Kuntaliiton selvitys: Tietoalat luovat kasvua Suomeen, mutta kasvu keskittyy kaupunkeihin
Tietotyöhön nojaavat alat ovat selvästi merkittävimmät uuden kasvun alat Suomessa. Vuosina 2015–2023 tietoalat loivat Suomeen 50 000 uutta työpaikkaa ja 26 500 uutta yritystä. Tämä selviää Kuntaliiton MDI:llä teettämästä selvityksestä, joka tarkastelee alueellista yritysperustantaa sekä tietoalojen, vihreän siirtymän alojen ja muiden kasvualojen työpaikkakehitystä.

Kuntien rooli elinvoiman edistäjänä on vahvistunut entisestään työllisyys- ja elinkeinopalvelujen siirtyessä valtiolta kuntien vastuulle vuoden vaihteessa 2025.
-Yritystoiminta on keskeinen elinvoiman lähde kunnissa. Koko Suomen kestävä kasvu tehdään kunnissa ja kaupungeissa,kiteyttää Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen.
Vaikka tietoalojen yrityskanta kasvaa kaikissa kunnissa, on työpaikkojen määrän kasvu tietoaloilla kuitenkin alueellisesti hyvin keskittynyttä.
-Työpaikkojen kasvu kasautuu valmiiksi vahvoille alueille ja suuriin kaupunkeihin, mikä heikentää muiden kaupunkien väestöpohjaa, osaamispääomaa sekä ennen kaikkea vaikeuttaa paitsi uusien alojen kasvua, myös nykyisten työmarkkinoiden uudistumista, toteaa Härkönen.
-Tämä on kriittistä elinkeinorakenteen uudistumisen näkökulmasta ja voi johtaa alueellisen eriarvoisuuden lisääntymiseen sekä koulutetun työvoiman keskittymiseen entistä harvemmille alueille.
Selvityksessä on keskitytty tarkastelemaan kolmea toimialojen kokonaisuutta, jotka on ryhmitelty selvitystä varten: tietoalat, vihreän siirtymän alat sekä kasvualat. Kasvualojen ryhmään kuuluvat toimialat, joissa yritysten määrä on kasvanut, arvonlisäys on kasvanut ja arvonlisä per työntekijä on kasvanut vuosien 2015–2023 aikana. Ryhmät ovat toisensa poissulkevia ja kattavat 35 % koko maan työpaikoista ja 32 % koko maan yrityksistä.
Vihreän siirtymän alat tarjonneet mahdollisuuksia seutukaupungeille ja maaseutukunnille
Vihreän siirtymän toimialaryhmän työpaikkakehitys on ollut maltillista, mutta vahvistunut selvästi 2020-luvulla. Vihreän siirtymän alojen kehitys on ollut alueellisesti tasaisempaa ja työpaikkojen määrä on kasvanut tasaisesti ympäri maata.
-Vihreän siirtymän alat ovat tarjonneet kasvavassa määrin mahdollisuuksia erityisesti seutukaupungeille ja maaseutukunnille. Alan kasvunäkymät ovat hyvät ja työpaikkoja sekä yrityksiä syntyy myös suurten kaupunkien ulkopuolelle, mikä puolestaan tasapainottaa alueiden kehitystä, Härkönen kuvailee.
Selvityksessä vihreän siirtymän alat on määritelty tiukasti, mikä tarkoittaa sitä, että määrät sekä yritysten että työpaikkojen osalta ovat varsin maltillisia.
Teollisuus ja palvelut edelleen kasvun aloja
Kasvualoilla viitattiin tässä tarkastelussa aloihin, joilla tapahtui kasvua työpaikkojen, yritysten ja arvonlisäyksen osalta vuosien 2019–2023 aikana. Kasvualojen ryhmä on vahvasti teollisuuspainotteinen (metallien jalostus, muiden koneiden ja laitteiden valmistus sekä moottoriajoneuvojen tukkukauppa). Kasvualojen työpaikkojen sekä yritysten määrä on kasvanut, joskin tieto- ja vihreän siirtymän aloja hitaammin. Kasvualojen merkitys on noussut myös suurimmassa osassa maata ja kaikissa kuntaryhmissä alan painoarvon korostuessa etenkin keskuskaupungeissa ja seutukaupungeissa.
Itä-Suomessa kasvu yksittäisten yritysten varassa
Yrityskannan kasvu on selvityksen mukaan alueellisesti tasapainoisempaa, mutta elinvoiman kehityksen kannalta tärkeiden työpaikkojen kehitys kolmen eri toimialan kokonaisuuden näkökulmasta keskittävät Suomea kohti suurimpia kaupunkeja. Maantieteellinen eriytyminen on huomattavaa ja etenkin Itä-Suomen näkymät ovat kaikkien kolmen tarkastellun alan osalta haastavat.
Itä-Suomen maakuntien ja kuntien painoarvo sekä tietoaloilla että vihreän siirtymän aloilla on vähäinen ja osin jopa laskusuuntainen. Vaikka vihreän siirtymän kasvu voi tuoda mahdollisuuksia myös suurten kaupunkien ulkopuolelle, Itä-Suomessa tällainen kasvu on ollut hajanaista ja yksittäisten kuntien varassa.
Suurimpien kaupunkien merkitys korostuu käytännössä kaikissa kolmessa toimialaryhmässä ja myös muiden työpaikkojen osalta. Riskinä on, että myös tulevaisuuden kasvualat voimistavat Suomen alueellista eriytymistä.
-Jotta Suomi saadaan kestävän kasvun uralle, eri alojen kehitystä on vahvistettava kaikkialla Suomessa, myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Kuntien ja kaupunkien mahdollisuuksia tukea alojen kasvua tulee edistää muun muassa niiden kasvutoimia hankaloittavien normien purkamisella sekä pitämällä huoli, ettei uudella lainsäädännöllä luoda kasvua hidastavia uusia normeja, Härkönen korostaa.
-Ei pidä myöskään unohtaa kuntien keskeistä merkitystä koulutuksen järjestäjänä, tuottajana ja rahoittajana. Osaava työvoima ja sen oikea kohdentuminen luo pohjaa kestävälle kasvulle koko Suomeen.
Lisätiedot:
Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen, p. 044 986 5114, mikko.harkonen@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiKuntaliiton mediapalvelupuhelin
Kuntaliiton viestintätiimi palvelee median edustajia mediapalvelupuhelinnumerossa arkisin kello 9-16.
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundets utredning: kunskapssektorn skapar tillväxt i Finland, men tillväxten koncentreras till städerna2.9.2025 09:07:11 EEST | Pressmeddelande
Branscher som stöder sig på kunskapsarbete är klart de mest betydande sektorerna för ny tillväxt i Finland. Under 2015–2023 skapade kunskapssektorn 50 000 nya arbetstillfällen och 26 500 nya företag i Finland. Detta framgår av en utredning som Kommunförbundet beställt av MDI. Undersökningen granskar den regionala företagsetableringen och utvecklingen av arbetstillfällen inom kunskapsbranscherna, branscherna inom den gröna omställningen och andra tillväxtbranscher.
De sex största städernas integrationsansvariga och Kommunförbundet vädjar till regeringen inför budgetmanglingen: Nedskärningar i finansieringen för integration slår direkt mot sysselsättningen29.8.2025 09:34:03 EEST | Pressmeddelande
Finansministeriet har föreslagit betydande nedskärningar i kommunernas finansiering för integrationsfrämjande strax inför regeringens budgetmangling. De integrationsansvariga i de sex största städerna i Finland och Kommunförbundet lyfter i sin vädjan fram vad nedskärningarna skulle innebära för kommunerna – och framför allt för de människor som har flyttat till Finland.
Kuuden suurimman kaupungin maahanmuuttojohtajat ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen budjettiriihen kynnyksellä: Kotoutumisrahoituksen leikkaukset iskevät suoraan työllisyyteen29.8.2025 09:27:16 EEST | Tiedote
Valtiovarainministeriö on esittänyt merkittäviä leikkauksia kuntien kotoutumisrahoitukseen juuri ennen hallituksen budjettiriihtä. Suomen kuuden suurimman kaupungin (Tampere, Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku ja Oulu) maahanmuutosta vastaavat ja Kuntaliitto nostavat vetoomuksessaan esiin, mitä leikkaukset merkitsevät kunnille ja ennen kaikkea Suomeen muuttaneille ihmisille.
Skolorna kan inte ensamma garantera simkunnighet – kommunerna söker lösningar28.8.2025 16:23:43 EEST | Pressmeddelande
Skolornas största utmaningar när det gäller att ordna simundervisning är bristen på simhallar och simlärare samt långa transportsträckor till simundervisningen. Det framgår av Kommunförbundets färska enkät, som besvarades av sammanlagt 75 bildnings- och idrottsdirektörer i augusti 2025. Barnens och de ungas brist på simkunnighet blev ett hett samtalsämne under sommaren i samband med flera fall av tillbud och drunkningsolyckor. Den nu publicerade enkäten bekräftar att det finns stor vilja i kommunerna att stärka simkunnigheten, och också kompetens för detta, men resurserna och omständigheterna begränsar möjligheterna. – De kritiska perioderna för inlärningen är förskoleåldern och början av skolgången. Det lönar sig att satsa på simkunnighet tidigt, för den bär bokstavligen hela livet, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig inom grundläggande utbildning vid Kommunförbundet.
Utbildning och sysselsättningstjänster en garanti för framtida tillväxt – får inte sättas på spel genom fler nedskärningar28.8.2025 15:25:40 EEST | Pressmeddelande
Om regeringen i de kommande budgetförhandlingarna beslutar att skära ner på kommunernas statsandelar, innebär det en direkt nedskärning i utbildningen för medborgarna och i sysselsättningstjänsterna, säger Kommunförbundets styrelses arbetsutskott i sitt ställningstagande den 28 augusti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme