Kokoomuksen Partanen: Teot ovat kauneinta puhetta – hallitus karsii yritystukia kasvua kunnioittaen

– Osana julkisen talouden lisäsopeutuksia hallitus on tehnyt päätöksen leikata yritystukia. Tämä ei tunnetusti ole helppo rasti, sillä jokaiselle yritystuelle löytyy omat puolustajansa. Hallitus kuitenkin päätti kevään kasvuriihessä keventää yhteisöveroa 18 prosenttiin, mikä helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä laajasti. Perusteet useille erillisille yritystuille ovat siis heikentyneet, Partanen toteaa.

– Nykyisen hallituksen yritystukilinja on ollut muutoinkin selkeä. Osana hallituksen julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävää talouspolitiikan kokonaisuutta myös yritystukien tarkoituksenmukaisuutta on syytä tarkastella kriittisesti. Veronmaksajilta kerättyjä veroeuroja tulee myös tällä puolella käyttää vastuullisesti, Partanen painottaa.

Partanen muistuttaakin siitä, että hallitus teki suurimman yritystukileikkauksensa heti hallitusohjelmassa.

– Hallitus päätti olla jatkamatta teollisuuden sähköistämisen tukea vuoden 2026 jälkeen. Marinin hallitus otti tuen käyttöön ja hallitus päätti investointivarmuuden nimissä olla katkaisematta sitä aiemmin kuin oli alun perin luvattu. Viimeinen 150 miljoonan euron maksatus on ensi keväänä ja se kohdistuu tähän vuoteen. Toisin kuin SDP, hallitus ei ole halunnut vetää mattoa tämän vuoden investointien alta, Partanen kuittaa.

Hallitus on suojannut talouskasvua tukevan tutkimus- ja kehitysrahoituksen yrityksille.

– Julkisen T&K-rahoituksen tarkistaminen vastaamaan talouskehitystä on perusteltua. Parlamentaarisesti on sovittu, että enemmistön T&K-rahoituksesta tulee olla yksityistä ja julkinen rahoitus täydentää tätä. Ei ole järkevää työntää markkinoille kasapäin julkista T&K-rahaa, jos sille ei ole yksityistä vastinrahoitusta. Hallitus pitää edelleen kiinni siitä, että valtion T&K-rahoitus vastaa 1,2 prosenttia bkt:sta vuonna 2030, Partanen sanoo.