Teollisuuden toimintaedellytyksistä huolehtiminen luo talouskasvua ja työllisyyttä

Geopolitiikka ja valtioiden välinen tukikilpailu haastavat rajusti kotimaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä. Hallituksen leikkaukset innovaatiotukiin hidastavat uusien innovaatioiden kaupallistamista sekä heikentävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Yritystukien vähentäminen vaikeuttaa suomalaisten vientiyritysten mahdollisuuksia hyödyntää T&K-toimintaa kasvun vauhdittajana, erityisesti kun Suomessa yritysten TKI-toiminnan tuki on kansainvälisessä mittakaavassa vähäistä. Kemianteollisuus ry kiittää kuitenkin hallitusta parlamentaarisen sovun noudattamisesta ja T&K-rahoituksen tason säilyttämisestä. 

Leikkaamalla Puhtaan energian Suomi -kärkihankkeiden rahoituksesta hallitus heittää kapuloita puhtaan siirtymän rattaisiin. Hankkeen on määrä edistää muun muassa puhdasta sähköntuotantoa, vety- ja kiertotaloutta sekä sujuvaa luvitusta. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että muilla toimenpiteillä, kuten esimerkiksi verohyvityksen tarkistuksilla, pystytään paikkaamaan tukirahoituspohjaa tarvittaville puhtaan siirtymän investoinneille.

– Lisäksi hallitus aikoo leikata yritysten verotukia 20 miljoonalla eurolla. Näiden leikkausten täsmentyessä tulee pitää erityisen suurta huolta siitä, ettei teollisuuden sähköveroa koroteta, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

Teollisuus on maksajana myös hallituksen päätöksessä, jossa huoltovarmuusmaksuja korotetaan 56 miljoonalla eurolla. Käytännössä kyseessä on sähköön kohdistuva veroluonteinen maksu, joka osuu etenkin energiaintensiivisen teollisuuden kukkaroon. Tämän lisäksi energiatuen myöntövaltuuksia leikattiin jälleen kerran.

Kaivostoiminnan sähköverojen korotus on valitettava päätös ja huono signaali yrityksille ja kotimaiselle kaivostoiminnalle. Kaivoksia koskeva verotus on muuttunut useita kertoja viimeisten vuosien aikana. Tämä tekee vuosikymmenten mittaisten kaivoshankkeiden investointipäätöksistä aiempaa epävarmempia.

Lähes kaikki Suomessa kaivetut mineraalit jatkojalostetaan maamme sisällä muun muassa osana Suomeen rakentuvaa akkuarvoketjua. Korottamalla kaivosten sähköveroa heikennetään Suomessa toimivan teollisuuden mahdollisuuksia saada kotimaisia ja vastuullisesti tuotettuja materiaaleja, jotka ovat erityisen arvokkaita nykyisessä globaalissa tilanteessa, jossa EU:n omavaraisuutta halutaan vahvistaa.

Yksi puhdasta siirtymää tukevista yleiseurooppalaisista tukimuodoista on ollut sähköistämisen tuki. Päätös sähköistämistuen jatkamisesta päästökauppakauden loppuun, vuoteen 2030 saakka, olisi ollut tärkeää teollisuuden kilpailukyvyn kannalta.

Tätä tukea hallitus ei ole tällä tietoa jatkamassa, mikä on vastoin eurooppalaisten kilpailijoidemme toimia sekä myös EU:n komission suosituksia. Sähköistämistuen lopettaminen olisi karhunpalvelus kotimaisen teollisuuden kilpailukyvylle ja siten Suomen taloudelle. Useissa EU-maissa on ollut pitkään käytössä sähköistämistukea vastaava tuki. Esimerkiksi Saksassa tuki on voimassa vuoteen 2030 saakka.

– Tuella on vältettyä hiilivuotoa eli tuotannon valumista löysempien ilmastovelvoitteiden maihin. Sillä on leikattu päästökaupan aiheuttamaa kustannuslisää sähkön hinnassa ja edistetty puhdasta siirtymää. Sähköistämistuki on samalla hyödyllinen Suomen taloudelle että globaalisti ilmastolle, sanoo Aalto.

Kemianteollisuus haluaa kiittää hallitusta siitä, että koulutukseen ei tällä kertaa kohdistunut leikkauksia. Samaten panostus nuorten työllistämisen helpottamiseen on kilpailukyvyn kannalta merkityksellinen asia. Osaaminen, joka vastaa työelämän tarpeisiin on yrityksillemme välttämätön tulevaisuuden voimavara.

Budjettiriihessä tehtiin myös hyvä päätös liittyen maamme puolustukseen. On hienoa, että hallitus suhtautuu asiaa tarvittavalla vakavuudella ja lisää kuudella miljardilla eurolla puolustusmateriaalien tilausvaltuuksia.