Muiden rahoituslaitosten myöntämien kulutusluottojen keskikorot laskeneet
4.9.2025 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Vuoden 2025 toisella neljänneksellä uusia vakuudettomia kulutusluottoja[1] nostettiin muista rahoituslaitoksista 67 milj. euron edestä, mikä on 40 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien vakuudettomien kulutusluottojen sovittu vuosikorko oli 8,03 % ja todellinen vuosikorko 12,52 %, kun vuosi sitten vastaavana aikana sovittu vuosikorko oli 8,71 % ja todellinen vuosikorko 13,50 %.

Kesäkuun 2025 lopussa muiden rahoituslaitosten myöntämien vakuudettomien kulutusluottojen kanta oli 472 milj. euroa, mikä on hieman enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kesäkuussa kannan keskikorko oli 13,1 %, kun vuosi sitten vastaavaa aikana se oli prosenttiyksikön korkeampi. Muiden rahoituslaitosten myöntämät vakuudettomat kulutusluotot kattavat vain pienen osuuden (3 %) kotitalouksien kaikista vakuudettomista kulutusluotoista.
Kotitalouksien ajoneuvolainakanta oli 9,7 mrd. euroa
Kesäkuun 2025 lopussa muiden rahoituslaitosten myöntämien ajoneuvolainojen kanta oli 4,8 mrd. euroa, kun mukaan lasketaan myös muiden rahoituslaitosten myöntämät taseen ulkopuoliset lainat[2]. Samaan aikaan luottolaitosten (pankit) myöntämien ajoneuvolainojen kanta oli vain hieman enemmän (4,9 mrd. euroa). Kesäkuun lopussa kotitalouksilla oli yhteensä 9,7 mrd. euroa ajoneuvolainoja, mikä on 125 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Ajoneuvolainat kattavat 34 % kotitalouksien kaikista kulutusluotoista.
Uusien ajoneuvolainojen keskikorot ovat laskeneet vuodentakaisesta. Vuoden 2025 toisella neljänneksellä muista rahoituslaitoksista nostettujen uusien ajoneuvolainojen sovittu vuosikorko oli 4,35 %, kun taas pankeista nostettujen ajoneuvolainojen sovittu vuosikorko oli 4,28 %. Muiden rahoituslaitosten myöntämissä uusissa ajoneuvolainoissa muut kulut huomioiva todellinen vuosikorko[3] oli 6,85 % ja luottolaitosten myöntämissä 6,99 %. Vuosi sitten vastaavana aikana muiden rahoituslaitosten myöntämien uusien ajoneuvolainojen todellinen vuosikorko oli 7,76 % ja luottolaitosten myöntämien 8,10 %.
Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta jo yli 28 mrd. euroa
Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli vuoden 2025 toisen neljänneksen lopussa 28,2 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti oli 0,5 %. Kulutusluotoista puolet (14,1 mrd. euroa) oli vakuudettomia kulutusluottoja (pl. ajoneuvolainat), ja niiden kasvuvauhti oli 1,9 %. Suurimman osan (62 %) kotitalouksien kulutusluotoista ovat myöntäneet luottolaitokset. Muut rahoituslaitokset ovat myöntäneet 19 % kulutusluotoista. Kulutusluottoja myöntävistä toimijoista osuuttaan (19 %) kokonaiskulutusluottokannasta ovat viime aikoina kasvattaneet eniten rajan yli lainaavat luottolaitokset ja muut rahoituslaitokset.
Kokonaiskulutusluottokanta ei sisällä perintäyhtiöiden taseissa olevia kulutusluottoja. Hoitamattomien lainojen myynti perintäyhtiöille osaltaan hidastaa lainakannan kasvua. Positiivisesta luottotietorekisteristä tehtyjen laskelmien mukaan perintäyhtiöillä oli taseessa kesäkuun 2025 lopussa yli 1,7 mrd. euron edestä kuluttajaluottoja[4], joista arvion mukaan merkittävä osuus on kulutusluottoja.
Lisätietoja antavat
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
- Pauli Korhonen, puh. 09 183 2280, sähköposti: pauli.korhonen(at)bof.fi.
Seuraava Muut rahoituslaitokset -tiedote julkaistaan 4.12.2025.
Muiden rahoituslaitosten tiedonkeruun julkaistut luvut löytyvät Suomen Pankin verkkosivuilta tämän linkin takaa.
Dashboardin tietosisältöä laajennettu
Muiden rahoituslaitosten suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille myöntämiä lainoja käsittelevän dashboardin tietosisältöä on laajennettu. Uutena tietona dashboardilla ovat myönnetyt yrityslainat vaateittain. Lainavaateet jakavat myönnetyt lainat alakategorioittain esimerkiksi rahoitusleasingiin tai factoringrahoitukseen, mikä antaa lisätietoa siitä, minkä tyyppistä rahoitusta muut rahoituslaitokset myöntävät suomalaisille yrityksille. Vaadetietojen lisäksi dashboardille on lisätty hoitamattomien lainakantojen suhteelliset osuudet lainakannoista ja uusien kulutusluottonostojen todelliset vuosikorot ja kehitetty yleisesti tietojen esitystapaa.
[1] Pl. tili- ja korttiluotot.
[2] Arvopaperistetut ja muiden rahoituslaitosten taseen ulkopuolisina erinä hallinnoitavat ajoneuvolainat muodostavat huomattavan osan kokonaisuudesta.
[3] Muiden rahoituslaitosten tiedonkeruun todellinen vuosikorko on uusien nostojen ja pankkitilastojen korkoprosentti uusien sopimusten.
[4] Uuden aineiston käyttöön ja lukujen tulkintaan voi liittyä epävarmuutta. Epävarmuustekijät vähenevät, kun aineistoa kertyy lisää ja sen yksityiskohtaisesta analyysista saadaan lisää kokemusta. Positiivisen luottorekisterin tiedoista ei saa eriteltyä ”kulutusluottoja”. Perintäyhtiöiden taseissa olevat kuluttajaluotot sisältävät ajoneuvolainoja, jatkuvia luottoja ja muita kuluttajaluottoja.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Finlands Banks interimsprognos: Den positiva trenden i Finlands ekonomi fortsätter15.9.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den ekonomiska tillväxten i Finland har tagit fart pådriven av export och investeringar, och under de närmaste åren väntas ekonomin växa i betydligt raskare takt än under de senaste åren. I takt med att ekonomin stärks börjar den ihållande höga arbetslösheten gradvis sjunka. Energipriserna driver tillfälligt upp inflationen, men omfattningen av effekterna beror i väsentlig grad på hur länge störningarna i energitillgången varar.
Suomen Pankin väliennuste: Suomen talouden hyvä vire jatkuu15.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvu on voimistunut viennin ja investointien vetämänä, ja kasvun arvioidaan jatkuvan lähivuosina aiempia vuosia selvästi ripeämpänä. Talouden vahvistuessa huomattavana pysynyt työttömyys alkaa vähitellen pienentyä. Energian hinnat kiihdyttävät inflaatiota väliaikaisesti, mutta niiden vaikutusten laajuus riippuu oleellisesti energian tarjontahäiriöiden kestosta.
Bank of Finland’s interim forecast: Positive track in Finland’s economy will continue15.9.2026 07:00:00 EEST | Press release
Growth in the Finnish economy has gathered pace, driven by exports and investment. Growth is projected to continue at a significantly brisker rate in the forecast period compared with earlier years. As the economy strengthens, the unemployment rate – which has remained high – will gradually start to fall. Inflation will be pushed up temporarily by energy prices, but the extent of this impact will primarily depend on the duration of energy supply disruptions.
Eurosystemets penningpolitiska beslut10.9.2026 15:18:07 EEST | Pressmeddelande
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade idag att höja ECB:s tre styrräntor med 25 punkter.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä10.9.2026 15:18:07 EEST | Tiedote
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme