Harjoitustausta vaikuttaa kuormitukseen ja palautumiseen – yksilöllinen voimaharjoittelu tuo parhaat tulokset

Erilaiset voimaharjoitukset aiheuttavat ärsykkeitä kehon eri osissa – hermostossa, lihaksistossa, aineenvaihdunnassa ja hormonituotannossa. Nämä ärsykkeet voidaan havaita esimerkiksi suorituskyvyn laskuna tai veren hormoni- ja laktaattitasojen nousuna. Pitkällä aikavälillä harjoitusärsykkeet ovat yhteydessä harjoitusvasteisiin, kuten esimerkiksi voimaominaisuuksien kehittymiseen ja lihasmassan lisääntymiseen. 

Kotikankaan, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, miten harjoitustausta vaikuttaa erilaisten voimaharjoituksien aiheuttamiin ärsykkeisiin sekä voimaharjoituksista palautumiseen 48 tunnin aikana. Tutkimukseen osallistui nopeusvoima- ja teholajien urheilijoita, fitness- ja kehonrakennuslajien urheilijoita sekä kuntoilijoita ilman aiempaa voimaharjoitustaustaa. 

Tulokset osoittivat, että nopeusvoima- ja teholajien urheilijat pystyivät ottamaan itsestään enemmän irti heille lajityypillisen nopeusvoimaharjoituksen aikana. Tästä syystä myös heidän palautumisensa oli hitaampaa verrattuna muihin ryhmiin. Fitness- ja kehonrakennuslajien urheilijat puolestaan sietivät paremmin nopeusvoimaharjoituksen aiheuttamaa väsymystä, mutta näyttivät palautuvan hitaammin raskaan hypertrofisen eli lihasten kasvattamiseen tähtäävän voimaharjoituksen jälkeen. 

”Harjoitustausta ja sen kautta lihas- ja hermostotason ominaisuudet vaikuttavat siihen, millaisen ärsykkeen voimaharjoitus saa aikaan ja kuinka nopeasti siitä palaudutaan”, väitöskirjatutkija Johanna Kotikangas tiivistää. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että eri tasoisia ja erilaisen harjoitustaustan omaavia henkilöitä valmennettaessa tulee huomioida yksilölliset erot. Voimaharjoitusten vaatimukset ja harjoitusten välinen palautumisaika voidaan tällöin suhteuttaa paremmin kunkin harjoitustaustaan. Tämä auttaa valmentajia ja liikunta-alan ammattilaisia räätälöimään voimaharjoittelua niin, että harjoitusärsyke on toivotunlainen ja palautuminen riittävää osana kokonaisvaltaista harjoittelua. 

LitM Johanna Kotikankaan valmennustieteen väitöskirja ”Neuromuscular fatigue and hormonal responses during and after power, maximal strength, and hypertrophic resistance training loadings: Effect of training background” tarkastetaan lauantaina 6.9.2025 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopistossa Seminarium-rakennuksen Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Glyn Howatson (Department of Sport, Exercise and Rehabilitation, Northumbria University, Yhdistynyt kuningaskunta) ja kustoksena Liikuntatieteiden tohtori Heikki Peltonen (Jyväskylän yliopisto/Jyväskylän Ammattikorkeakoulu). Väitöstilaisuus järjestetään englanniksi. 

Lisätietoja: 

Johanna Kotikangas 
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto 
johanna.m.kotikangas@jyu.fi