Majavat ovat palanneet metsämaisemaan ja elvyttävät sen luontoa
Pitkäaikainen tutkimus yli 50 vuoden ajalta kuvaa miten Evolle palanneet majavat ovat monimuotoistaneet elinympäristöjä. Se kertoo niiden merkittävästä roolista niin kutsuttuina ekosysteemi-insinööreinä, jotka mahdollistavat laajemman lajikirjon alueella.

Majavan muokkaamat maisemat tarjoavat hyvät olosuhteet useille lajeille, kuten hirvelle, myyrille ja sukeltajakuoriaisille. Majavalaikut eli majavien muokkaamat osat luonnossa – kuten uudet ja vanhat tulvikot sekä tulvan jälkeen muodostuvat majavaniityt – luovat monimuotoisia elinympäristöjä, jotka ovat ekosysteemin muuttumisen eli sukkession eri vaiheissa. Tämän seurauksena eri lajeille ja lajiryhmille laskettu elinympäristöjen soveltuvuusindeksi kasvoi lähes kymmenkertaiseksi 54 vuoden aikana. Majavien toiminnan myötä maisema kehittyy tukemaan laajempaa lajikirjoa ja parantaa elinympäristöjen välistä yhteyttä.
– Majavien aiheuttamien muutosten positiiviset vaikutukset boreaalisella alueella ovat merkittäviä, mutta niiden pitkäaikaiset vaikutukset biodiversiteetin dynamiikkaan ovat meille vielä osittain tuntemattomia. Tämän vuoksi tarvitaan pitkiä aikasarjoja, joiden avulla voimme ymmärtää muutosten kauaskantoisia ekologisia vaikutuksia, sanoo vanhempi yliopistonlehtori Petri Nummi Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolta.
Evon tiedekansallispuistoksikin kaavailtu alue on ollut otollinen muun muassa majavatutkimukselle ja tarjoaa ainutlaatuisen aikasarjan majavien paluun vaikutuksista. Tämä tutkimus korostaa majavan roolia luonnon omana ennallistajana, joka parantaa lukuisten lajien elinympäristöjä ja tukee luonnon monimuotoisuutta.
– Majavat ovat palaamassa monille alueille Euroopassa, mistä ne aikoinaan metsästettiin sukupuuttoon. Aikaisemmissa tutkimuksissa havainnoimme majavan työstämiä laikkuja kun taas uusi tutkimuksemme auttaa ymmärtämään maisemien välisiä eroja alueilla, joilla majava esiintyy ja joilta se puuttuu, toteaa yliopistonlehtori Sonja Kivinen Itä-Suomen yliopistosta.
Sanastoa:
- Majavalaikku: Majavalaikku on maiseman osa, jota majavat ovat muokanneet. Majavat vaikuttavat ympäristöönsä rakentamalla patoja, jotka muuttavat veden varren luontoa ja luovat uusia elinympäristöjä. Nämä alueet voivat sisältää erilaisia elementtejä, kuten tulvivia rantoja tai majavaniittyjä.
- Tulvikko: Tulvikko tarkoittaa aluetta, joka on tilapäisesti tai pysyvästi veden alla. Tämä voi johtua luonnollisista tai ihmisen aikaansaamista muutoksista, kuten majavien rakentamasta padosta, joka aiheuttaa veden nousemisen ja tulvimisen viereisille maa-alueille. Tulvikko voi muodostaa ainutlaatuisen elinympäristön ja vaikuttaa alueen ekologiseen dynamiikkaan tarjoamalla resursseja tai suojapaikkoja eri lajeille.
- Sukkessio: Ekologinen sukkessio on prosessi, jossa ekosysteemi kehittyy ja muuttuu ajan myötä. Se alkaa yleensä häiriöstä, kuten tulvasta tai metsäpalosta, ja etenee vaiheittain. Kukin sukkession vaihe tarjoaa erilaisia elinympäristöjä ja vaikuttaa lajiston koostumukseen alueella. Majavien luomat ympäristöt käyvät läpi omia sukkessio-vaiheitaan, kun alueet muuttuvat ja kehittyvät majavien toiminnan seurauksena.
- Soveltuvuusindeksi: Kaikille majavalaikuille annettiin arvo, joka kuvaa laikun soveltuvuutta kullekin lajille/lajiryhmälle. Soveltuvuusindeksi muodostuu laikkujen arvon summasta sen mukaan kun laikkuja maisemassa vuosittain esiintyi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri NummiHelsingin yliopisto
Puh:050 433 4626petri.nummi@helsinki.fiSonja KivinenItä-Suomen yliopisto
Puh:046 920 5826sonja.kivinen@uef.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Rikoslain ihmiskäsitys on ristiriitainen ja luo epäoikeudenmukaisuutta2.9.2025 08:30:32 EEST | Tiedote
Rikosoikeutta ohjaavat ajatukset perustuvat enemmän politiikkaan ja moraaliin kuin tutkittuun tietoon, sanoo Esko Yli-Hemminki, jonka väitöstutkimus käsittelee rikosoikeuden ihmiskäsitystä.
Päiväaktiivisten yöperhosten suuremmat kuuloelimet kyseenalaistavat olettamukset niiden evoluutiosta28.8.2025 07:50:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tekivät odottamattoman löydön: päiväaktiivisilla yöperhosilla on suuremmat korvat kuin niiden yöaktiivisilla sukulaisilla. Havainto on yllättävä, koska päiväaktiiviset lajit eivät joudu kaikuluotaavien lepakoiden saalistamiksi.
Helsingin yliopiston Esa Hämäläinen: T&K-sovusta luopuminen olisi kohtalokas virhe – kasvu syntyy tutkimuksesta, ei leikkauksista27.8.2025 13:00:58 EEST | Tiedote
Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus vahvistaa kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä pitämällä kiinni historiallisesta T&K-sopimuksesta. Valtiovarainministeriön esitys sopimuksen lykkäämisestä olisi askel väärään suuntaan.
Akateemikko Martti Koskenniemi palkitaan Oikeusvaltiopäivänä 8.10.202527.8.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Neljättä Oikeusvaltiopäivää vietetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa keskiviikkona 8.10.2025 klo 9–12. Tapahtuma on englanninkielinen, ja sitä voi seurata myös verkossa.
Vanhempien koulutustaso vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin26.8.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ottivat koronarokotteen paljon todennäköisemmin kuin matalammin koulutettujen lapset. Koulutuksen ja koronarokotuksen yhteyttä Suomessa selittivät vanhempien oma rokottautuminen, tulotaso ja maahanmuuttajatausta, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme