Eduskuntapuheiden poliittinen polarisaatio on kasvanut 1990-luvulta, mutta jää edelleen kauas 1970-luvun tasosta

Tutkimus perustuu laajaan tekstiaineistoon, joka sisältää kaiken eduskunnan istunnoissa puhutun vuosina 1907–2018. Tutkijat mittasivat tilastolliseen analyysiin perustuvalla tekstianalyysillä, kuinka erilaista eri poliittisten ryhmien kielenkäyttö on ollut eli kuinka hyvin puoluekannan voi ennustaa sanavalintojen perusteella. Jos tilastollinen malli tunnistaa helposti puhujan puolueen pelkän puheen perusteella, on polarisaatio suurta.

Journal of Historical Political Economy -lehdessä julkaistu tutkimus keskittyi erityisesti vasemmiston ja oikeiston väliseen polarisaatioon, mutta tulokset olivat vastaavia, kun tutkijat vertasivat hallituksen ja opposition puheita sekä yksittäisten puolueiden välisiä eroja. Tutkimus selvitti myös polarisaation yhteyttä päätöksenteon tehokkuuteen ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten tuloeroihin. 

Polarisaatio huipussaan 1970-luvulla

Eduskuntapuheiden vasemmisto-oikeisto -polarisaatio vaihteli merkittävästi suurimman osan 1900-lukua. 1970-luku erottuu selvänä huippuna, mutta sitä eivät selitä yleensä vastakkainasettelun taustalla olevat populismin nousu tai tuloerojen muutokset. Sen sijaan polarisaation taustalla olivat 1970-luvulla Neuvostoliittoon liittyvät kysymykset, joissa erityisesti SKDL:n näkemykset erosivat jyrkästi muista puolueista. Myös poliittinen päätöksenteko oli tulosten mukaan tuolloin verrattain tehotonta. Jotkin aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että Neuvostoliitto kohdisti Suomeen 1970-luvulla informaatiovaikuttamista, jonka onnistuminen on yksi mahdollinen selitys tuon ajan suurelle polarisaatiolle ja tehottomuudelle. 

Nykytilanne on maltillinen

Vaikka polarisaatio on eduskunnassa pidettyjen puheiden mukaan kasvanut systemaattisesti 1990-luvulta lähtien, se ei edelleenkään ole historiallisesti poikkeuksellisella tasolla. 

Polarisaatio oli 1990-luvun alkaessa poikkeuksellisen alhaalla, minkä jälkeen polarisaatio on maltillisesti mutta yhtäjaksoisesti kasvanut. Historiallisesti katsottuna nykyinen vastakkainasettelu on kuitenkin melko keskimääräisellä tasolla eikä poikkeuksellinen, sanoo Laboren erikoistutkija Jeremias Nieminen.

Tutkijat ja rahoitus

Tutkimuksen toteuttivat KTT Salla Simola (Wolt), VTT Jeremias Nieminen (Työn ja talouden tutkimus LABORE & Turun yliopisto, jeremias.nieminen@labore.fi, +358505496038) sekä VTT Janne Tukiainen (Turun yliopisto, janne.tukiainen@utu.fi, +358503083620). Tutkimusta rahoittivat OP Pohjola Group Research Foundation sekä European Research Council (ERC, INTRAPOL, 101045239).

Linkki tutkimukseen.

Eduskuntapuheita koskeva tutkimusaineisto on aiemmin julkaistu avoimena datana Nature Scientific Data -lehdessä.