Suomen Lähetysseura

Hallitus jatkaa kehitysrahoituksen alamäkeä - eikä pohjaa ole välttämättä saavutettu

Jaa

Hallituksen budjettiriihessä päätettiin jälleen leikata kehitysyhteistyöstä - tällä kertaa 20 miljoonaa. Hallituksen esitys jätti kuitenkin yksityiskohdat auki.

Yksinhuoltaja Shova Chaudhary pienviljelee Ulkoministeriön tukemassa Lähetysseuran hankkeessa Nepalissa. Vuonna 2024 yli 16 500 pienviljelijää sai tukea kestävään maatalouteen ja tuotteiden myymiseen Lähetysseuran hankkeissa.
Yksinhuoltaja Shova Chaudhary pienviljelee Ulkoministeriön tukemassa Lähetysseuran hankkeessa Nepalissa. Vuonna 2024 yli 16 500 pienviljelijää sai tukea kestävään maatalouteen ja tuotteiden myymiseen Lähetysseuran hankkeissa. Mimosa Hedberg

Hallituksen budjettiriihessä päätettiin jälleen leikata kehitysyhteistyöstä - tällä kertaa 20 miljoonaa kehysriihessä jo päätetyn 50 miljoonan päälle. Tämä on jo neljäs leikkauskierros, joka edelleen kaventaa Suomen kädenjälkeä maailmalla ja mahdollisuuksia edistää rauhaa sekä vakautta Euroopan lähialueilla.  

”Kehitysyhteistyössä Suomi on kuulunut osaksi pohjoismaista viiteryhmää, mutta emme ole sitä enää. Perussuomalaiset ovat toistuvasti ilmaisseet halunsa lopettaa julkinen tuki kehitysyhteistyölle, joten hallituskauden pohjaa ei välttämättä ole vielä nähty”, huomauttaa Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala.  

Hallituskauden kehitysyhteistyöhön kohdentuneen miljardisäästön myötä kehityspolitiikan pohja on romuttumassa. Vaikka Lähetysseuran ja muiden ohjelmatukijärjestöjen tukiin ei kosketa ja humanitaariseen työhön esitetään lisäpanoksia, jo tehtyjen leikkausten seurauksena Suomen pitkäaikaisia maaohjelmia on ajettu alas. Rahoitusta ei ole jatkettu tai sitä on merkittävästi leikattu YK:n ilmastorahastoilta, joiden rahoitusta Suomi on sitoutunut kasvattamaan. Myös uutta, yksityistä rahoitusta kehitysyhteistyöhön vivuttavista finanssisijoituksista hallitus on leikannut liki puolet. 

”Hallitus ei ole tehnyt minkäänlaisia arviointeja aiempien leikkausten vaikutuksista esittäessään jo uusia. On syytä kysyä, kykeneekö hallitus enää toteuttamaan kauppa- ja kehityspoliittisessa selonteossa itse itselleen asettamia toimenpidesuosituksia”, toteaa Niko Humalisto, Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija.  

Hallituksen esitys jätti auki yksityiskohdat, miten leikkaukset varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja lisäykset humanitaariseen tukeen suhteutuvat toisiinsa. Varmaa on kuitenkin, että jatkuva leikkaaminen epäselvien kirjausten kanssa on huonoa hallintoa. Virkahenkilöt joutuvat soutamaan ja huopaamaan tehtyjen päätösten ja niiden perumisten välillä, mikä vähentää kehitysyhteistyön tuloksellisuutta.  

Suomen Lähetysseura vaatii hallitusta lopettamaan kehitysrahoitusleikkausten kierteen. Jos kehitysyhteistyössä on hallituksen mukaan jatkuvasti ’väljää rahaa leikattavaksi’, väitteen perusteet pitäisi tuoda julkiseen keskusteluun arvioitaviksi. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lähetysseura oli mukana Fingon järjestämässä tempauksessa, jossa järjestöt vastustivat kehitysyhteistyöhön suunniteltuja leikkauksia budjettiriihen alkaessa 1.9.2025.
Lähetysseura oli mukana Fingon järjestämässä tempauksessa, jossa järjestöt vastustivat kehitysyhteistyöhön suunniteltuja leikkauksia budjettiriihen alkaessa 1.9.2025.
Suomen Lähetysseura
Lataa
Yksinhuoltaja Shova Chaudhary pienviljelee Ulkoministeriön tukemassa Lähetysseuran hankkeessa Nepalissa. Vuonna 2024 yli 16 500 pienviljelijää sai tukea kestävään maatalouteen ja tuotteiden myymiseen Lähetysseuran hankkeissa.
Yksinhuoltaja Shova Chaudhary pienviljelee Ulkoministeriön tukemassa Lähetysseuran hankkeessa Nepalissa. Vuonna 2024 yli 16 500 pienviljelijää sai tukea kestävään maatalouteen ja tuotteiden myymiseen Lähetysseuran hankkeissa.
Mimosa Hedberg
Lataa
Ratanak,10, kuuluu kavet-alkuperäiskansaan ja asuu Koillis-Kambodžan syrjäseudulla. Hän saa nykyään koulussaan monikielistä opetusta sekä äidinkielellään että khmeriksi. Monikielisen opetuksen myötä sekä kouluun osallistuminen että oppimistulokset ovat kohentuneet merkittävästi. Samalla myös perheiden tuki koulunkäynnille on lisääntynyt, ja koulusta on tullut koko yhteisöä tukeva paikka. Yksi vuosien 2022-2025 kolmesta painopisteestä Lähetysseuran kehitysyhteistyössä on syrjittyihin ryhmiin, kuten kielivähemmistöihin, kuuluvien lasten ja nuorten pääsy laadukkaaseen koulutukseen.
Ratanak,10, kuuluu kavet-alkuperäiskansaan ja asuu Koillis-Kambodžan syrjäseudulla. Hän saa nykyään koulussaan monikielistä opetusta sekä äidinkielellään että khmeriksi. Monikielisen opetuksen myötä sekä kouluun osallistuminen että oppimistulokset ovat kohentuneet merkittävästi. Samalla myös perheiden tuki koulunkäynnille on lisääntynyt, ja koulusta on tullut koko yhteisöä tukeva paikka. Yksi vuosien 2022-2025 kolmesta painopisteestä Lähetysseuran kehitysyhteistyössä on syrjittyihin ryhmiin, kuten kielivähemmistöihin, kuuluvien lasten ja nuorten pääsy laadukkaaseen koulutukseen.
ICC Suomen Lähetysseura
Lataa

Lähetysseura on evankelis-luterilaisen kansainvälisen työn järjestö ja yksi Suomen suurimmista kehitysjärjestöistä. Teemme lähetystyötä, kehitysyhteistyötä, rauhantyötä ja humanitaarista työtä 24 maassa ympäri maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Lähetysseura

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye