai vilpillisesti toimineisiin yrityksiin.

”Merkittävää on, että voittojen kasvu näkyi heti tarkastusvuonna ja pysyi suurempana koko viiden vuoden seurantajakson ajan, mikä viittaa pysyvämpään muutokseen yritysten raportointikäyttäytymisessä”, toteaa Matikka.  

Liikevaihto ja työvoimakustannukset kasvavat tarkastuksen jälkeen

VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimus osoittaa, että verotarkastus lisää yritysten raportoimaa toimintaa kokonaisvaltaisesti. Liikevaihto kasvoi tarkastuksen jälkeen keskimäärin 4,5 prosenttia, työvoimakustannukset 6,1 prosenttia, palkkakulut 6,8 prosenttia ja työntekijöiden määrä 2,8 prosenttia.  

Yritysten muuttuvat kulut kasvoivat vain 1,8 prosenttia eikä tämä muutos ollut tilastollisesti merkitsevä. Muuttuvat kulut ovat tuotannosta riippuvia menoja, kuten esimerkiksi materiaalien ja palvelujen hankintoja. Jos tuotanto kasvaa, materiaaleja tuotantoon tarvitaan enemmän.

Tutkijat tulkitsevat, että monet yritykset olivat aliraportoineet tulojaan ja etenkin työvoimakustannuksiaan välttääkseen veroja, ja verotarkastus muutti tätä käytäntöä pysyvästi.

VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi vertaisarvioidussa International Tax and Public Finance-julkaisussa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Henkilökuva Tuomas Matikasta
Johtava tutkija Tuomas Matikka
Veikko Somerpuro / VATT Vapaa käyttöoikeus VATT:n liittyvissä yhteyksissä.
Lataa
Henkilökuva Tuomas Matikasta
Johtava tutkija Tuomas Matikka
Veikko Somerpuro / VATT Vapaa käyttöoikeus VATT:n liittyvissä yhteyksissä.
Lataa

Linkit

Tietoa VATT:sta ja FIT:stä

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi 

Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT) tuottaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimustietoa vero- ja tulonsiirtojärjestelmien suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan (2022–2029) valitun FITin muodostavat Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja Helsingin yliopisto. Tutustu työhömme tarkemmin: https://verotutkimus.fi/ 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Tuhkarokkorokotuksesta syntyy yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle – Lasten rokotuskattavuus laskenut huolestuttavasti useilla hyvinvointialueilla28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote

Tuhkarokko voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja ja johtaa jopa kuolemaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tuhkarokkorokotteen on havaittu saavan aikaan yllättäviäkin pitkäaikaishyötyjä. Siitä huolimatta Suomessa tuhkarokkorokotuksen kattavuus on laskussa useilla hyvinvointialueilla. Tilanne on THL:n keräämien rekisteritietojen mukaan erityisen huolestuttava Etelä-Karjalan, Länsi-Uudenmaan, Ahvenanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla, joissa kattavuus jää alle 90 prosentin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye