Viimeinen A-sisar on poissa – 1800-luvulla aloitettu sisarkotijärjestelmä päättyi lopullisesti

Diakonissalaitoksessa oli voimassa 1867–1959 sisarkotijärjestelmä. Saksasta 1830-luvulta peräisin olevassa järjestelmässä nainen tuli diakonissalaitoksen sisaryhteisöön antaakseen elämänsä huono-osaisten auttamiseen diakonissana. Diakonissalaitos puolestaan turvasi diakonissan tämän elämän loppuun asti sekä työkyvyttömyyden ja sairauden aikana. Yhtenäinen sisarpuku oli merkki ammattiasemasta sekä yhteisöllisyydestä. Palkkaa Sisarkodin sisaret eivät työstään saaneet, vain pienen taskurahan.

Erityisesti lainsäädännössä tapahtuneet muutokset johtivat lopulta Diakonissalaitoksen Sisarkoti-järjestelmän purkamiseen sääntöuudistuksen yhteydessä 1959. Palkkajärjestelmää oli uudistettu jo 10 vuotta aikaisemmin samoin koulutuksen rakennetta ja sen jälkeistä sitoutumista Diakonissalaitokseen.

Sisarkodin lakkauttamisen jälkeen ennen vuotta 1959 vihityillä diakonissoilla oli edelleen mahdollisuus jäädä tietyin ehdoin modernisoidun kotijärjestelmän piiriin. Diakonissalaitoksen määriteltiin tuolloin olevan diakonissoille mahdollisuuksien mukaan kotina ja tukena. Sisarkunnasta noin puolet halusi säilyttää suhteen ennallaan laitokseen. He jäivät Diakonissalaitokselle A-sisarina. B-sisaret olivat puolestaan diakonissoja, jotka saivat Diakonissalaitoksella koulutuksen, mutteivat enää valmistumisen jälkeen olleet muussa suhteessa Diakonissalaitokseen kuin Sisarkunnan jäsenenä. Sisarkunta koostui kaikista Diakonissalaitoksella vihityistä diakonissoista.

A-sisaria oli vuonna 1959 runsaat 200. He ovat olleet vuonna 1959 tekemänsä valinnan mukaan Diakonissalaitoksen piirissä laitokseen tulohetkestä kuolemaan saakka.  Ja laitos on pitänyt heistä huolen vanhan lupauksen mukaisesti. Nyt elokuussa 2025 sisarkotijärjestelmä on lopullisesti päättynyt sisar Rauhan poismenon myötä.

Lisätietoa sisarkotijärjestelmästä:

• Sisar Rauha oli viimeinen A-sisar | Diakonissalaitos
• Sisarkotijärjestelmä päättyi