Kuntoutus tuo ratkaisuja työikäisten toimintakykyyn

Suomessa on noin 445 000 työikäistä henkilöä (20–64-vuotiaat) työvoiman vajaakäytössä. Tässä joukossa ovat työttömät työnhakijat, alityöllistetyt osa-aikatyöntekijät sekä eri tavoin piilotyöttömät henkilöt. Kyse on noin 16 prosentista työvoimasta. Osuus on ollut kasvussa viime vuosina. Lisäksi noin 180 000 työikäistä on työkyvyttömyyseläkkeellä. Haastetta lisäävät sairauspoissaolot.

”Kyse on huomattavasta määrästä työikäisiä, jotka eivät ole kuin osittain työelämän piirissä. Työvoiman vajaakäytön merkitys jää helposti liian pienelle huomiolle. Kyse on epäyhtenäisestä joukosta ihmisiä, joilla on monenlaisia tilanteita ja haasteita elämässä. Tarvitsemme heille erilaisia apu- ja tukikeinoja. Kuntoutuksesta löytyy keinoja näiden haasteiden ratkaisemiseksi”, sanoo Kuntoutuksen toimialayhdistyksen toiminnanjohtaja Jarno Talvitie.

Julkisen talouden tasapainottaminen ja velkaantumisen hidastaminen ovat vaativia tehtäviä jo sen takia, että työssäkäyvän väestönosan määrällinen ja suhteellinen osuus pienenee. Orpon hallituksen ohjelmaan kirjoitettu pidemmän aikavälin tavoite 80 prosentin työllisyystavoitteesta on perusteltu. Tarvitaan tavoitteita ja tavoitteiden tueksi toimivia keinoja työikäisen väestönosan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

”Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää ainakin niihin henkilöihin, jotka ovat tulossa työmarkkinoille, jääneet juuri työttömiksi tai joiden työkyvyssä alkaa näkyä selvää heikkenemistä”, kertoo Kuntoutuksen toimialayhdistyksen puheenjohtaja, Coronaria Kuntoutuspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Arto Lamberg.

”Ripeä ja riittävän varhainen tilanteen arviointi sekä ohjaus asiakkaan kanssa yhdessä sovittujen kuntoutuspalvelujen piiriin on ratkaisevaa. Monille kuntoutus muodostaa keskeisen osan ratkaisua”, painottaa Lamberg.

Varhainen tuki ja oikea-aikainen työllistymistä edistävä kuntoutus ehkäisevät pitkittynyttä työkyvyttömyyttä ja sen mukanaan tuomia kustannuksia. Kun työssä jaksamista vahvistetaan ja työuria pidennetään, syntyy lisää verotuloja, joita voidaan käyttää kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Nykyisessä taloustilanteessa sekä väestön ikääntyessä jokaisen työikäisen työpanos olisi saatava käyttöön hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon varmistamiseksi.

Työvoiman vajaakäytön haasteeseen voidaan vaikuttaa työllisyyttä vahvistavilla toimenpiteillä. Kuntoutus on investointi, joka hillitsee etuus- ja palvelujärjestelmän kustannusten kasvua. Kelan työelämään kytkeytyvät palvelut ovat hyvä esimerkki kuntoutuspalveluista, joilla on selvästi saatu hyötyä työelämään kiinnittymisessä sekä siellä pysymisessä ja sinne palaamisessa. Varhainen ohjautuminen ja vastikkeellisuus tukevat vaikuttavuutta.