Budjettiriihen sopeutustoimet tuntuvat Lapissa

Lapin kauppakamari sekä kiittää rohkeista rakenneuudistuksista, että esittää huolensa puutteista. Talouden tasapainottaminen on kansantalouden näkökulmasta kriittisen tärkeää. Lapin näkökulmasta katsottuna kauppakamari nostaa esille muutaman konkreettisen esimerkiksi jatkossa huomioitavista asioista.

Kaivosten verotuksen korotukset ovat olleet valmistelussa. Saamiemme tietojen mukaan kaivosveroa tultaisiin korottamaan jollakin tasolla ja kaivosten sähköveroluokka olisi myös nousemassa.  Pieni positiivinen signaali on, että mineraalistrategian mukaisesti hallitus tulee arvioimaan kaivosmineraaliveron toimivuutta ja rakennetta, niin että verotus kohdistuisi nykyistä oikeudenmukaisemmin. 

“Kaivosten verotuksen nosto kohdistuu maantieteellisesti erityisesti Lappiin. Jos kaivosten toiminta-aika lyhenee tai investointeja viivästyy veronkorotusten myötä, tulee tällä olemaan iso negatiivinen merkitys taloudelle ja yrityksille nimenomaan Lapissa. Jatkovalmistelussa odotamme, että veron korotuksesta laaditaan tarkemmat vaikutusarvioinnit ” kertoo Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.

Riihen isona teemana oli myös yritystukien leikkaus. Leikkauksia toteutetaan reippaalla juustohöylämallilla, eli useista tuista leikataan. Riihessä linjattiin myös, että tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittamiseen panostetaan aiempaa aiottua vähemmän. Vaikka nyt päätetty T&K rahoituksen muutos ei ole valtavan suuri, tulee se Lapin näkökulmasta väärään saumaan, koska Lapissa T&K toimintaan panostuksissa olla muutoinkin takamatkalla. 

Budjettiriihestä ei saatu vielä varmuutta rajan ylittävän henkilöjunaliikenteen käynnistämisen rahoituksesta. Lapin kauppakamarin mielestä tässä valtion budjetissa sinällään pienessä, mutta kansainvälisen liikkuvuuden kannalta kriittisen tärkeässä asiassa, tulee saada ripeästi päätöksiä, jotta liikenne voidaan käynnistää luvatussa aikataulussa ensi vuoden alkupuolella. 

“On todella tärkeää, että henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen saadaan riittävä valtion rahoitus ja se tulisi osaksi voimassa olevaa ostopalvelusopimusta. Liikenteen kustannuksia ei tule kumota isosti kuntien niskaan. Kyseessä on kuitenkin pitkänmatkan liikenne, jonka järjestäminen tulisi olla valtion vastuulla.”, toteaa johtaja Hanna Baas Lapin kauppakamarilta

“Positiivisena valopilkkuna näemme myös puolustusmenojen kasvun, erityisesti materiaalihankintojen tilausvaltuuksien osalta. Puolustusmenoja tulee lisätä erityisesti niin, että se mahdollistaa puolustusteollisuuden ja –tuotannon kasvun yrityksissä”, päättää Ansala.