VATT: Osa-aikatyötä tekevien työttömien määrä ei romahtanut suojaosien poiston jälkeen
9.9.2025 07:10:01 EEST | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
VATT:n tutkijat kävivät läpi kansallisen tulorekisterin, Finanssivalvonnan ja Kelan tietoja, ja huomasivat, ettei osa-aikaisesti työtä tekevien työttömien määrä ole romahtanut työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistamisen jälkeen. Data näyttää, että osa-aikatyötä tekevien määrä on edelleen selkeästi korkeampi kuin ennen suojaosien voimaantuloa vuonna 2014.
Hallitus poisti työttömyysturvan ja asumistuen niin kutsutut suojaosat 1.4.2024 alkaen. Aiemmin ensimmäiset 300 euroa ansiotuloja kuukaudessa eivät vähentäneet työttömyysetuutta tai asumistukea. Suojaosan poiston jälkeen ansiotulot vähentävät etuuksia heti ensimmäisestä eurosta alkaen.
Työttömien työskentely vähentynyt joitakin prosenttiyksiköitä
Tutkijat selvittivät tuoreiden rekisteritietojen avulla, miten työttömien työskentely etuusjakson aikana on kehittynyt suojaosien poiston jälkeen.
”On kuitenkin tärkeää huomata, että luvut ovat kuvailevia, eivätkä kerro syy–seuraussuhteista. Suojaosien lisäksi esimerkiksi työmarkkinatilanne ja muut sosiaaliturvauudistukset voivat vaikuttaa työttömien käyttäytymiseen”, sanoo johtava tutkija Tuomas Matikka VATT:sta.
Kuvio 1: Työttömyyden ja ansiotuloja saaneiden työttömien osuuden kehitys, helmikuu 2021 – huhtikuu 2025.
Palkkatuloja saaneiden työttömien keskimääräinen osuus laski suojaosien poiston jälkeen. Pudotusta tapahtui sekä ansiopäivärahan (−6 %-yks.) että Kelan työttömyysetuuksien saajilla (−5 %-yks.), kun verrataan 12 kuukautta ennen ja jälkeen suojaosien poistoa. Osa tästä pudotuksesta selittyy kuitenkin työttömyysturvan suojaosan poiston suoralla mekaanisella vaikutuksella.
”Mekaaninen vaikutus johtuu siitä, että suojaosan poistamisen jälkeen osa suhteellisen isoja ansiotuloja saaneista työttömistä ei enää ollut oikeutettu työttömyysturvaan. Tämä voi selittää osuuden laskusta arviolta noin 1–2 prosenttiyksikköä”, kertoo Matikka.
Huomattava osuus työttömistä on kuitenkin työskennellyt työttömyyden aikana myös suojaosien poiston jälkeen. Ansiosidonnaisen saajista keskimäärin 26 prosenttia ja Kelan työttömyysetuuksien saajista 12 prosenttia sai palkkatuloja suojaosien poiston jälkeisinä kuukausina.
Työttömien osa-aikatyö edelleen selvästi yleisempää kuin ennen suojaosien käyttöönottoa
Kuvio 2 esittää soviteltuja työttömyysetuuksia saaneiden työttömien eli henkilöiden, joiden etuutta ansiotulot ovat vähentäneet, osuudet vuodesta 2000 alkaen.
Kuvio 2: Soviteltua työttömyysturvaa saaneiden työttömien osuudet vuositasolla, 2001–2025.
Kuviosta 2 nähdään, että ennen suojaosia soviteltua työttömyysturvaa saaneiden osuus oli selvästi pienempi kuin suojaosien aikana. Osuus lähti nousuun suojaosien käyttöönoton jälkeen ja nousu jatkui vuoteen 2020 asti. Vaikka soviteltua työttömyysturvaa saaneiden osuus on nyt laskenut, se on edelleen merkittävästi korkeampi kuin ennen suojaosien käyttöönottoa. Näiden lukujen perusteella ei siis voida sanoa, että työttömyysjaksojen aikainen osa-aikatyö olisi romahtanut suojaosien poistamisen jälkeen.
