VATT: verotarkastusten seurauksena yritysten raportoidut voitot nousevat pysyvästi ja harmaa talous vähenee
Tuoreen tutkimuksen mukaan yritysten riskiperusteiset verotarkastukset eivät ainoastaan paljasta maksamattomia veroja, vaan sen lisäksi kasvattavat yritysten maksamia veroja pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tarkastukset lisäävät konkursseja veroja vältelleissä yrityksissä, millä voi olla markkinoiden toimintaa tervehdyttävä vaikutus.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkimuksessa selvitettiin, miten riskiperusteiset verotarkastukset vaikuttavat yritysten toimintaan ja verotuloihin.
Tutkimuksen aineistona käytettiin verottajan tietoja kaikista Suomen yritysten verotarkastuksista vuosina 2003–2016 yhdistettynä yritysten veroilmoituksiin. Tutkimuksessa tarkastettujen yritysten veroilmoituksia verrattiin samankaltaisiin yrityksiin, joita ei tarkastettu. Menetelmä rajasi vertailun lähinnä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joihin merkittävä osa verotarkastuksista kohdistuu ja joista löytyy myös paljon tarkastamattomia yrityksiä.
Konkurssiriski kasvaa vain liian vähän veroja maksaneissa yrityksissä
Tutkimuksen mukaan verotarkastukset eivät ainoastaan lisää verotuloja, vaan saattavat myös siirtää markkinaosuutta rehellisesti toimineille yrityksille.
Verotarkastuksen jälkeen yritysten konkurssiriski nousi keskimäärin 39 prosenttia verrattuna tarkastamattomiin yrityksiin, joiden konkurssiriski oli 4,6 prosenttia. Lisäys johtui kuitenkin täysin niistä yrityksistä, joilta tarkastuksessa paljastui maksamattomia veroja.
”Yrityksillä, joiden verot olivat kunnossa, konkurssiriski ei noussut verotarkastuksen myötä. Tulosten perusteella verotarkastukset poistavat markkinoilta vilpillisiä yrityksiä, mikä todennäköisesti tervehdyttää kilpailua”, kertoo erikoistutkija Annika Nivala VATT:sta.
Verotarkastuksista on hyötyä pitkällä aikavälillä
Tutkijat totesivat, että viiden vuoden kuluessa riskiperusteiset verotarkastukset johtavat keskimäärin noin 9000 euron lisäykseen verotuloissa tarkastettua yritystä kohden yritysten ja työntekijöiden tuloverotuksessa sekä arvonlisäverotuksessa. Tämä vastaa noin 40 prosenttia siitä keskimääräisestä maksamattomasta verosta, joka havaittiin suoraan tarkastuksessa.
”Verotarkastukset kasvattivat merkittävästi yritysten raportoimia veroja myös pidemmällä aikavälillä”, kertoo VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka.
Voitot ja arvonlisä nousevat pysyvästi verotarkastuksen jälkeen
Tarkastuksen jälkeen yritysten raportoimat voitot kasvoivat keskimäärin 12,3 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 2 030 euron lisäystä vuodessa. Samalla yritysten arvonlisä eli liikevaihto ostojen jälkeen kasvoi 5,7 prosenttia. Se tarkoittaa noin 5 240 euroa per yritys.
Voittojen kasvussa oli iso ero sen mukaan, oliko yritys maksanut veronsa oikein. Veronsa oikein maksaneiden yritysten voitot kasvoivat keskimäärin noin 6,5 prosenttia, mutta verovajeellisten yritysten voitot nousivat noin 17,5 prosenttia. Tämä korostaa riskiperusteisten tarkastusten kohdentumisen tehokkuutta: ne purevat voimakkaimmin virheellisesti tai vilpillisesti toimineisiin yrityksiin.
”Merkittävää on, että voittojen kasvu näkyi heti tarkastusvuonna ja pysyi suurempana koko viiden vuoden seurantajakson ajan, mikä viittaa pysyvämpään muutokseen yritysten raportointikäyttäytymisessä”, toteaa Matikka.
