Onko opettajuus edelleen kutsumusammatti? Tutkijat selvittivät laajasti opettajaksi hakeutuvien motivaatioita
Suomalainen opettajankoulutus tunnetaan kansainvälisesti korkeasta tasostaan, mutta opettajankoulutusohjelmien vetovoimissa on suuria eroja. Kahdessa suomalaisia opettajaopiskelijoita tarkastelleessa tutkimuksessa selvitettiin motiiveja opettajaksi hakeutumiselle. Tutkimukset tarjoavat näkökulmia siihen, miten opettajankoulutuksen vetovoimaa ja opettajien työssä pysyvyyttä voitaisiin vahvistaa.

Vaikka opettajankoulutus on Suomessa yleisesti arvostettua, ja erityisesti luokanopettajakoulutus on yksi kilpailluimmista koulutusohjelmista, ei sama päde kaikkiin opettajankoulutusohjelmiin. Esimerkiksi luonnontieteiden aineenopettajakoulutuksessa hakijamäärät ovat vähentyneet ja aloituspaikkoja jää täyttämättä. Mutta mistä tämä ero johtuu? Ja kuinka tarkempi tieto opettajaksi hakeutumisen syistä voisi tukea opettajia jaksamaan työssään?
Luokanopettajilla korostuu parempi tulevaisuus lapsille, luonnontieteiden opettajilla aiemmat kokemukset opetuksesta
Tutkijat Jyväskylän, Turun ja Tampereen yliopistoista analysoivat sekä luokanopettaja- että luonnontieteiden aineenopettajaopiskelijoiden motiiveja ja käsityksiä opettajan työstä.
”Molemmissa ryhmissä tärkeimpänä syynä hakeutua opettajaksi pidettiin etenkin halua opettaa sekä omia opetustaitoja. Erojakin kuitenkin löytyi”, yliopistonlehtori Antti Lehtinen Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Luokanopettajaopiskelijat korostivat erityisesti halua työskennellä lasten kanssa. Heille opettajuus näyttäytyi keinona vaikuttaa yhteiskuntaan ja rakentaa lapsille parempaa tulevaisuutta.
”Luonnontieteiden opettajaopiskelijat painottivat hyviä kokemuksiaan omista opettajistaan ja aiempaa opetuskokemustaan. Aineenopettajaopiskelijat myös pitivät palkkaustaan parempana kuin luokanopettajaopiskelijat”, Lehtinen kiteyttää.
Opettajan ammattia pidettiin yleisesti vaativana ammattitaitoa vaativana työnä, joka on yhteiskunnallisesti arvostettu. Tämä korkea käsitys opettajan työstä ei ole kansainvälinen normi vaan suomalaisen yhteiskunnan erikoisuus.
Alalle hakeutumisessa painavat työn kiinnostavuus ja halu työskennellä lasten kanssa
Opettajaopiskelijoiden motiiveja avattiin myös toisessa tutkimuksessa, jossa tarkastelun kohteena oli lähes tuhat suomalaista varhaiskasvatuksen-, erityispedagogiikan- ja luokanopettajaopiskelijaa. Tutkimuksen toteutti monitieteinen tutkijaryhmä Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista sekä kansainvälisistä yhteistyöyliopistoista Australiasta. Mukana oli myös asiantuntija Jyväskylän kaupungin opetustoimesta.
Tutkimuksen mukaan tärkeimmät syyt hakeutua opettajaksi liittyivät haluun työskennellä lasten ja nuorten kanssa sekä siihen, että opettaminen koettiin kiinnostavaksi ja innostavaksi. Valintaan vaikutti usein myös usko omiin kykyihin ja halu tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä. Opetusalalle saattoivat rohkaista myös aiemmat myönteiset kokemukset opetuksesta ja oppimisesta.
”Eri koulutuksissa opiskelevien väliset erot olivat tutkimuksessamme pieniä. Työn ulkoiset edut, kuten vakaa työura tai pitkät kesälomat, saivat opiskelijoilta korkeintaan kohtalaista kannatusta. Vähiten merkitystä oli lähipiirin kannustuksella alalle tai sillä, että opettajuus nähtäisiin pelkkänä varasuunnitelmana”, kertoo Jyväskylän yliopiston yliopistotutkija Ville Mankki.
Tutkimus toi esiin suomalaisille opiskelijoille tyypillisiä motivaatiotekijöitä, joita aikaisempi kansainvälinen tutkimus ei ole juurikaan nostanut esille.
”Opettajan työ nähtiin ihmisläheisenä ja vuorovaikutteisena ammattina, jossa saa olla merkityksellisissä suhteissa oppilaiden kanssa ja auttaa heitä. Opiskelijat kuvasivat opettajan työn olevan merkityksellinen, mutta samalla vaihteleva ja muuntuva ammatti, mikä tekee siitä sekä haastavan että palkitsevan vaihtoehdon”, asiantuntija Riitta-Leena Metsäpelto Jyväskylän yliopistosta summaa.
Motivaatiot huomioitava koulutuksen kehittämisessä
Tutkittua tietoa opettajaopiskelijoiden motivaatioista hakeutua opettajaksi voidaan hyödyntää esimerkiksi opettajien työssä jaksamisen tukemisessa. On mahdollista, että opettajat vaihtavat alaa, jos he eivät pysty työssään toteuttamaan niitä motivaatioita, jotka ohjasivat heidät alalle. Myös opettajankoulutuksen kehittämisessä tulisi entistä enemmän huomioida eri alojen opettajaopiskelijoiden erilaiset motivaatiot ja odotukset.
”Eri alojen opettajaopiskelijoiden motivaatioita ja käsityksiä tutkimalla voidaan tarjota arvokasta tietoa koulutuspolitiikan ja opettajankoulutuksen kehittämiseen aikana, jolloin opettajapula ja alan houkuttelevuus ovat yhteiskunnallisesti keskeisiä kysymyksiä”, Lehtinen toteaa.
Lisätietoja
Tutkimukset on toteutettu Kansallisen opettajien koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöverkoston (KOPTUKE) -rahoituksella. Verkoston tavoitteena on vahvistaa opettajankoulutuksen tutkimuksellista perustaa ja edistää korkeakoulujen välistä yhteistyötä.
Tutkimukset
Lehtinen, A., Veermans, K., & Jaakkola, T. (2025). Finnish pre-service primary and science teachers’ motivations to enrol into teacher education and their perceptions of teaching. European Journal of Teacher Education, 1–23. https://doi.org/10.1080/02619768.2025.2484756
Virtanen, P., Watt, H. M., Richardson, P. W., Linnanmäki, N., Mankki, V., Metsäpelto, R. L., & Wallinheimo, K. (2025). Finnish teacher students’ career choice motivations: A mixed methods study. Teaching and Teacher Education, 163, 105068. https://doi.org/10.1016/j.tate.2025.105068.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Lehtinen, yliopistonlehtori, fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto
antti.t.lehtinen@jyu.fi, 0408054826
Ville Mankki, yliopistotutkija, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, EDUCA-lippulaiva, Jyväskylän yliopisto
ville.a.mankki@jyu.fi, 0503463647
Riitta-Leena Metsäpelto, asiantuntija, koulutuspalvelut, Jyväskylän yliopisto
riitta-leena.metsapelto@jyu.fi, 0408053349
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Miikka Rokkanen on valittu Jyväskylän yliopiston Vuoden alumniksi 20252.9.2025 18:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vuoden alumniksi on valittu johtava ekonomisti Miikka Rokkanen. Miikka Rokkanen on suorittanut kandidaatin ja maisterin tutkinnot Jyväskylän yliopistossa ja on väitellyt tohtoriksi taloustieteestä Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT) vuonna 2014.
Uusi kumppanuussopimus kehittää Valmetin ja Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja koulutusyhteistyötä2.9.2025 12:06:55 EEST | Tiedote
Valmet ja Jyväskylän yliopisto ovat solmineet kumppanuussopimuksen. Syventyvä tutkimus-, koulutus- ja innovaatioyhteistyö liittyy muiden muassa uusiutuviin materiaaleihin, teollisten prosessien optimointiin ja tekoälyyn.
Valmet and the University of Jyväskylä agree on cooperation in educational and research development2.9.2025 12:06:55 EEST | Press release
Valmet and the University of Jyväskylä have signed a memorandum of understanding on deepening their cooperation in research, education and innovations related to, among others, renewable materials, optimisation of industrial processes, and artificial intelligence.
Harjoitustausta vaikuttaa kuormitukseen ja palautumiseen – yksilöllinen voimaharjoittelu tuo parhaat tulokset2.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Voimaharjoittelu on jo pitkään ollut suuressa suosiossa niin urheilijoiden kuin kuntoilijoiden keskuudessa. Mutta pitäisikö kaikkien harjoitella samalla tavalla? Johanna Kotikankaan väitöskirjatutkimus antaa selkeän vastauksen: ei pitäisi. Yksilön aiempi harjoitustausta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten elimistö kuormittuu voimaharjoitusten aikana ja miten se palautuu harjoitusten jälkeen. Tämä korostaa yksilöllisen harjoittelun merkitystä – yksi ja sama harjoitus ei sovi kaikille.
Politiikkasuositus: Suomalaisten ammattiliittojen tulisi vastustaa Orpon hallituksen maahanmuuttopoliittisia uudistuksia1.9.2025 10:04:39 EEST | Tiedote
Suomen hallitus edistää useita toisiinsa liittyviä poliittisia muutoksia, jotka yhdessä heikentävät järjestelmällisesti siirtotyöläisten oikeuksia, työsuojelua ja yhteiskunnallista solidaarisuutta. Euroopan Unionin rahoittama hanke JUSTMIG on julkaissut politiikkasuosituksen, jossa annetaan tietoa väliaikaisten siirtotyöläisten olosuhteista Suomessa ja suosituksia heidän tilanteensa parantamiseksi. Heikentämällä siirtotyöläisten työoloja uudistukset heikentävät myös suomalaisten työntekijöiden työmarkkinaneuvotteluasemaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme