Viesti ry varoittaa leikkauksista valtionhallinnon viestintään – budjettiriihestä kiitosta saa työttömien opiskelumahdollisuuksien lisääminen

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry pitää viisaana hallituksen päätöstä laajentaa yli 25-vuotiaiden työttömien mahdollisuutta suorittaa avoimia korkeakouluopintoja työttömyysetuudella. 

- Osaamisen kehittäminen voi olla työllistymisen kannalta keskeinen tekijä. Päätös tukea työttömyysturvalla opiskelua on tärkeä ja tarpeellinen askel vallitsevassa työttömyystilanteessa. Esimerkiksi viestinnän alalla työttömien määrä on kasvanut vuodessa yli 40 prosenttia, sanoo Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Budjettiriihessä myönteistä ovat myös työnhakijoiden paremmat kannusteet yritystoimintaan, nuorten työllistymisseteli, opiskelija-ateriatukeen tehty korotus sekä sote-järjestöjen leikkausten peruminen. Viesti ry pitää tärkeänä, että pitkän aikavälin TKI-tavoite 1,2 % BKT:sta säilyy ja että korkeakoulutus välttyi uusilta leikkauksilta.

Ansiotuloverotuksen alenemisen hyödyt näyttävät puolestaan jäävän viestintäasiantuntijan mediaanipalkalla (3 900 euroa/kk) melko vähäisiksi, varsinkin kun ammattijärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus aiotaan poistaa.

Järjestö muistuttaa myös, että Valtion Eläkerahaston varojen tulouttaminen ja rahaston riskinottokyvyn lisääminen voivat helpottaa taloutta lyhyellä aikavälillä, mutta muutos siirtää riskiä tulevaisuuteen.

Leikkaukset viranomaisviestintään riskeeraavat demokratian, ennakoinnin ja turvallisuuden

Hallitus on päättänyt käynnistää virastorakenneselvityksen, jonka tavoitteena on säästää valtionhallinnon toimintamenoja 25 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Tarvittavista rakenteellisista muutoksista hallitus aikoo päättää kevään 2026 kehysriihessä. Jo entuudestaan valtionhallintoon oli kohdistettu yli 500 miljoonan euron sopeutustoimet.

Viesti ry varoittaa valtionhallinnon viestintäresurssien jatkuvista leikkauksista ja muistuttaa viestinnän strategisesta merkityksestä, mikä korostuu erityisesti muutostilanteissa. 

- Viranomaisilla on lakisääteinen tehtävä viestiä avoimesti. Läpinäkyvä ja oikea-aikainen viranomaisviestintä on kriittistä demokratian, ennakoinnin, yhteiskunnan resilienssin ja turvallisuuden kannalta, Repo toteaa.

Myöskään ensi vuoden alussa toimintansa aloittavan, uuden Lupa- ja valvontaviraston viestintätoimintojen järjestämisessä ei Revon mukaan ole tunnistettu riittävällä tavalla viestinnän nykyaikaista, strategista roolia.

Ministeriöiden viestinnän keskittämisessä hukattaisiin viestinnän strateginen rooli

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kesäkuussa, että ministeriöiden vastuulla olevat viestinnän tehtävät keskitetään valtioneuvoston kansliaan vaiheittain. 

Valtioneuvoston kanslia asetti elokuussa hankkeen, jonka tehtävänä on valmistella valtioneuvoston ja sen ministeriöiden viestinnän tehtävien kokoamista valtioneuvoston kansliaan ja käynnistää uusi valtioneuvoston viestintäosasto. 

-Vastaavaa keskittämistä on testattu jo Ruotsissa, jossa keskittämisen koettiin vähentäneen viestinnän läpinäkyvyyttä sekä vaikeuttaneen median toimintaa. Myös poliittisen ohjauksen koettiin lisääntyneen. Epäselvää keskittämisessä on myös säästöjen määrä, koska niistä ei ole selkeää arviota, Repo sanoo.

Viestintä on strateginen funktio, jota pitää johtaa siellä, missä viestintää tehdään. 

-Hallitusohjelmassa todetaan, että viestintä on olennainen osa strategista johtamista – niin myös jokaisen ministeriön johtamista, Repo toteaa.

-Sekä viestinnän asiantuntijoiden että viestinnän johdon pitää toimia lähellä substanssia, jotta viestintä pystyy toimimaan strategisesti, poimimaan kriittiset asiat tietotulvasta sekä varautumaan toimialan, toimintaympäristön ja yleisön käyttäytymisen muutoksiin. Viestijöiltä vaaditaankin tänä päivänä yhä enemmän oman organisaationsa substanssiosaamista. Myös viestinnän reaktiokyky varmasti heikkenisi, jos johtamista keskitetään.

Maahanmuuttoon liittyvän keskustelun äänensävy huolestuttaa

Viesti ry ilmaisee huolensa myös budjettiriihen ympärillä käydyn maahanmuuttokeskustelun äänensävystä. 

- Budjettiriihessä päätetään koko Suomea koskevista asioista. Siksi viestinnän ajoituksella, sisällöllä ja äänensävyllä on suuri merkitys. 

Repo korostaa, että jokaisella ihmisellä on jakamaton ihmisarvo. Rasistinen puhe heikentää hyvinvointia sekä yhteiskunnallista luottamusta ja yhteenkuuluvuutta.

-Toisista ihmisistä on puhuttava arvostavasti ja kaikkien yhdenvertaisuutta kunnioittaa, Repo sanoo.

Lisätietoja:

Siina Repo
toiminnanjohtaja, Viesti ry
siina.repo@viesti.fi