Majavat ovat palanneet metsämaisemaan ja elvyttävät sen luontoa
2.9.2025 15:58:23 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Pitkäaikainen tutkimus yli 50 vuoden ajalta kuvaa miten Evolle palanneet majavat ovat monimuotoistaneet elinympäristöjä. Se kertoo niiden merkittävästä roolista niin kutsuttuina ekosysteemi-insinööreinä, jotka mahdollistavat laajemman lajikirjon alueella.

Majavan muokkaamat maisemat tarjoavat hyvät olosuhteet useille lajeille, kuten hirvelle, myyrille ja sukeltajakuoriaisille. Majavalaikut eli majavien muokkaamat osat luonnossa – kuten uudet ja vanhat tulvikot sekä tulvan jälkeen muodostuvat majavaniityt – luovat monimuotoisia elinympäristöjä, jotka ovat ekosysteemin muuttumisen eli sukkession eri vaiheissa. Tämän seurauksena eri lajeille ja lajiryhmille laskettu elinympäristöjen soveltuvuusindeksi kasvoi lähes kymmenkertaiseksi 54 vuoden aikana. Majavien toiminnan myötä maisema kehittyy tukemaan laajempaa lajikirjoa ja parantaa elinympäristöjen välistä yhteyttä.
– Majavien aiheuttamien muutosten positiiviset vaikutukset boreaalisella alueella ovat merkittäviä, mutta niiden pitkäaikaiset vaikutukset biodiversiteetin dynamiikkaan ovat meille vielä osittain tuntemattomia. Tämän vuoksi tarvitaan pitkiä aikasarjoja, joiden avulla voimme ymmärtää muutosten kauaskantoisia ekologisia vaikutuksia, sanoo vanhempi yliopistonlehtori Petri Nummi Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolta.
Evon tiedekansallispuistoksikin kaavailtu alue on ollut otollinen muun muassa majavatutkimukselle ja tarjoaa ainutlaatuisen aikasarjan majavien paluun vaikutuksista. Tämä tutkimus korostaa majavan roolia luonnon omana ennallistajana, joka parantaa lukuisten lajien elinympäristöjä ja tukee luonnon monimuotoisuutta.
– Majavat ovat palaamassa monille alueille Euroopassa, mistä ne aikoinaan metsästettiin sukupuuttoon. Aikaisemmissa tutkimuksissa havainnoimme majavan työstämiä laikkuja kun taas uusi tutkimuksemme auttaa ymmärtämään maisemien välisiä eroja alueilla, joilla majava esiintyy ja joilta se puuttuu, toteaa yliopistonlehtori Sonja Kivinen Itä-Suomen yliopistosta.
Sanastoa:
- Majavalaikku: Majavalaikku on maiseman osa, jota majavat ovat muokanneet. Majavat vaikuttavat ympäristöönsä rakentamalla patoja, jotka muuttavat veden varren luontoa ja luovat uusia elinympäristöjä. Nämä alueet voivat sisältää erilaisia elementtejä, kuten tulvivia rantoja tai majavaniittyjä.
- Tulvikko: Tulvikko tarkoittaa aluetta, joka on tilapäisesti tai pysyvästi veden alla. Tämä voi johtua luonnollisista tai ihmisen aikaansaamista muutoksista, kuten majavien rakentamasta padosta, joka aiheuttaa veden nousemisen ja tulvimisen viereisille maa-alueille. Tulvikko voi muodostaa ainutlaatuisen elinympäristön ja vaikuttaa alueen ekologiseen dynamiikkaan tarjoamalla resursseja tai suojapaikkoja eri lajeille.
- Sukkessio: Ekologinen sukkessio on prosessi, jossa ekosysteemi kehittyy ja muuttuu ajan myötä. Se alkaa yleensä häiriöstä, kuten tulvasta tai metsäpalosta, ja etenee vaiheittain. Kukin sukkession vaihe tarjoaa erilaisia elinympäristöjä ja vaikuttaa lajiston koostumukseen alueella. Majavien luomat ympäristöt käyvät läpi omia sukkessio-vaiheitaan, kun alueet muuttuvat ja kehittyvät majavien toiminnan seurauksena.
- Soveltuvuusindeksi: Kaikille majavalaikuille annettiin arvo, joka kuvaa laikun soveltuvuutta kullekin lajille/lajiryhmälle. Soveltuvuusindeksi muodostuu laikkujen arvon summasta sen mukaan kun laikkuja maisemassa vuosittain esiintyi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri NummiHelsingin yliopisto
Puh:050 433 4626petri.nummi@helsinki.fiSonja KivinenItä-Suomen yliopisto
Puh:046 920 5826sonja.kivinen@uef.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Järjestäytynyt rikollisuus lisääntynyt jonkin verran Suomessa8.5.2026 13:46:48 EEST | Tiedote
Kansainvälisesti vertailtuna järjestäytyneen rikollisuuden taso on edelleen melko maltillinen Suomessa. Kasvua on havaittavissa erityisesti kyberrikollisuudessa ja huumausainerikollisuudessa, ilmenee Helsingin yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun laatimasta järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvasta.
Studia Medicina 20.5.: Lähisuhdeväkivalta – miten tunnistamme ja autamme7.5.2026 15:46:02 EEST | Kutsu
Tervetuloa mukaan keskiviikkona 20.5.2026 17.00 - 19.00! Studia Medicinat ovat kaikille avoimia yleisötilaisuuksia, joissa on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille.
Yksinäisyyttä kokevien ikäihmisten hyvinvointi koheni luontoperustaisessa ryhmätoiminnassa7.5.2026 08:36:48 EEST | Tiedote
Palvelutaloissa asuvilla ikäihmisillä kerran viikossa tapahtuvalla luontoperustaisella ryhmätoiminnalla voidaan vähentää yksinäisyyttä, parantaa unta ja kognitiota sekä luontoyhteyden tunnetta.
Tutkimus: Kanariansaarten turistit viihtyvät luonnossa6.5.2026 12:55:18 EEST | Tiedote
Kolmannes Kanariansaarilta tehdyistä sosiaalisen median päivityksistä tehtiin luontoalueilta, paljasti yli 720 000 päivityksen analyysi.
Yksilön oikeus tulla unohdetuksi ei ole rajaton – EU:n nykyinen tietosuojasääntely määrittää, mitä tietoja menneisyydestä säilytetään6.5.2026 10:17:00 EEST | Tiedote
Yksilön tietosuoja on vahvistunut viime vuosina EU:n lainsäädännössä. Itseä koskevia tietoja voi saada poistetuksi esimerkiksi vetoamalla oikeuteen tulla unohdetuksi. Mutta mitä se tarkoittaa historian, arkistojen ja yhteisen muistin kannalta?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme