Taidetestaajat-ohjelmalla laajoja vaikutuksia yhteiskuntaan – tuore selvitys osoittaa ohjelman kehittävän kouluja, taidekenttää ja nuorten osallisuutta

Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma on vuodesta 2017 alkaen tarjonnut nuorille korkealaatuisia taide-elämyksiä. Ohjelma tavoittaa lukuvuosittain kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset – noin 65 000 nuorta ja 5000 opettajaa kaikista Suomen kunnista.

Taidetestaajat-ohjelma käynnistyi Suomen Kulttuurirahaston aloitteesta, ja myös Svenska kulturfonden on rahoittanut sitä viiden prosentin osuudella alusta asti. Ohjelmaa tuottaa Suomen lastenkulttuuriliitto. Lukuvuosina 2020–2024 valtio osallistui taidetestauksen rahoittamiseen, mutta tällä hetkellä rahoitus on kokonaan säätiöiden vastuulla. Ne ovat päättäneet turvata ohjelman jatkon kesään 2027 saakka.

”Taidetestaajat on ollut Suomen Kulttuurirahastolle historiallisen suuri panostus”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Susanna Pettersson. Kaksi säätiötä ovat tähän mennessä investoineet nuorten taidekokemuksiin kaikkiaan noin 43 miljoonaa euroa. Vuotuinen kokonaisbudjetti on nykymallilla noin 6,7 miljoonaa euroa lukuvuodessa.

”Alun perin kolmivuotiseksi suunniteltu hanke on jatkunut jo yhdeksän vuotta. Näiden vuosien aikana Taidetestaajat on hiottu vaikuttavaksi ja kustannustehokkaaksi konseptiksi, joka tavoittaa sata prosenttia ikäluokasta. Tämä on poikkeuksellisen onnistunut malli, joka hakee vertaistaan mahdollistamalla taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden riippumatta asuin- ja koulunkäyntipaikasta”, Pettersson sanoo.

Säätiöiden MDI Publicilta tilaama selvitys arvioi Taidetestaajat-ohjelman vaikuttavuutta ja tulevaisuuden vaihtoehtoja. Selvitys painottaa, että taidetestauksen jatkuminen ja kehittyminen edellyttävät vakaan rahoituksen löytymistä. Jos toiminta olisi valtiorahoitteista, vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi korvamerkitty avustus tai kustannusten huomioiminen valtionosuusjärjestelmässä. Monirahoitusmallissa taas valtio olisi yksi osarahoittajista muiden sektorien rinnalla.

Taidetestaajat-ohjelma rakentaa osallisuutta ja kulttuurista tasa-arvoa

Taidetestaus on osoittautunut tärkeäksi paitsi taidekokemuksia saaville nuorille, myös monille muille toimijoille. Koulut ovat kehittäneet taide- ja kulttuuriopetustaan ja taidelaitokset oppineet ymmärtämään paremmin tulevaisuuden yleisöjä. Koska matkat ovat osa taidevierailua, ohjelma on vaikuttanut positiivisesti myös monen matkanjärjestäjän ja liikennöitsijän toimintaan.

”On erittäin arvokasta, että taidetestaus toteutuu samanlaisena koko maassa. Kahdeksasluokkalaiset saavat uusia taide-elämyksiä ja pääsevät samalla tutustumaan erilaisiin ympäristöihin ja kulttuurimaisemiin. Taidetestaajat-ohjelma on kuitenkin vähintään yhtä tärkeä myös taiteilijoille ja taidetoimijoille. Taiteilijat kohtaavat yleisön, johon he muuten saavat kosketuksen vain harvoin, ja taidetoimijat oppivat toimimaan uudenlaisen kohderyhmän kanssa”, sanoo Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung. Hän iloitsee myös siitä, että Taidetestaajat on raivannut tietä syvempään yhteistyöhön kahden säätiön välillä.

MDI Publicin selvityksen mukaan Taidetestaajat ei ole vain taidekasvatusohjelma, vaan myös demokratia- ja kansalaiskasvatuksen väline. Se kasvattaa uusia taiteen ja kulttuurin yleisöjä mutta myös kehittää nuorten palautteenantotaitoja, vahvistaa osallisuutta ja tukee uskoa tulevaisuuteen.

Selvityksen mukaan ohjelma toteuttaa nykymallissaan myös vuonna 2024 valmistuneen kulttuuripoliittisen selonteon keskeisiä tavoitteita: kulttuuristen oikeuksien turvaamista, alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon vahvistamista sekä taide- ja kulttuurikasvatuksen saatavuuden parantamista. Sen vaikuttavuus on valtakunnallista ja yhdenvertaista.

Selvitys avaa vaikutuksia ja tulevaisuuden toteutusmalleja

MDI Public tarkastelee selvityksessään, miten Taidetestaajat-ohjelma vastaa yhteiskunnallisiin tarpeisiin, millä menetelmillä ja mittareilla sen tuloksia voidaan arvioida sekä millaista vaikuttavuutta ohjelmalla on ollut eri sidosryhmiin. Lisäksi selvityksessä hahmotellaan erilaisia tulevaisuuden toteutusmalleja kustannusten ja vaikuttavuuden näkökulmista. Aineistona on käytetty laajaa dokumenttiaineistoa, sidosryhmähaastatteluja, määrällisiä tietoja, nuorten kouluvierailudialogeja sekä asiantuntijatyöpajaa.

Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan Suomen Kulttuurirahaston verkkosivuilla.