Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin

Työterveyslaitoksen ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston mediatiedote 8.9.2025 

Algoritminen johtaminen on jo arkipäivää monilla aloilla, kuten asiakaspalvelussa, varastoissa ja kuljetustyössä. ALMA-AI-projektin raportissa nostetaan esiin Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa tehty yli 6 000 työntekijän kysely, jossa kolme neljästä erityisesti varasto-, asiakaspalvelu- ja vähittäiskaupan työntekijästä kertoo, että heidän työpaikallaan käytetään ainakin yhtä algoritmisen johtamisen muotoa. 

Yleisimmät käytännöt olivat työn tekemisen valvonta, työsuoriutumisen arviointi sekä tehtävien automaattinen jakaminen algoritmien tai tekoälyn avulla. 

Katsaus nostaa esiin psykososiaalisten riskien lisääntymisen 

Katsauksessa tarkastellut tilastoaineistoihin perustuvat tutkimukset ja selvitykset osoittivat, että mitä enemmän algoritmista johtamista työssä hyödynnetään, sitä yleisempiä ovat psykososiaaliset riskitekijät. Riskitekijöinä nousevat esiin työn lisääntyneet vaatimukset, kuten aikapaine ja liiallinen työkuorma ja työn voimavarojen, kuten oman työn hallintamahdollisuuksien ja sosiaalisen tuen väheneminen. 

– Algoritmisen johtamisen intensiivinen hyödyntäminen on yhteydessä työntekijöiden stressin lisääntymiseen. Erityisen huolestuttavaa on algoritmiseen johtamiseen liitetty vaatimusten kasvun ja voimavaratekijöiden heikkenemisen yhdistelmä. Työn vaatimusten kohtuullisuuden ohella myös työn voimavaroilla on keskeinen rooli kuormituksen hallinnassa, toteaa tutkimusryhmässä mukana ollut tutkija Heidi Lahti Työterveyslaitoksesta.  

Tutkimusryhmän mukaan käytössä olevat järjestelmät on usein suunniteltu ensisijaisesti parantamaan työn tuottavuutta. Työntekijät saavat usein vähäisesti tietoa järjestelmien toiminnasta ja kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi. 

– Yksi keskeinen haaste on järjestelmien läpinäkymättömyys. Kun työntekijät eivät tiedä, mitä tietoja järjestelmät keräävät, miten niitä käytetään ja mihin päätökset perustuvat, syntyy epävarmuutta ja epäluottamusta, kertoo tutkimusryhmän toinen suomalaisedustaja, kehittämispäällikkö Teppo Valtonen Työterveyslaitoksesta. 

Osallistaminen ja avoimuus avainasemassa 

Valtonen ja Lahti painottavat, että työntekijöitä kannattaisi osallistuttaa järjestelmien suunnitteluun ja käyttöön.  

– Tuloksia ei tule lukea niin, että teknologia itsessään olisi ongelma. Ratkaisevaa on, miten algoritmista johtamista käytännössä toteutetaan. Tärkeää olisi muistaa, että työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja läpinäkyvyys eivät ole vain hyviä käytäntöjä, vaan ne ovat tutkitusti keskeisiä työhyvinvoinnin kannalta, Lahti ja Valtonen korostavat. 

Lisätiedot

• Heidi Lahti, tutkija, Työterveyslaitos, +358304742504, heidi.lahti@ttl.fi
• Teppo Valtonen, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos +358304742625, teppo.valtonen@ttl.fi  

Tutustu raporttiin 

• ALMA-AI project report (pdf, englanniksi)

ALMA-AI-projekti ja sen tausta 

• Algoritminen johtaminen ja tekoälypohjaiset järjestelmät sekä niiden vaikutukset työterveyteen ja -turvallisuuteen työpaikoilla -hanke on osa Euroopan PEROSH-verkoston toimintaa.
• Suomen Työterveyslaitoksen lisäksi hankkeessa ovat mukana INSST (hankkeen johto, Espanja), AUVA (Itävalta), CIOP-PIB (Puola), INAIL (Italia), INRS (Ranska) ja TNO (Alankomaat). Hanke kartoittaa algoritmisen johtamisen käyttöä ja vaikutuksia eri toimialoilla. Hankkeessa toteutetussa katsauksessa ja siihen liittyvässä raportissa on hyödynnetty tilastoaineistoihin pohjautuvia tutkimuksia ja selvityksiä, tapaustutkimuksia sekä aiempia kirjallisuuskatsauksia. Mukana on useita laajoja eurooppalaisia aineistoja, kuten Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston OSH Pulse -kysely (27 250 vastaajaa EU:ssa) ja pohjoismaisten ammattiliittojen kysely (6 769 vastaajaa).
• Algoritmisella johtamisella tarkoitetaan työn organisointiin liittyvän päätöksenteon tukemista tai automatisointia digitaalisten teknologioiden (ml. tekoälyn) avulla. Se voi näkyä esimerkiksi siinä, miten työtehtäviä jaetaan, työaikaa ja työsuorituksia seurataan, tai työn tuloksia arvioidaan ja palkitaan.

Tiedotteen lähettäjästä 

• Työterveyslaitos on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston eli EU-OSHAn kansallinen koordinaatiokeskus Suomessa. Tuemme viraston toimia välittämällä eurooppalaista tutkimustietoa suomalaisille työpaikoille. Välitämme myös EU-OSHAlle tietoa suomalaisen työelämän tilasta ja hyvistä käytännöistä.
• Osana yhteistyötä järjestetään Digiajan turvallinen ja terveellinen työ 2023–2025 -kampanja, joka lisää tietoisuutta digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksista työterveyteen ja -turvallisuuteen. Tutustu kampanjaan:  terveellinentyo.fi
• Kampanjan maksuton päätöswebinaari järjestetään torstaina 23.10.2025 klo 9–12. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu: Tekoäly tulee esihenkilötyöhön – luotatko kokemukseen vai koneeseen? | Työterveyslaitos