Työttömyyden aikaisen työskentelyn osuus kokonaistyöllisyydestä on pieni
”Aiemmassa tutkimuksessamme havaitsimme, että asumistuen suojaosa lisäsi työttömien osa-aikatyötä, mutta sen vaikutukset kokoaikaiseen työllistymiseen olivat pieniä. Näin ollen ei ole syytä odottaa, että suojaosien poistolla olisi suuria vaikutuksia kokonaistyöllisyyteen”, toteaa Matikka.
On myös hyvä huomioida, että työttömien palkkasumma on vain noin 0,5 prosenttia koko talouden palkkasummasta, eli työttömyyden aikaisen työskentelyn osuus kokonaistyöllisyydestä on hyvin pieni.
Suomessa työttömien osa-aikatyön kannustimet ovat kansainvälisesti katsoen edelleen hyvät suojaosien poiston jälkeenkin.
”Monissa muissa maissa palkkatulot vähentävät etuuksia huomattavasti enemmän”, Matikka huomauttaa.
Yhteyshenkilöt
Tuomas MatikkaJohtava tutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Puh:+358 29 551 9461tuomas.matikka@vatt.fiKuvat
Linkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT: Julkisen talouden tasapainotukseen tarjolla sekä verojen kiristyksiä että menojen leikkauksia – kohteina veroasteikot, yritystukijärjestelmä ja sote-rahoitusmalli17.4.2026 07:10:00 EEST | Uutinen
Tuloveroasteikon maltillinen kiristäminen ja alennettujen arvonlisäverokantojen nostaminen olisivat vaikuttavia sopeutustoimia. Nykyinen yritystukijärjestelmä ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla talouskasvua ja sote-rahoitusmalli ei kannusta tehostamaan toimintaa, arvioidaan VATT:n lausunnossa valtiovarainministeriölle.
Tutkimus: YEL-vakuutuksen kattavuus ei vaikuta etuuksien käyttöön – järjestelmän haasteena mittava alijäämä15.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan vakuutuskattavuuden valinnanvapaus YEL-järjestelmässä laskee maksettuja vakuusmaksuja, muttei vaikuta etuuksien käyttöön. Suuremmat YEL-maksut eivät lisää etuuksien käyttöä tavalla, joka kasvattaisi merkittävästi järjestelmän kustannuksia. Keskeinen haaste on järjestelmän mittava vuosittainen alijäämä.
VATT: Matkailijaveron käyttöönoton mahdollistaminen kunnille on perusteltua30.3.2026 15:40:00 EEST | Tiedote
Matkailijaveron tuomat lisäverotulot mahdollistavat muiden paikallisten verojen alentamisen tai tulot voidaan käyttää kunnan palveluihin. Matkailijaverolla voidaan kompensoida turismista kunnalle aiheutuvia kustannuksia ja alueen asukkaille aiheutuvia haittoja, toteaa VATT lausunnossaan.
Yksityisen sote-toimijan saapuminen kuntaan vähentää julkisen työllisyyttä ja lisää palveluostoja20.3.2026 07:20:24 EET | Tiedote
Uusi tutkimus kertoo, että yksityisen sote-yrityksen saapuminen kuntaan vaikuttaa kunnan tarjoamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin useilla tavoilla: julkisen työvoima vähenee ja palkkakulut pienenevät, mutta samalla ostojen määrä kasvaa.
Naisen euro onkin vain 60 senttiä: taustalla sukupuolivinouma innovaatioissa19.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Naisen euro onkin vain 60 senttiä, paljastaa kansainvälinen tutkimus. Ennestään tiedettiin, että palkkaerojen takia naisen euro on noin 80 senttiä. Tutkimuksen mukaan sukupuolivinouma innovaatioissa tuottaa heille myös korkeammat elinkustannukset. Naisten taloutta haittaa erityisesti se, että harva nainen päätyy innovaattoriksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme