Mäyräkoira vietiin Keiteleellä omistajan silmien edestä

Mäyräkoira ehti olla irti metsästystilanteessa vain 10–15 minuuttia, kun hyökkäys tapahtui. Omistaja Timo Puranen näki tilanteen pellolta noin 90 metrin päästä ja ryntäsi huutaen koiraa kohti lähimetsään. Hän ehti noin 40–50 metrin päähän, mutta ei ehtinyt estää hyökkäystä.

– Näin suden koirani kimpussa, juoksin niin lähelle kuin uskalsin ja huusin minkä kurkusta lähti. Susi ei kuitenkaan päästänyt irti, vaan säntäsi pakoon koira suussaan, Puranen kertoo.

– Koiran ääntely jatkui vielä 15–20 sekunnin ajan, mutta vaimeni sitten lopullisesti. Juoksimme veljeni kanssa GPS-pannan osoittamaan sijaintiin siinä toivossa, että ehtisimme vielä pelastaa koiran.

Paikalle saavuttiin kuitenkin liian myöhään. Koira oli ehtinyt saada vakavia vammoja – muun muassa kylkiluita oli murskana. Tapahtuman kävi vahvistamassa myös alueen petoyhdyshenkilö.

Huoli koirien turvallisuudesta kasvaa

Surmansa saanut 2,5-vuotias mäyräkoira oli omistajansa mukaan nouseva tähti metsästyskoirana. Se oli ehtinyt saada noin 50 pienpetoa – kuten mäyriä, kettuja ja supikoiria – sekä ajosta useita jäniksiä ja kauriita.

– Siitä oli hyvää vauhtia tulossa erittäin taitava luolakoira, Puranen sanoo.

Susien aiheuttamat vahingot metsästyskoirille herättävät jatkuvasti keskustelua, koska koiria käytetään aktiivisesti apuna metsästyksessä. Susien määrä Suomessa on kasvanut, mutta kannanhoidollista metsästystä ei ole toistaiseksi saatu käynnistettyä.

Metsästäjäliitto: Kannanhoidollinen metsästys tarpeen

Metsästäjäliitto vaatii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Liiton mukaan nykyinen, historiallisen suuri susikanta on liian suuri suhteessa ihmisten ja tuotantoeläinten turvallisuuteen.

Keskeistä suurpetojen metsästyksen käynnistämiseksi on saada lainsäädäntöön aikaan suotuisan suojelun tason määrittävä kiintiö susille. Susi kuuluu Suomen luontoon, muttei tässä mittakaavassa.

Liitto painottaa, että kannanhoidollinen metsästys on toimivan suurpetopolitiikan lähtökohta esimerkiksi Ruotsissa. Kannanhoidon avulla susi voidaan kouluttaa takaisin ihmispelkoon.

Näin ennaltaehkäistään konflikteja ihmisen elinpiirin ja suden välillä. Metsästäjäliiton tavoitteena ei ole uhanalaisen lajin hävittäminen, vaan lajien kestävä rinnakkaiselo.