Tutkimus: Lasten silmäterveys huolettaa kouluterveydenhoitajia - yli kolmannes toivoo näöntarkastuksiin hammastarkastuksista tuttua mallia

Kesäkuussa 2025 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan kaikkiaan 52 % kouluterveydenhoitajista on huolissaan peruskouluikäisten näkökyvystä joko paljon tai jonkin verran. Vastaavasti kaikkiaan 48 % on huolissaan samanikäisten lasten silmäterveydestä.

Näköongelmat näkyvät koulussa – hoitoon hakeutuminen lähtee kodin tai koulun aikuisista

Kyselyyn vastanneista terveydenhoitajista valtaosa tunnistaa näköongelmien oireita kuten silmien siristelyä (100 %), päänsärkyjä (99 %) ja vaikeuksia lähityöskentelyssä (97 %). Hoitoon ohjautuminen käynnistyy usein kodin tai koulun arjesta: kahdessa tapauksessa viidestä hoitopolku käynnistyy vanhempien aloitteesta, ja joka toisessa opettajat ovat havaitsijoina.

– Näkeminen vaikuttaa kaikkeen koulussa: lukemiseen, keskittymiseen ja oppimisen iloon. Säännölliset tarkastukset auttaisivat tarttumaan ongelmiin ajoissa., sanoo Silmäaseman johtava ylilääkäri Kaisu Järvinen.

Useimmiten lapsi ohjataan ensin optikolle. Vain joka kuudes tapaus menee suoraan silmälääkärille. Samalla se alleviivaa tarvetta helposti saavutettaville, ensivaiheen näöntutkimuksille sekä samalla erikoisosaamisen saatavuudelle silloin, kun se on tarpeen. Useampi kuin neljä viidestä kouluterveydenhoitajasta pitää hyvinvointialueiden ohjeita ja kriteereitä jatkotutkimuksiin ohjaamisesta tarpeeksi selkeinä, 17 % kaipaa niihin tarkennusta.

– Optikolla tehty näöntutkimus on oikea osoite, kun kyse on yli 8-vuotiaasta lapsesta, mutta silmälääkärin arvio on välttämätön sitä nuoremmilla sekä esimerkiksi silloin, kun epäillään silmäsairautta tai muita kehityksellisiä haasteita. Lapsen näön kehitykseen pystytään vaikuttamaan oikea-aikaisesti, ja liian myöhäinen puuttuminen voi pahimmillaan johtaa pysyvään näönalenemaan, jota nykylääketieteen keinoin ei voida myöhemmin korjata, Järvinen kertoo.

Suunterveydestä tuttu malli sai kannatusta – vanhemmat ovat sitoutuneita silmiin liittyvien ongelmien hoitoon

Tutkimuksessa selvisi, että yli kolmannes (37 %) terveydenhoitajista kannattaa silmäterveyden osalta vastaavaa mallia kuin suunterveydessä. Malli saa eniten kannatusta Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla. Mallissa lapset pääsisivät tarkastuksiin optikolle tai silmälääkärille osana kouluterveydenhuoltoa, ilman että hoitopolku jäisi vanhempien aktiivisuuden varaan.

Ilahduttavasti 92 % vastaajista kokee vanhempien olevan hyvin sitoutuneita lastensa silmäterveyteen. Kouluista kirjoitettavat lähetteet silmätutkimuksiin hyödynnetään tehokkaasti: vain 10 % vastaajista kertoo, että niitä jää joskus käyttämättä. Useimmiten lähetteitä jää käyttämättä kaupunkialueilla.

–  Kuten kaikessa lapsen terveyteen liittyvässä, on vanhempien rooli keskeinen. 1.8. poistuneen ammattihenkilöasetuksen 16 § myötä olen huolissani hoitoon ohjautumisesta. Optikko voi muutoksen myötä määrätä lasit aiemmin silmälääkärille ohjatuille potilaille kuten alle 8-vuotiaille. Tällöin vastuu potilaan hoitoonohjauksesta jää optikon vastuulle ja vastuu silmälääkärin tutkimuksiin hakeutumisesta potilaalle itselleen. Jotta potilaat eivät putoaisi jo olemassa olevalta hoitopolulta ja potilaat hakeutuisivat hoitoon oikea-aikaisesti, tarvitaan asetustasolla tarkempia, yhteisiä kriteerejä, Järvinen sanoo.

Järvinen muistuttaa, että alle 8-vuotiaiden taittovirhettä ei voi tutkia luotettavasti ja korjata oikein ilman silmän mukautumista lamaavia tippoja eli sykloplegiaa. Näiden tippojen itsenäiseen käyttöön ei optikoilla lakimuutoksenkaan myötä ole oikeutta, koska lakia lääkkeenmääräämisestä (Lääkkeen määräämisestä annettu Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 6 §, liite 2) ei ole muutettu.

Sykloplegia tarkoittaa silmän mukauttamiskyvyn tilapäistä lamaannuttamista lääketippojen avulla. Sen avulla voidaan mitata lapsen taittovirhe luotettavasti, sillä muuten silmän luonnollinen tarkentamiskyky voi peittää tai vääristää näöntarkastuksen tuloksia. Ilman sykloplegiaa pienten lasten silmien taittovirheen luotettava määritys ei ole mahdollista, mikä voi johtaa virheelliseen hoitoon ja näön pysyvään heikentymiseen.

– Oikeanlainen näöntutkimus on lapsen näön kehityksen turvaamisen kannalta erittäin keskeistä ja siksi ainoa oikea osoite alle 8-vuotiaiden lasten tutkimiselle on silmälääkärin vastaanotto tai kuten Silmäasemalla, silmälääkärin ja optikon muodostama työpari, Järvinen painottaa.

Vain harvalla näköongelmien lisäksi muita kehitykseen, oppimiseen tai terveyden liittyviä haasteita

Tutkimuksessa selvisi, että vain 18 % terveydenhoitajista arvioi, että näöntutkimuksiin ohjatulla lapsella on usein myös muita oppimiseen, keskittymiseen tai kehitykseen liittyviä haasteita.

– Näkemisen haasteet heikentävät keskittymistä ja se tietysti vaikuttaa lapsen koko kouluarkeen. Hyvällä näkemisellä on yhteys siihen, kuinka mielekkäänä lapsi kokee koulun ja opiskelun, sillä erilaiset näkemisen haasteet hidastavat oppimista, Järvinen sanoo.

Ruutuaika on perinteisesti asia, joka huolestuttaa vanhempia. Silmäaseman kesällä 2024 toteuttamassa tutkimuksessa kaikkiaan 79 % kouluikäisten vanhemmista oli huolissaan ruutuajan vaikutuksesta lapsen näköön.

– Viime aikoina on uutisoitu, kuinka älypuhelimia hankitaan lapsille hieman aiempaa myöhemmin. Tutkimuksestamme selvisi, että valtaosa (76 %) kouluterveydenhoitajista uskoo, että älypuhelimen hankkimisen lykkääminen pienentää selvästi pienimpien koululaisten ruutuaikaa. Huoli lasten ruutuajasta ei ole tuulesta temmattu, ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kasvavien lasten kohdalla, Järvinen kertoo.

Nostoja tutkimustuloksista

Koko tutkimus* alueellisine ja koulun kokoon liittyvine painotuksineen on saatavilla median käyttöön Silmäaseman viestinnästä.

Missä määrin, jos lainkaan, koet huolta peruskouluikäisten lasten näkökyvystä?
Paljon: 2 %
Jonkin verran: 52 %
En juuri lainkaan: 42 %
En lainkaan: 6 %
En osaa sanoa: 0 %

Missä määrin, jos lainkaan, koet huolta peruskouluikäisten lasten silmäterveydestä?
Paljon: 0 %
Jonkin verran: 48 %
En juuri lainkaan: 44 %
En lainkaan: 7 %
En osaa sanoa: 1 %

Miten lapset päätyvät teiltä kouluterveydenhoitajalle näköongelmien takia? Tuleeko syöte yleensä opettajalta vai vanhemmilta?
Yleensä vanhemmilta: 41 %
Yleensä opettajilta: 8 %
Yhtä paljon kummiltakin: 48 %
En osaa sanoa: 3 %

Oletko havainnut näitä näkemisen haasteita? (Luettelo, prosenttimäärä kuvaa näitä havainneiden terveydenhoitajien määrää)
Lapsi siristelee silmiään: 100 %
Päänsärky: 99 %
Lähityöskentelyn vaikeudet: 97 %
Lapsi istuu hyvin lähellä ruutua tai laittaa kasvonsa hyvin lähelle ruutua: 94 %
Väsyminen lukiessa: 94 %
Haluttomuus lukea tai tehdä asioita, jotka vaativat tarkkaa näköä: 92 %
Oppimisvaikeudet: 91 %
Keskittymiskyvyn häiriöt: 86 %
Näön tutkimisen vaikeus: 84 %
Toistuva pään kääntäminen/kallistaminen vinoon asentoon: 82 %
Levottomuus: 75 %
Lapsi ei kiipeile mielellään ja on varovainen liikkuessaan: 58 %
Kokemus siitä, että koulussa on tylsää tai pitkästyttävää: 56 %
Ei mikään edellä mainituista: 0 %
En osaa sanoa: 0 %

Pitäisikö peruskoululaisten mielestänne päästä jossain vaiheessa optikolle tai silmälääkärille samaan tapaan kuin hammaslääkärille ja suuhygienistille?
Kyllä: 37 %
Ei: 62 %
En osaa sanoa: 1 %

Ohjataanko näköongelmaiset lapset teillä ensisijaisesti optikolle vai silmälääkärille?
Optikolle: 82 %
Silmälääkärille: 8 %
Tarpeen mukaan kummalle tahansa: 8 %
En osaa sanoa: 0 %

Ovatko jatkotutkimuksiin ohjaamisen kriteerit riittävän selkeät vai pitäisikö niitä tarkentaa?
Kriteerit ovat riittävän selkeät: 83 %
Kriteereitä pitäisi tarkentaa: 17 %
En osaa sanoa: 0 %

On sanottu, että kun älypuhelimia on hankittu pienimmille koululaisille hieman myöhemmin, heidän ruutuaikansa jää pienemmäksi. Uskotteko, että älypuhelimen hankkimisen lykkääminen vähentää pienimmän koululaisen ruutuaikaa?
Useimmiten vähentää: 78 %
Joskus vähentää, joskus ei: 16 %
Useimmiten ei vähennä: 6 %
En osaa sanoa: 0 %

*Tutkimuksen toteutti Verian, ja kohderyhmän muodostivat peruskoulujen kouluterveydenhoitajat, joita vastasi 100. Aineisto kerättiin tietokoneohjatuin puhelinhaastatteluin. Edustavuutta hallittiin alue- ja paikkakunnan tyyppiä koskevilla kiintiöinneillä.