Eduskuntapuheiden poliittinen polarisaatio on kasvanut 1990-luvulta, mutta jää edelleen kauas 1970-luvun tasosta
9.9.2025 07:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Lisääntyneen polarisaation on julkisessa keskustelussa pelätty johtavan jopa demokratian rapautumiseen. Vasta julkaistu tutkimus tarkastelee Suomen eduskuntapuheita vuosina 1907–2018. Tulosten mukaan eduskunnan vasemmiston ja oikeiston välinen polarisaatio on vaihdellut huomattavasti sadan vuoden aikana. Vaikka polarisaatio on kasvanut viime vuosikymmeninä, nykytilanne ei ole poikkeuksellinen. Eniten vastakkainasettelua oli 1970-luvulla.
Tutkimus perustuu laajaan tekstiaineistoon, joka sisältää kaiken eduskunnan istunnoissa puhutun vuosina 1907–2018. Tutkijat mittasivat tilastolliseen analyysiin perustuvalla tekstianalyysillä, kuinka erilaista eri poliittisten ryhmien kielenkäyttö on ollut eli kuinka hyvin puoluekannan voi ennustaa sanavalintojen perusteella. Jos tilastollinen malli tunnistaa helposti puhujan puolueen pelkän puheen perusteella, on polarisaatio suurta.
Journal of Historical Political Economy -lehdessä julkaistu tutkimus keskittyi erityisesti vasemmiston ja oikeiston väliseen polarisaatioon, mutta tulokset olivat vastaavia, kun tutkijat vertasivat hallituksen ja opposition puheita sekä yksittäisten puolueiden välisiä eroja. Tutkimus selvitti myös polarisaation yhteyttä päätöksenteon tehokkuuteen ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten tuloeroihin.
Polarisaatio huipussaan 1970-luvulla
Eduskuntapuheiden vasemmisto-oikeisto -polarisaatio vaihteli merkittävästi suurimman osan 1900-lukua. 1970-luku erottuu selvänä huippuna, mutta sitä eivät selitä yleensä vastakkainasettelun taustalla olevat populismin nousu tai tuloerojen muutokset. Sen sijaan polarisaation taustalla olivat 1970-luvulla Neuvostoliittoon liittyvät kysymykset, joissa erityisesti SKDL:n näkemykset erosivat jyrkästi muista puolueista. Myös poliittinen päätöksenteko oli tulosten mukaan tuolloin verrattain tehotonta. Jotkin aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että Neuvostoliitto kohdisti Suomeen 1970-luvulla informaatiovaikuttamista, jonka onnistuminen on yksi mahdollinen selitys tuon ajan suurelle polarisaatiolle ja tehottomuudelle.
Nykytilanne on maltillinen
Vaikka polarisaatio on eduskunnassa pidettyjen puheiden mukaan kasvanut systemaattisesti 1990-luvulta lähtien, se ei edelleenkään ole historiallisesti poikkeuksellisella tasolla.
Polarisaatio oli 1990-luvun alkaessa poikkeuksellisen alhaalla, minkä jälkeen polarisaatio on maltillisesti mutta yhtäjaksoisesti kasvanut. Historiallisesti katsottuna nykyinen vastakkainasettelu on kuitenkin melko keskimääräisellä tasolla eikä poikkeuksellinen, sanoo Laboren erikoistutkija Jeremias Nieminen.
Tutkijat ja rahoitus
Tutkimuksen toteuttivat KTT Salla Simola (Wolt), VTT Jeremias Nieminen (Työn ja talouden tutkimus LABORE & Turun yliopisto, jeremias.nieminen@labore.fi, +358505496038) sekä VTT Janne Tukiainen (Turun yliopisto, janne.tukiainen@utu.fi, +358503083620). Tutkimusta rahoittivat OP Pohjola Group Research Foundation sekä European Research Council (ERC, INTRAPOL, 101045239).
Eduskuntapuheita koskeva tutkimusaineisto on aiemmin julkaistu avoimena datana Nature Scientific Data -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jeremias Nieminenerikoistutkijajulkinen talous
Puh:050 5496 038jeremias.nieminen@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Luulin tietäväni, mistä taloustieteen kausaalipäättelyn käsitteet ovat peräisin – olin väärässä18.9.2026 08:08:41 EEST | Blogi
Taloustieteen niin sanotun uskottavuusvallankumouksen keskeiset käsitteet – sisäinen ja ulkoinen validiteetti, kvasikoeasetelma, validiteettiuhat – tuntuisivat johtavan suoraan kasvatustieteilijöiden Donald Campbellin ja Julian Stanleyn vuoden 1963 klassikkoteokseen. Todellisuus osoittautui toisenlaiseksi: käsitteistö löysi tiensä taloustieteeseen vasta 1990-luvun puolivälissä, vuosikymmen sen jälkeen, kun Card, Krueger, Angrist ja Ashenfelter olivat jo rakentaneet uskottavuusvallankumouksen perustaa omilla ehdoillaan.
Ekonomisk prognos 2026–2028: Tillväxten tar lovande fart på bred front17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Forskningsinstitutet Labore höjer prognosen för Finlands ekonomiska tillväxt 2026 till 1,7 procent, vilket är 0,8 procentenheter mer än i vårens prognos. Exporten och investeringarna stöder tillväxten, och även den privata konsumtionen återhämtar sig. Sysselsättningen förbättras dock långsamt. År 2027 och 2028 väntas ekonomin växa med 1,6 respektive 1,5 procent.
Laboren talousennuste 2026–2028: Kasvu vauhdittuu lupaavasti ja laajalti17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Labore nostaa Suomen vuoden 2026 talouskasvuennusteen 1,7 prosenttiin, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin kevään ennusteessa. Kasvua tukevat vienti ja investoinnit, ja myös yksityinen kulutus elpyy. Työllisyys kohenee kuitenkin hitaasti. Vuosina 2027 ja 2028 talouden ennustetaan kasvavan 1,6 ja 1,5 prosenttia.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Tasoryhmistä ei ole olemassa sitä tutkimusnäyttöä, johon keskustelussa vedotaan14.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Tasoryhmien haitallisuudesta puhutaan suomalaisessa koulutuskeskustelussa usein tutkimuksella osoitettuna faktana, vaikka koulun sisäisestä tasoryhmittelystä ei ole näin yksiselitteistä näyttöä. Laboren tutkimusjohtaja Hannu Karhunen korostaa, että keskustelussa sekoittuvat usein varhainen eriyttäminen eri koulutuspoluille ja koulun sisäinen oppilaiden ryhmittely, vaikka niitä koskeva tutkimusnäyttö on olennaisesti erilaista.
Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla11.9.2026 09:20:07 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme