Länsiradan kunnat valmistautuvat päätöksentekoon

Espoosta Veikkolan, Vihdin, Lohjan ja Salon kautta Turkuun kulkeva nopea raideyhteys on Suomen suurin infrahanke, jonka myötä avautuu uusi luotettava ja nopea junayhteys Etelä-Suomessa. Hanke tuo uusia paikkakuntia raideliikenteen piiriin, parantaa Suomen yhteyksiä Eurooppaan ja täyttää eurooppalaisen TEN-T-liikenneverkon edellytykset Helsingin ja Turun välisellä osuudella.

Länsirata-hanketta edistetään hallitusohjelman mukaisesti kokonaisuutena, vaikkakin vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan osuudet Espoo-Vihti-Lohja, Salo-Hajala ja Nunna-Kupittaa, ja toisessa vaiheessa osuudet Lohja-Salo ja Hajala-Nunna.

Valtion ja kuntien kesäkuussa 2024 sopimaa esisopimusta noudatteleva hankkeen rahoitusjako tarkoittaa, että kuntien osuus rahoituksesta on 30,7 %. Valtion talousarviossa on hankkeeseen 400 miljoonan euron rahoitusvaltuus, jonka lisäksi hankeyhtiö Länsirata Oy:lle annettaisiin oikeus hankkia vierasta pääomaa enintään 500 miljoonaa euroa.

Kuntien päätöksentekijöille esitetään, että kunnat sitoutuvat ensimmäiseen vaiheeseen yhteensä 400 miljoonalla eurolla. Toisen vaiheen toteutukseen kunnat sitoutuisivat yhteensä 300 miljoonalla eurolla edellyttäen, että valtio tekee siitä toteutuspäätöksen vuoden 2031 loppuun mennessä. Nyt käsittelyyn tulevassa osakassopimuksessa kunnat sopisivat keskenään toisesta vaiheesta, vaikka valtio ei ole tehnyt siitä päätöksiä. Tämä korostaa kuntien näkemystä siitä, että radan hyödyt saadaan täysimääräisinä vasta, kun koko ratayhteys on valmis.

Kuntien kesken rahoitus jakautuisi seuraavasti:

	1.vaihe		2.vaihe		yhteensä
Salo	27 000 000	6,75 %	25 000 000	8,33 %	52 000 000	7,43 %
Lohja	30 000 000	7,50 %	22 000 000	7,33 %	52 000 000	7,43 %
Vihti	28 000 000	7,00 %	17 000 000	5,67 %	45 000 000	6,43 %
Kirkko- nummi	15 000 000	3,75 %	11 000 000	3,67 %	26 000 000	3,71 %
Turku	130 000 000	32,50 %	132 500 000	44,17 %	262 500 000	37,50 %
Espoo	170 000 000	42,50 %	92 500 000	30,83 %	262 500 000	37,50 %
Kunnat yht.	400 000 000		300 000 000		700 000 000
Valtio	400 000 000		–		–

Kustannusten jako on kuntien virkajohdon neuvottelutulos. Luvuissa ei ole huomioitu mahdollisia hankkeeseen osoitettavia EU-tukia. Eri rahoitusmuotojen ajoituksesta tullaan sopimaan valtion ja kuntien kesken tarkemmin.

Seuraavaksi valtion ja kuntien neuvottelut saatetaan loppuun, ja sen jälkeen ehdotus etenee kuntien päätöksentekoon normaalissa menettelyssä. Kunkin kunnan valtuusto päättää osaltaan kunnan rahoitusosuuden sekä osakassopimuksen hyväksymisestä. Päätöksenteko on odotettavissa marraskuussa 2025.