Tutkimus selvitti kansallislaulujen tunneilmaisuja – Maamme-laulu poikkeaa valoisuudellaan muista pohjolan sävelistä
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus analysoi 176 kansallislaulun tunneilmaisua. Tulosten mukaan päiväntasaajan läheisyydessä sijaitsevien maiden kansallislaulut ovat energisiä, kun taas pohjoisempien maiden laulut olivat surumielisempiä. Yllättäen suomalaisten Maamme-laulu osoittautui iloisemmaksi kuin osattiin odottaa.

Kansallislaulut ovat enemmänkin kuin juhlavien hetkien musiikkia – ne heijastavat maiden ja kulttuurien erityispiirteitä. Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus on analysoinut 176 kansallislaulun tunneilmaisua, eli musiikin välittämää emotionaalista vaikutelmaa koneoppimisen ja laskennallisen musiikkianalyysin keinoin. Tutkimus, joka on nyt julkaistu Scientific Reports -lehdessä, selvittää, miten kansallislaulujen musiikilliset piirteet ennustavat niiden koettua emotionaalista luonnetta ja miten nämä tunteet vaihtelevat maantieteellisesti ja kulttuurisesti.
Tutkimuksessa koulutettiin tilastollisia malleja elokuvamusiikista, jonka herättämiä tunteita oli aiemmin arvioitu kahdeksan eri tunnelajin mukaan. Näiden mallien avulla ennustettiin jokaisen kansallislaulun emotionaalinen profiili. Tulokset paljastivat selviä maantieteellisiä ja kulttuurisia trendejä. Esimerkiksi päiväntasaajan läheisyydessä sijaitsevien maiden kansallislaulut olivat keskimäärin energisempiä, kun taas kauempana sijaitsevien maiden laulut ilmensivät enemmän surumielisyyttä. Myös mantereiden välillä havaittiin eroja: amerikkalaisten kansallislaulujen koettiin olevan jännittyneempiä ja vähemmän positiivisia kuin muiden mantereiden. Yllättävää oli se, että Maamme-laulu on selkeästi iloisempi kuin mitä pohjoinen sijaintimme antaisi olettaa.
Länsi-Sahara ja Kiina kärjessä kansallislaulujen iloisuudessa – Japani ja Israel surullisimpia
Tulosten mukaan iloisimmat kansallislaulujen sävelet tulevat Länsi-Saharasta ja Kiinasta, kun taas surumielisimmät laulut Japanista ja Israelista. Emotionaalinen sisältö korreloi myös kulttuuristen arvojen kanssa. Esimerkiksi hierarkkisemmissa kulttuureissa kansallislaulut olivat keskimäärin energisempiä, kun taas yksilökeskeisissä kulttuureissa laulut olivat herkempiä ja vähemmän jännittyneitä.
”Tulokset viittaavat siihen, että kansallislaulut heijastavat maiden maantieteellisiä ja kulttuurisia erityispiirteitä myös musiikillisessa tunneilmaisussaan,” sanoo tutkimuksen johtaja professori Petri Toiviainen.
Tutkimus osoittaa, että laskennalliset menetelmät voivat tarjota uudenlaisen tavan ymmärtää, miten symbolinen musiikki välittää tunteita eri puolilla maailmaa.
“Tämä tarjoaa myös uudenlaisen väylän tarkastella kansallisidentiteettiä musiikin kautta. Tällainen tunneprofiilin kartoitus voi lisätä ymmärrystä siitä, millainen kollektiivinen tunneperintö meihin on juurtunut”, toteaa Toiviainen.
“Seuraavaksi olisikin mielenkiintoista tutkia, miten ihmiset kokevat oman kansallislaulunsa tai miten kansallislaulun sävellysajankohta vaikuttaa sen emotionaaliseen sisältöön.”
Tutustu julkaisuun Scientific Reports -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiPetri ToiviainenProfessoriMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Jyväskylän yliopisto
Puh:+358503541753petri.toiviainen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi professori tutkii työssä oppimisen ja työhyvinvoinnin yhteyksiä – “Oppiminen ei ole pelkästään innostavaa, vaan se voi myös kuormittaa”4.9.2025 13:09:28 EEST | Tiedote
Toukokuussa aikuiskasvatuksen professorina aloittanut Kaija Collin on tarkastellut työurallaan aikuisten oppimista monesta näkökulmasta. Työssä tapahtuva jatkuva oppiminen puhututtaa etenkin nykyajan vaativassa ja kovatahtisessa työelämässä, mutta sen yhteyksiä työhyvinvointiin tulisi Collinin mukaan selvittää tarkemmin.
Lasten liikunta ja planetaarinen hyvinvointi pääteemana kansainvälisessä konferenssissa Peurungassa 9.–12.9.4.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Liikuntatieteellinen tiedekunta järjestää Paediatric Work Physiology 2025 -konferenssin 9.–12. syyskuuta Peurungassa. Tapahtuma kokoaa yhteen lasten liikunnan ja terveyden asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Konferenssin pääteemana on lasten liikunta ja planetaarinen hyvinvointi, ja ohjelmassa käsitellään muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia lasten terveyteen ja liikuntaan.
Tuhkasta tehoa biokaasun tuotantoon4.9.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat havainneet, että tuhka näyttää olevan erinomainen lisäaine biojätteen mädätysprosessiin sekä metaanin tuotannon että mädätysjäännöksen lannoitusominaisuuksien kannalta. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Biomass and Bioenergy -lehdessä.
Rehtori Jari Ojala: Yhteistyö vahvistaa Jyväskylän asemaa3.9.2025 14:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston lukuvuoden 2025–2026 avajaispuhe 3.9.2025.
Kolme uutta matematiikan professoria Jyväskylän yliopistoon3.9.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella on aloittanut kolme uutta matematiikan professoria 1.9.2025. Tuoreiden professoreiden Tapio Rajalan, Mikko Parviaisen ja Vesa Julinin mielestä matematiikka on ihmiskunnan yksi suurimpia saavutuksia, sillä sen avulla voidaan muuttaa maailmaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme