Maakuntahallitus vaihtuu – Komu arvioi kauden 2021–2025

Maakuntahallituksen tavoitteet 2021–2025

Maakuntahallitus asetti neljä vuotta sitten itselleen sisäisen tavoitteen: 10 kohdan listan asioista, joissa on onnistuttava. Tavoitteet johdettiin maakuntastrategiasta ja -ohjelmasta, niin että ne eivät olleet ristiriidassa niiden kanssa, mutta kirkastivat yhteisiä ajatuksia ja suuntasivat hallituksen työskentelyn fokusta.

Sovimme ensin siitä, että ohjaavina teemoina tavoitteissa pitää näkyä saavutettavuus, vihreä siirtymä, alueen osaamistaso ja TKI-panostukset, kansainvälisyys sekä Päijät-Hämeen identiteetti ja imago.

Maakuntahallituksen 10 sisäistä tavoitetta olivat seuraavat, numero järjestys eivät kerro prioriteetista:
1. Päijät-Hämeen positiivisen näkyvyyden edistäminen
2. MAL-sopimuksen tehokas hyödyntäminen
3. Poikittaisliikenteen parantaminen, erityisesti Valtatie 12 –yhteysvälin Uusikylä-Tillola ja Valtatie 4 ja Valtatie 24 parantaminen
4. Lentoradan toteutumisen edistäminen
5. Uudet ratkaisut yritysten ja oppilaitosten yhteistyön parantamiseksi
6. Alueen yritysten TKI-panostusten lisääminen, mukaan lukien maakunnallisen TKI-yhteistyöryhmän perustaminen
7. Laaja-alaisen koulutustarjonnan varmistaminen ja korkeakoulutuspaikkojen lisääminen
8. Hallitusohjelmaan vaikuttaminen ja siihen liittyvät prioriteetit
9. Osallistuminen ja vaikuttaminen kansainvälisissä verkostoissa sekä rahoitusmahdollisuuksiin vaikuttaminen
10 Ympäristöosaamisen maakunnallisen yhteistyön varmistaminen.

Pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta

Maakuntahallituskauden suurimmat onnistumiset liittyvät LUT-yliopiston kasvuun, Fazerin ja DayOnen suurinvestointeihin sekä ikuisuushanke Valtatie 12 Uusikylä–Tillola-välin parantamiseen, jossa onnistuttiin MAL-sopimusta hyödyntäen.

Suurista ratahankkeista Lentoradan toteutuminen vaikuttaa tällä hetkellä realistisimmalta, ja myös koko Suomen kannalta järkevimmältä. Maakuntahallitus on edistänyt myös Lahti–Heinola–Mikkeli-radan rakentamista, jonka suunnittelu toivottavasti ottaa pian askelia eteenpäin.

Näyttää siltä, että maakunnallisen TKI-yhteistyöryhmän perustaminen oli myös oikea ratkaisu. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukset ovat kasvussa Päijät-Hämeessä. Uusia avauksia on nähty muun muassa elintarviketeollisuudessa, sähköisessä liikenteessä ja kiertotaloudessa, joissa näkyy myös pitkänlinjan ympäristötyön perintöä. Yritykset ja oppilaitokset rakentavat yhä enemmän yhteistyötä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että LUT-yliopisto avaa Lahteen kauppakorkeakoulun sekä rakennuspuolen diplomi-insinöörikoulutuksen tai siinä, että Koulutuskeskus Salpaus räätälöi muuntokoulutuksia yritysten tarpeisiin.

Aina löytyy parannettavaa

Päijät-Häme on kärsinyt kansallisen EU-rahoituksen vähyydestä. Olisi oikeus ja kohtuus, että EU-rahoitusta jaettaisiin jatkossa oikeudenmukaisemmin ja järkevämmin. Tosiasialliset mittarit, kuten työttömyys tai ylisukupolvinen moniongelmaisuus eivät näy rahoituksen jakoperusteissa. Olemme korostaneet sitä, että Päijät-Hämeessä saataisiin koko maan kannalta vaikuttavia tuloksia: kasvavat korkeakoulut ja uudistuva teollisuus luovat uutta. Suorassa EU-rahoituksessa osaamisemme jo näkyy – esimerkiksi Horisontti-hankkeita on varsin paljon käynnissä Päijät-Hämeessä.

Päijät-Hämeen dilemma on olla lähellä pääkaupunkiseutua mutta joistain näkökulmista katsottuna ei kuitenkaan riittävän kaukana siitä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, kuinka hitaasti keskuskaupunki Lahteen rakentuu uusia hotelleja, Päijät-Hämeestä ehtii helposti yöksi Helsinkiin. Vastaavasti omaa yliopistoa odotettiin todella pitkään, eikä sillä ollut vastaavaa painetta kuin vaikka kaukaisempien alueiden Lapin tai Itä-Suomen yliopistojen kohdalla.

Katse tulevaisuuteen

Olen yrittänyt muistaa aina Päijät-Hämeen tulevaisuudesta puhuttaessa korostaa kansainvälisyyden tuomaa muutosta. LUT-yliopiston opiskelijoista suuri osa on jo nyt vieraskielisiä, on syytä olettaa, että heitä on jatkossa maakunnassa lukumääräisesti vieläkin enemmän. Tietynlainen kohtalonkysymys on, miten onnistumme pitämään täällä opiskelevat ihmiset myös jatkossa alueella: työskentelemällä ja rakentamalla elämänsä Päijät-Hämeessä.
Itärajan ollessa syystä kiinni olemme yhä enemmän saari. Kansainvälisiin yhteyksiin kannattaa panostaa ja yritysten vientiä tukea.  

Uskon, että vetovoimainen ja kansainvälinen Päijät-Häme houkuttelee tulevaisuudessa niin ihmisiä, yrityksiä kuin investointejakin. Päijät-Häme tunnetaan ympäristöosaamisesta, laadukkaasta yliopistosta, kulttuurista, tapahtumista ja maailmanluokan matkailukohteista.

Kiitos hyvästä työstä

Kauden tavoitteissa onnistuminen on vaatinut suunnitelmallisuutta, tarkkaa asiantuntijatyötä ja edunvalvontaa. Siitä kiitos kuuluu Päijät-Hämeen liiton osaavalle henkilökunnalle, joka on heittäytynyt työtehtävissään ja on tehnyt erinomaista jälkeä. Iso kiitos teille!

Päijät-Häme on matkalla kohti kasvua ja menestystä, ja nyt on hyvä hetki luovuttaa puheenjohtajan nuija eteenpäin. Toivon tulevalle maakuntahallitukselle ja Päijät-Hämeen liitolle mitä parhainta jatkoa.