Myös vesihuollossa syytä sopeutua ilmastonmuutokseen

Suomen ympäristökeskuksen tuoreen raportin mukaan lisääntyvät sään ääri-ilmiöt aiheuttavat riskin vesihuollolle. Myrskyt ja ukkoset voivat aiheuttaa sähkökatkoja, jotka vaikeuttavat veden käsittelyä, jakelua ja jätevesien pumppausta. Rankkasateet, tulvat ja helteet heikentävät veden laatua ja kuivuusjaksot uhkaavat pohjaveden riittävyyttä.

Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Jari Rintalan mukaan tällaisia ääriolosuhteista johtuneita vesihuollon häiriöitä on meillä koettu jo useita.

— Esimerkiksi vuosien 2002–2003 ja 2018 kuivuudet laskivat pohjavesipintoja jopa usealla metrillä erityisesti Lounais- ja Keski-Suomessa.

— Se johti paikoin myös veden riittävyysongelmiin.

Kuivuusjaksot ja rankkasateet merkittävin riski

Suomen pohja- ja pintavesivarat ovat kokonaisuudessaan runsaat ja pääosin hyvälaatuiset. Vesihuollosta 65 prosenttia perustuu pohja- tai tekopohjaveteen ja 35 prosenttia pintaveteen. Pohjavesivarat kuitenkin vaihtelevat alueittain ja ovat rannikkoalueilla jo lähes kokonaan käytössä. Pitkät kuivuusjaksot ja toisaalta tulvat voivat uhata veden riittävyyttä ja laatua.

Pintavettä käyttävät Suomessa pääosin suuret kaupungit. Niille uhkana on hellejaksot, jolloin veden laatu heikkenee ja vedenkäsittely vaikeutuu. Erikoissuunnittelija Johanna Herttuainen Suomen ympäristökeskuksesta huomauttaa, että tähän ongelmaan on jo törmätty kesällä esimerkiksi Ruotsissa.

— Tukholmassa asukkaita kehotettiin säästämään vettä, koska vesilaitos ei pystynyt tuottamaan Mälaren-järven lämpimästä vedestä normaalia määrää käyttövettä.

Lisäksi kuivuusaikana kasteluveden tarve kasvaa esimerkiksi maataloudessa ja golfkentillä. Toisaalta rankkasateet taas lisäävät hulevesiä viemäreissä, mikä voi johtaa ylivuotoihin ja puhdistamattoman jäteveden päätymiseen luontoon ja vedenottamoiden raakaveteen.

Sopeutumistoimet määriteltävä tapauskohtaisesti

Poikkeukselliset sääilmiöt ovat jo saaneet monet vesihuoltolaitokset varautumaan ilmastonmuutokseen. Laitokset ovat velvoitettuja arvioimaan ja hallitsemaan talousveden laaturiskejä sosiaali- ja terveysministeriön talousveden riskinhallintajärjestelmän (WSP, Water Safety Plan) avulla. 

Suomen ympäristökeskus on myös kehittänyt maksuttoman Vesihuollon ilmastonmuutokseen sopeutumisen Vilso-työkalun, jolla vesilaitokset voivat arvioida valmiuksiaan ja sopeutumistarpeitaan aina vuoteen 2070 saakka.

Keskeisiä toimia vesihuollon turvaamiseksi muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa ovat kaivojen sijoittaminen tulvavaara-alueiden ulkopuolelle, kaivojen syventäminen, varavedenottopaikkojen selvittäminen, verkostojen saneeraus ja varavoimalähteiden käyttöönotto. Myös maankäytön suunnittelussa on huomioitava vedenhankinnan turvaaminen muun muassa riskitoimintojen sijoittamisessa. Vesihuoltolaitosten yhteistyöllä voidaan parantaa varautumista ja järjestelmien toimintavarmuutta. 

Suomen vesivarastojen määrän ja laadun arvioidaan säilyvän pääosin hyvinä myös muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Alueellisia eroja ja toimintahäiriöitä voi kuitenkin esiintyä, erikoissuunnittelija Rintala muistuttaa.

— Sademäärien, lämpötilojen ja myrskyjen muutokset vaihtelevat eri puolilla maata, joten viime kädessä sopeutumistoimet on määriteltävä laitostasolla ja paikallisiin olosuhteisiin sovittaen.