Maaseudun yritystukien vahva kysyntä jatkuu Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuyksikössä päättyi EU:n maaseuturahoitukseen kuuluvien yritystukien valintajakso 15. elokuuta. Hakemuksia tuli 23 kappaletta, mikä vastaa hyvin aiempien valintajaksojen hakemusmääriä. Hakemusmäärissä mitattuna Varsinais-Suomen maaseudun yritysten kehittämishalu on koko maan vilkkainta.

Yhteensä EU:n maaseuturahoituskauden 2023–2027 aikana ELY-keskus on tehnyt 144 yritystukipäätöstä.  Hyväksyttyjä hankkeita on 98. Niistä 47 prosenttia on ollut yritysten investointeja ja 21 prosenttia muuta kehittämistä. Niihin myönnetyn tuen määrä on yhteensä 7,2 miljoonaa euroa. Investointien kokonaisrahoitus on jo yli 30 miljoonaa euroa.

Eniten yritystukia on myönnetty kappalemäärissä mitattuna Saloon, toiseksi eniten Paraisille ja kolmanneksi eniten Uuteenkaupunkiin. Euromäärissä mitattuna eniten tukea on myönnetty Paraisille, toiseksi eniten Loimaalle ja kolmanneksi eniten Lietoon.

Lisää huomiota hakemusten valmisteluun

Varsinais-Suomen ELY-keskus on varannut maaseudun yritystukiin tälle vuodelle vielä kaksi miljoonaa euroa, eikä valtuutta voida siirtää ensi vuoteen. Siksi vuoden viimeiselle 15. lokakuuta päättyvälle valintajaksolle toivotaankin hyvin valmisteltuja hakemuksia.

Maaseutuyksikön johtava yritysasiantuntija Hilkka Halla kertoo, että tähän mennessä kolmannes saapuneista hakemuksista on jouduttu hylkäämään. Hylkäysten suureen määrään on monta syytä, esimerkiksi hakemusten puutteellisuus, heikko vaikuttavuus, tarvittavien lupien puuttuminen tai kokonaisrahoituksen puuttuminen.

– Yleisin peruste hylkäämiseen on hakemuksen puutteellisuus. Hakemukselta tulee löytyä selkeä kuvaus siitä, mitä toimenpiteitä hakemus koskee. Tukikäsittelijän velvollisuus on varmistaa, että haettava tuki on säädösten mukainen ja hakemuksella on riittävät tiedot valintaa varten, Halla perustelee.

Tuettavalla toimenpiteellä tulee olla oleellista merkitystä yrityksen kasvuun ja kehittymiseen.

– Tähän tarkistukseen tarvitaan aina tulosennuste, selkeä liiketoimintasuunnitelma ja erittely tehtävistä toimenpiteistä kustannuksineen, Halla sanoo.

Julkisen tuen myöntäjän tulee myös varmistua, että suunniteltu hanke täyttää muun lainsäädännön vaatimukset. Esimerkiksi tarvittava lainvoimainen rakennus- tai ympäristölupa tulee olla voimassa.

Yhä useammin tuen myöntämisen esteeksi muodostuu kokonaisrahoituksen puuttuminen.

– Tuki maksetaan vasta kun toimenpiteet on tehty ja maksettu. Yrityksen tuleekin ensin todentaa, että rahoitus toimenpiteiden tekemiseksi on olemassa. Mahdollinen tuki kattaa 20–50 prosenttia kustannuksista, joten yrityksen oma taloudellinen panostus on huomattava.

Lopuksi Halla vinkkaa vielä, että hakemusten ja suunnitelmien laatimiseen kannattaa pyytää apua kunnallisilta yritysneuvojilta, joiden palvelu on maksutonta. Lisäksi neuvontaa voi pyytää maaseudun yritystukiin perehtyneiltä asiantuntijoilta tai tilitoimistoilta.

Myös Leader-ryhmät myöntävät yritystukia

EU:n maaseuturahoitusta myöntävät myös Leader-ryhmät, joita Varsinais-Suomessa on viisi:

• I samma båt – Samassa veneessä (saaristo)
• Jokivarsikumppanit (Loimaan seutu ja Somero)
• Ravakka (Vakka-Suomi ja Rauma)
• Varsin Hyvä (Turun seutu)
• Ykkösakseli (Salon seutu ja Länsi-Uusimaa).

Leader-ryhmien myöntämiin maaseudun yritystukiin on jatkuva haku, mutta hakemukset käsitellään valintajaksoittain. Valintajaksot on koottu maaseutu.fi/varsinais-suomi-sivulle sekä Leader-ryhmien omille verkkosivuille. Ennen hakemusten jättämistä kannattaa aina olla yhteydessä oman alueen Leader-ryhmään.

Leader-ryhmien myöntämät yritystuet on suunnattu korkeintaan viisi henkilöä työllistäville mikroyrityksille. Rahoitusta on tarjolla ennen kaikkea yritystaipaleen alkuvaiheeseen ja kokeiluihin, liiketoiminnan kehittämiseen sekä alle 100 000 euron investointeihin. Leader-ryhmien puoltamien yritystukien viranomaispäätös ja maksatus hoidetaan ELY-keskuksessa.