Eduskuntapuheiden poliittinen polarisaatio on kasvanut 1990-luvulta, mutta jää edelleen kauas 1970-luvun tasosta
9.9.2025 07:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Lisääntyneen polarisaation on julkisessa keskustelussa pelätty johtavan jopa demokratian rapautumiseen. Vasta julkaistu tutkimus tarkastelee Suomen eduskuntapuheita vuosina 1907–2018. Tulosten mukaan eduskunnan vasemmiston ja oikeiston välinen polarisaatio on vaihdellut huomattavasti sadan vuoden aikana. Vaikka polarisaatio on kasvanut viime vuosikymmeninä, nykytilanne ei ole poikkeuksellinen. Eniten vastakkainasettelua oli 1970-luvulla.

Tutkimus perustuu laajaan tekstiaineistoon, joka sisältää kaiken eduskunnan istunnoissa puhutun vuosina 1907–2018. Tutkijat mittasivat tilastolliseen analyysiin perustuvalla tekstianalyysillä, kuinka erilaista eri poliittisten ryhmien kielenkäyttö on ollut eli kuinka hyvin puoluekannan voi ennustaa sanavalintojen perusteella. Jos tilastollinen malli tunnistaa helposti puhujan puolueen pelkän puheen perusteella, on polarisaatio suurta.
Journal of Historical Political Economy -lehdessä julkaistu tutkimus keskittyi erityisesti vasemmiston ja oikeiston väliseen polarisaatioon, mutta tulokset olivat vastaavia, kun tutkijat vertasivat hallituksen ja opposition puheita sekä yksittäisten puolueiden välisiä eroja. Tutkimus selvitti myös polarisaation yhteyttä päätöksenteon tehokkuuteen ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten tuloeroihin.
Polarisaatio huipussaan 1970-luvulla
Eduskuntapuheiden vasemmisto-oikeisto -polarisaatio vaihteli merkittävästi suurimman osan 1900-lukua. 1970-luku erottuu selvänä huippuna, mutta sitä eivät selitä yleensä vastakkainasettelun taustalla olevat populismin nousu tai tuloerojen muutokset. Sen sijaan polarisaation taustalla olivat 1970-luvulla Neuvostoliittoon liittyvät kysymykset, joissa erityisesti SKDL:n näkemykset erosivat jyrkästi muista puolueista. Myös poliittinen päätöksenteko oli tulosten mukaan tuolloin verrattain tehotonta. Jotkin aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että Neuvostoliitto kohdisti Suomeen 1970-luvulla informaatiovaikuttamista, jonka onnistuminen on yksi mahdollinen selitys tuon ajan suurelle polarisaatiolle ja tehottomuudelle.
Nykytilanne on maltillinen
Vaikka polarisaatio on eduskunnassa pidettyjen puheiden mukaan kasvanut systemaattisesti 1990-luvulta lähtien, se ei edelleenkään ole historiallisesti poikkeuksellisella tasolla.
Polarisaatio oli 1990-luvun alkaessa poikkeuksellisen alhaalla, minkä jälkeen polarisaatio on maltillisesti mutta yhtäjaksoisesti kasvanut. Historiallisesti katsottuna nykyinen vastakkainasettelu on kuitenkin melko keskimääräisellä tasolla eikä poikkeuksellinen, sanoo Laboren erikoistutkija Jeremias Nieminen.
Tutkijat ja rahoitus
Tutkimuksen toteuttivat KTT Salla Simola (Wolt), VTT Jeremias Nieminen (Työn ja talouden tutkimus LABORE & Turun yliopisto, jeremias.nieminen@labore.fi, +358505496038) sekä VTT Janne Tukiainen (Turun yliopisto, janne.tukiainen@utu.fi, +358503083620). Tutkimusta rahoittivat OP Pohjola Group Research Foundation sekä European Research Council (ERC, INTRAPOL, 101045239).
Eduskuntapuheita koskeva tutkimusaineisto on aiemmin julkaistu avoimena datana Nature Scientific Data -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jeremias Nieminenerikoistutkijajulkinen talous
Puh:050 5496 038jeremias.nieminen@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Ekonomisk prognos 2026–2028: Konjunkturen förblir osäker2.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2026 växer Finlands ekonomi med 0,9 procent år 2026. Konjunkturen stärks 2027 och 2028, då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,2 respektive 1,5 procent. Privat konsumtion och investeringar stödjer tillväxten, men instabiliteten i den internationella omvärlden kastar en skugga över utsikterna.
Talousennuste vuosille 2026-2028: Suhdanne pysyy arvaamattomana2.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2026 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,9 prosenttia vuonna 2026. Suhdanne vahvistuu vuosina 2027–2028, jolloin BKT-kasvu kiihtyy 1,2 ja 1,5 prosenttiin. Yksityinen kulutus ja investoinnit ylläpitävät kasvua, mutta kansainvälisen toimintaympäristön arvaamattomuus varjostaa näkymiä.
Tutkimus: Korkeatuloisten perheiden lapset päätyvät yrittäjiksi moninkertaisesti muita useammin19.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomalaisiin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus osoittaa, että korkeatuloisista perheistä tulevat lapset päätyvät yritysten omistajiksi ja yrittäjiksi huomattavasti muita useammin. Vanhempien tulojakauman ylimmästä prosentista tulevat lapset ovat yli viisi kertaa todennäköisemmin yrityksen omistajia ja lähes kolme kertaa todennäköisemmin uusia yrityksiä perustavia yrittäjiä kuin alimman tulopuolikkaan lapset. Keskeinen selittävä tekijä on omistajuuskokemus ennen yrittäjäksi ryhtymistä.
Tutkimustulokset: Henkilökohtainen ohjaus tehoaa, pelkkä kirje ei – hakeva toiminta lisää matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen16.3.2026 10:34:36 EET | Tiedote
Pelkkä tieto ei riitä houkuttelemaan matalasti koulutettuja aikuisia koulutukseen. Etlan ja Laboren tutkimus osoittaa, että kirjeitse lähetetty tieto koulutusmahdollisuuksista ei lisännyt koulutukseen hakeutumista, mutta työpaikoilla toteutettu henkilökohtainen ohjaus lisäsi osallistumista toisen asteen opintoihin noin kahdeksan prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että koulutuksen kasautumista voidaan purkaa kohdennetulla ja henkilökohtaisella tuella, vaikka se vaatii enemmän resursseja.
M&A-podcast: Kurjistuuko nuoriso? Tilastot vastaavat13.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
M&A&X-erikoisjaksossa puretaan yksi suomalaisen talouskeskustelun kysymyksistä: jäävätkö nuoret taloudellisesti jälkeen vanhemmista sukupolvista. Nuorisobarometri kertoo kasvavasta pessimismistä, mutta mitä tilastot todella näyttävät tuloista, varallisuudesta ja koulutuksesta?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme