Revontulikausi käynnistymässä – tulevina öinä revontulia voi näkyä eteläistä Suomea myöten

Auringossa leimahti lauantaina 30. elokuuta roihu, jonka yhteydessä avaruuteen sinkoutui myös suuri kaasupilvi eli koronan massapurkaus. Tuo kaasupilvi matkaa avaruudessa parin päivän ajan, ja sen ennustetaan osuvan maapallon magneettikenttään maanantain ja tiistain välisenä yönä.

Maahan osuessaan massapurkaus synnyttää geomagneettisen myrskyn, jonka näkyvin vaikutus ovat tavanomaista eteläisemmillä alueilla loimottavat revontulet.

"Revontulien todennäköisyys Suomessa on suurin tiistain vastaisena yönä, mutta niitä kannattaa tähyillä myös tiistain ja keskiviikon välisenä yönä", arvioi Ilmatieteen laitoksen avaruussääpäivystäjä Matias Takala.

Lapissa revontulet ovat yleisiä rauhallisenkin avaruussään aikana, mutta tulevina öinä niitä odotetaan näkyvän koko Suomessa. Suurimmillaan geomagneettinen myrsky voi yltyä niin voimakkaaksi, että revontulia saatetaan nähdä jopa Keski-Euroopassa asti.

Revontulien aktiivisuus on suoraan yhteydessä Auringon aktiivisuuteen, joka vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Auringon aktiivisuus on ollut huipussaan viime vuosina.

Ensi yö on monin paikoin selkeä

Paras aika katsella revontulia on yleensä keskiyön tienoilla, mutta tulevina öinä tilannetta kannattaa ryhtyä seuraamaan heti pimeän tultua.

Myrskyisän avaruussään lisäksi revontulien näkeminen edellyttää riittävän pilvetöntä maanpäällistä säätä. Ilmatieteen laitoksen sääennusteen mukaan tulevana yönä suurin todennäköisyys runsaammalle pilvisyydelle on maan lounaisosassa sekä Lapissa. Lapissa pilvisyys lisääntyy yön mittaan. Muualla maassa on monin paikoin selkeää, vaikka paikoin voi yön aikana muodostua sumua. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä pilvisyys on runsasta Lapissa; Etelä- ja Keski-Lapissa pilvipeite voi paikoin rakoilla. Lännessä on illalla pilvistä, mutta pilvisyys vähenee aamua kohden. Maan itä- ja eteläosassa on selkeää.

Revontulien lisäksi raju avaruussää voi aiheuttaa häiriöitä joissain teknisissä järjestelmissä: esimerkiksi pitkän matkan radioliikenteessä, satelliittipaikannuksessa ja joskus myös sähköverkossa. Tavallinen kansalainen ei näitä häiriöitä yleensä arjessaan huomaa, mutta ammattilaisilta ne vaativat varautumista. Ilmatieteen laitos tukee tätä varautumista tuottamalla kohdennettuja avaruussääpalveluja alttiiden järjestelmien ylläpitäjille ja käyttäjille.