Liikevaihto ja työvoimakustannukset kasvavat tarkastuksen jälkeen
VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimus osoittaa, että verotarkastus lisää yritysten raportoimaa toimintaa kokonaisvaltaisesti. Liikevaihto kasvoi tarkastuksen jälkeen keskimäärin 4,5 prosenttia, työvoimakustannukset 6,1 prosenttia, palkkakulut 6,8 prosenttia ja työntekijöiden määrä 2,8 prosenttia.
Yritysten muuttuvat kulut kasvoivat vain 1,8 prosenttia eikä tämä muutos ollut tilastollisesti merkitsevä. Muuttuvat kulut ovat tuotannosta riippuvia menoja, kuten esimerkiksi materiaalien ja palvelujen hankintoja. Jos tuotanto kasvaa, materiaaleja tuotantoon tarvitaan enemmän.
Tutkijat tulkitsevat, että monet yritykset olivat aliraportoineet tulojaan ja etenkin työvoimakustannuksiaan välttääkseen veroja, ja verotarkastus muutti tätä käytäntöä pysyvästi.
VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi vertaisarvioidussa International Tax and Public Finance-julkaisussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas MatikkaJohtava tutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Puh:+358 29 551 9461tuomas.matikka@vatt.fiKuvat
Linkit
Tietoa VATT:sta ja FIT:stä
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT) tuottaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimustietoa vero- ja tulonsiirtojärjestelmien suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan (2022–2029) valitun FITin muodostavat Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja Helsingin yliopisto. Tutustu työhömme tarkemmin: https://verotutkimus.fi/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Venäjän hyökkäyssotaa paenneista yli 10 000 työssä Suomessa30.9.2025 07:08:00 EEST | Tiedote
Viime vuoden lopulla tilapäistä suojelua saavista eli Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta paenneista sai palkkatuloja hieman yli 10 000 henkilöä. Kesäisin tilapäistä suojelua saavien palkansaajien lukumäärä on noussut noin 13 000 henkilöön.
Tutkimus: tulojen kasvu paransi mielenterveyttä22.9.2025 07:02:00 EEST | Tiedote
Laaja satunnaistettu kokeilu osoittaa, että tulojen kasvu parantaa mielenterveyttä. Kokeilun kohdejoukkoon kuului pääosin pitkäaikaistyöttömiä, joiden keskuudessa mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Aineistona tutkimukselle oli Suomen perustulokokeilu (2017–2018), joka tarjosi harvinaisen mahdollisuuden arvioida tulonsiirtojen terveysvaikutuksia.
Oleskeluluvalla opiskelevat suorittavat enemmän opintoja kuin suomalaiset18.9.2025 06:47:45 EEST | Tiedote
VATT Datahuoneen raportista selviää, että lukuvuonna 2023–2024 opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevien opintopistekertymän mediaani oli noin 64, kun taas muiden opiskelijoiden mediaani oli noin 54 opintopistettä.
VATT:n asiantuntijat: Uusi yritystuki puhtaan siirtymän hankkeiden edistämiseksi tekee usean miljardin reiän valtiontalouteen12.9.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Hallitus tavoittelee talouskasvua ja tuottavuutta tukemalla yritysten hankkeita, joiden tarkoituksena on edistää puhdasta siirtymää eli etenemistä kohti ilmastoneutraalia taloutta. Elokuun loppuun mennessä haettavana oli investointien verohyvitystuki. VATT:n ennakkoon lausunnossaan esittämä huoli tuesta seuraavasta miljardien eurojen heikennyksestä valtiontalouteen on toteutumassa. Haettavana olleen tuen kasvua edistäville vaikutuksille ei ole selviä perusteita.
VATT: Osa-aikatyötä tekevien työttömien määrä ei romahtanut suojaosien poiston jälkeen9.9.2025 07:10:01 EEST | Tiedote
VATT:n tutkijat kävivät läpi kansallisen tulorekisterin, Finanssivalvonnan ja Kelan tietoja, ja huomasivat, ettei osa-aikaisesti työtä tekevien työttömien määrä ole romahtanut työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistamisen jälkeen. Data näyttää, että osa-aikatyötä tekevien määrä on edelleen selkeästi korkeampi kuin ennen suojaosien voimaantuloa vuonna 2014.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme