Ei kannata hämääntyä: Lokakuussa verkkopankki alkaa tarkistaa asiakkaan antamia maksutietoja – EU:n pikamaksuasetus tietää muutoksia maksukäytäntöihin
- EU:n pikamaksuasetus on tulossa voimaan. Pikamaksuasetuksen myötä maksajan pankki alkaa ilmoittaa tilisiirron yhteydessä, jos maksunsaajan nimi ei vastaa maksajan kirjoittamaa nimeä. Maksun saajan tarkistamisella pyritään estämään maksun välittyminen väärälle vastaanottajalle.
- Tällä hetkellä maksajan antamia tilinumero- ja nimitietoja ei verrata, vaan maksut siirtyvät saajan tilille pelkän tilinumeron perusteella.
- Lisäksi asetuksen myötä minkä tahansa pankin asiakas voi lähettää ja vastaanottaa euromääräisiä pikasiirtoja kymmenessä sekunnissa riippumatta vuorokaudenajasta tai siitä, tapahtuuko siirto kotimaassa vai toiseen euromaahan.
- EU:n pikamaksuasetuksen toimeenpanon takaraja on 9.10.2025, jonka jälkeen muutokset alkavat näkyä asiakkaille konkreettisesti.
Vuoden 2025 aikana asteittain voimaan tuleva EU:n pikamaksuasetus muuttaa olennaisesti maksujen välitystä. Merkittävä vaihe pikamaksuasetuksen voimaantulossa saavutetaan 9.10.2025, jolloin asetuksen takaraja umpeutuu.
”Pikamaksuasetuksen voimaantulon myötä verkkopankki saattaa esimerkiksi huomauttaa asiakkaalle, jos saajan nimi ja tilinumero eivät täsmää. Jos maksajan ilmoittama nimi on melkein sama kuin saajan pankkitilin omistajan nimi, pankki kertoo tilinomistajaksi virallisesti merkityn nimen", kertoo Finanssiala ry:n (FA) maksuliikeasiantuntija Miia Zitting.
”Huomautuksissa ei ole siis kyse huijauksesta. Huijausten kanssa on jokaisen syytä olla tarkkana, mutta lokakuusta alkaen tällaiset verkkopankin tekemät varmistukset saattavat olla osa monien maksajien normaalia arkea”, Zitting vakuuttaa.
Maksun saajan tilin ja nimen tarkistaminen vähentää sellaisia petoksia, joissa pankin asiakasta huijataan lähettämään maksu väärälle tilille.
”Mikäli nimi ei vastaa maksajan kertomaa, voi maksun edelleen tehdä. Vastuu mahdollisesta väärälle taholle menevästä maksusta siirtyy kuitenkin maksajalle”, Zitting lisää.
Pankkiasiakkaalle pikamaksuasetus on saattanut jo näkyä pankkien lähettäminä sopimusehtomuutoksina. Voimaan astuvan sääntelyn vuoksi pankit ovat joutuneet muuttamaan tarjoamiensa palvelujen sopimusehtoja, ja ilmoittavat muutoksista asiakkailleen. Ehdoissa puhutaan SEPA-pikasiirroista. Lyhenne viittaa yhtenäiseen euromaksualueeseen (Single Euro Payments Area).
Tavoitteena luotettavammat ja nopeammat maksut
Luotettavuuden lisäksi asetuksen tarkoitus on nopeuttaa maksamista. Pankkien on tarjottava asiakkaalle jatkossa mahdollisuus tehdä kymmenessä sekunnissa tapahtuva pikasiirto. Silloin maksut siirtyvät pankista toiseen lähes saman tien, myös viikonloppuisin ja juhlapyhinä.
”Pikamaksuasetuksen myötä minkä tahansa pankin asiakas voi lokakuun alkupuolelta lähtien lähettää ja vastaanottaa euromääräisiä pikasiirtoja kymmenessä sekunnissa riippumatta kellonajasta tai siitä, tapahtuuko siirto kotimaassa vai toiseen maahan. Niihin EU- ja ETA-maihin, joissa euro ei ole käytössä, pikasiirrot onnistuvat viimeistään 9.7.2027”, Zitting avaa.
Maksajien lisäksi myös tavaroista ja palveluista laskuttavien on otettava muutoksista onkeensa. Laskuttajien on pidettävä huolta, että virallinen nimi ja maksutapahtumassa näkyvä laskuttajan nimi vastaavat toisiaan.
”Maksajan tuntema yrityksen nimi saattaa olla aivan eri kuin yrityksen virallinen nimi saajan pankissa. Silloin maksaja saa pankkinsa tekemän tarkistuksen tuloksena tietoonsa, että tiedot eivät vastaa maksajan antamia tietoja. Tämä aiheuttaa maksajalle tarpeetonta hämmennystä”, Zitting varoittaa.
Osa yrityksistä saattaa käyttää maksujenvälitykseensä myös erillistä maksupalveluntarjoajaa, jonka tilille varat menevät ja jonka kautta maksut ohjautuvat varsinaiselle saajalle. Myös tällaisesta käytännöstä kannattaa kertoa maksajalle etukäteen.
”Aluksi muutos saattaa aiheuttaa hämmennystä. Kyseessä on kuitenkin maksamisen turvallisuuden parantamiseen tähtäävä muutos”, Zitting sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miia ZittingMaksuliikeasiantuntija
Puh:+358 20 793 4244miia.zitting@finanssiala.fiInkeri TolvanenJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4254inkeri.tolvanen@finanssiala.fiJussi KarhunenMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
YEL:n uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä – kyse on yrittäjien sosiaaliturvasta5.12.2025 12:39:39 EET | Tiedote
”Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä, mikäli haluamme säilyttää yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) sosiaaliturvan kivijalkana yrittäjille”, Finanssiala ry:n (FA) eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela muistuttaa. Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että YEL:n tehtävänä on turvata myös yrittäjän toimeentuloa monissa elämäntilanteissa. YEL-työtulo vaikuttaa vanhuuseläkkeen lisäksi työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, vanhempainetuuksiin ja perhe-eläkkeeseen.
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme