Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

VATT: Osa-aikatyötä tekevien työttömien määrä ei romahtanut suojaosien poiston jälkeen

Jaa

VATT:n tutkijat kävivät läpi kansallisen tulorekisterin, Finanssivalvonnan ja Kelan tietoja, ja huomasivat, ettei osa-aikaisesti työtä tekevien työttömien määrä ole romahtanut työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistamisen jälkeen. Data näyttää, että osa-aikatyötä tekevien määrä on edelleen selkeästi korkeampi kuin ennen suojaosien voimaantuloa vuonna 2014.

Hallitus poisti työttömyysturvan ja asumistuen niin kutsutut suojaosat 1.4.2024 alkaen. Aiemmin ensimmäiset 300 euroa ansiotuloja kuukaudessa eivät vähentäneet työttömyysetuutta tai asumistukea. Suojaosan poiston jälkeen ansiotulot vähentävät etuuksia heti ensimmäisestä eurosta alkaen.

Työttömien työskentely vähentynyt joitakin prosenttiyksiköitä

Tutkijat selvittivät tuoreiden rekisteritietojen avulla, miten työttömien työskentely etuusjakson aikana on kehittynyt suojaosien poiston jälkeen. 

”On kuitenkin tärkeää huomata, että luvut ovat kuvailevia, eivätkä kerro syy–seuraussuhteista. Suojaosien lisäksi esimerkiksi työmarkkinatilanne ja muut sosiaaliturvauudistukset voivat vaikuttaa työttömien käyttäytymiseen”, sanoo johtava tutkija Tuomas Matikka VATT:sta.

Työttömyys- ja palkkatiedot tulorekisteristä. Ei sisällä yrittäjätuloja. Työskenteleväksi työttömäksi katsotaan henkilö, jolle maksetaan palkkaa samoina päivinä, joilta hän saa työttömyysetuutta. Teknisistä syistä työttömyysjaksoista ei huomioida jakson ensimmäistä ja viimeistä kuukautta. Huhtikuun 2024 ja maaliskuun 2025 välillä työskenteleviksi työttömiksi katsottiin keskimäärin n. 24 400 ansiopäivärahan ja 24 900 Kelan etuuksien saajaa. VATT Datahuone CC BY-ND

Kuvio 1: Työttömyyden ja ansiotuloja saaneiden työttömien osuuden kehitys, helmikuu 2021 – huhtikuu 2025.

Palkkatuloja saaneiden työttömien keskimääräinen osuus laski suojaosien poiston jälkeen. Pudotusta tapahtui sekä ansiopäivärahan (−6 %-yks.) että Kelan työttömyysetuuksien saajilla (−5 %-yks.), kun verrataan 12 kuukautta ennen ja jälkeen suojaosien poistoa. Osa tästä pudotuksesta selittyy kuitenkin työttömyysturvan suojaosan poiston suoralla mekaanisella vaikutuksella. 

”Mekaaninen vaikutus johtuu siitä, että suojaosan poistamisen jälkeen osa suhteellisen isoja ansiotuloja saaneista työttömistä ei enää ollut oikeutettu työttömyysturvaan. Tämä voi selittää osuuden laskusta arviolta noin 1–2 prosenttiyksikköä”, kertoo Matikka.

Huomattava osuus työttömistä on kuitenkin työskennellyt työttömyyden aikana myös suojaosien poiston jälkeen. Ansiosidonnaisen saajista keskimäärin 26 prosenttia ja Kelan työttömyysetuuksien saajista 12 prosenttia sai palkkatuloja suojaosien poiston jälkeisinä kuukausina. 

Työttömien osa-aikatyö edelleen selvästi yleisempää kuin ennen suojaosien käyttöönottoa

Kuvio 2 esittää soviteltuja työttömyysetuuksia saaneiden työttömien eli henkilöiden, joiden etuutta ansiotulot ovat vähentäneet, osuudet vuodesta 2000 alkaen. 

Sovitettua päivärahaa saavien osuus etuuksien saajista vuosina 2000 - 2025. VATT Datahuone CC BY-ND

Kuvio 2: Soviteltua työttömyysturvaa saaneiden työttömien osuudet vuositasolla, 2001–2025.

Kuviosta 2 nähdään, että ennen suojaosia soviteltua työttömyysturvaa saaneiden osuus oli selvästi pienempi kuin suojaosien aikana. Osuus lähti nousuun suojaosien käyttöönoton jälkeen ja nousu jatkui vuoteen 2020 asti. Vaikka soviteltua työttömyysturvaa saaneiden osuus on nyt laskenut, se on edelleen merkittävästi korkeampi kuin ennen suojaosien käyttöönottoa. Näiden lukujen perusteella ei siis voida sanoa, että työttömyysjaksojen aikainen osa-aikatyö olisi romahtanut suojaosien poistamisen jälkeen. 

Työttömyyden aikaisen työskentelyn osuus kokonaistyöllisyydestä on pieni

”Aiemmassa tutkimuksessamme havaitsimme, että asumistuen suojaosa lisäsi työttömien osa-aikatyötä, mutta sen vaikutukset kokoaikaiseen työllistymiseen olivat pieniä. Näin ollen ei ole syytä odottaa, että suojaosien poistolla olisi suuria vaikutuksia kokonaistyöllisyyteen”, toteaa Matikka.

On myös hyvä huomioida, että työttömien palkkasumma on vain noin 0,5 prosenttia koko talouden palkkasummasta, eli työttömyyden aikaisen työskentelyn osuus kokonaistyöllisyydestä on hyvin pieni.

Suomessa työttömien osa-aikatyön kannustimet ovat kansainvälisesti katsoen edelleen hyvät suojaosien poiston jälkeenkin. 

”Monissa muissa maissa palkkatulot vähentävät etuuksia huomattavasti enemmän”, Matikka huomauttaa.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Sovitettua päivärahaa saavien osuus etuuksien saajista vuosina 2000 - 2025.
Sovitettua päivärahaa saavien osuus etuuksien saajista vuosina 2000 - 2025.
VATT Datahuone CC BY-ND
Lataa
Työttömyys- ja palkkatiedot tulorekisteristä. Ei sisällä yrittäjätuloja. Työskenteleväksi työttömäksi katsotaan henkilö, jolle maksetaan palkkaa samoina päivinä, joilta hän saa työttömyysetuutta. Teknisistä syistä työttömyysjaksoista ei huomioida jakson ensimmäistä ja viimeistä kuukautta. Huhtikuun 2024 ja maaliskuun 2025 välillä työskenteleviksi työttömiksi katsottiin keskimäärin n. 24 400 ansiopäivärahan ja 24 900 Kelan etuuksien saajaa.
Työttömyys- ja palkkatiedot tulorekisteristä. Ei sisällä yrittäjätuloja. Työskenteleväksi työttömäksi katsotaan henkilö, jolle maksetaan palkkaa samoina päivinä, joilta hän saa työttömyysetuutta. Teknisistä syistä työttömyysjaksoista ei huomioida jakson ensimmäistä ja viimeistä kuukautta. Huhtikuun 2024 ja maaliskuun 2025 välillä työskenteleviksi työttömiksi katsottiin keskimäärin n. 24 400 ansiopäivärahan ja 24 900 Kelan etuuksien saajaa.
VATT Datahuone CC BY-ND
Lataa
Henkilökuva Tuomas Matikasta
Veikko Somerpuro / VATT Vapaa käyttöoikeus VATT:n liittyvissä yhteyksissä.
Lataa

Linkit

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Tuhkarokkorokotuksesta syntyy yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle – Lasten rokotuskattavuus laskenut huolestuttavasti useilla hyvinvointialueilla28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote

Tuhkarokko voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja ja johtaa jopa kuolemaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tuhkarokkorokotteen on havaittu saavan aikaan yllättäviäkin pitkäaikaishyötyjä. Siitä huolimatta Suomessa tuhkarokkorokotuksen kattavuus on laskussa useilla hyvinvointialueilla. Tilanne on THL:n keräämien rekisteritietojen mukaan erityisen huolestuttava Etelä-Karjalan, Länsi-Uudenmaan, Ahvenanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla, joissa kattavuus jää alle 90 prosentin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye