Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Keski-Suomessa investoinnit hiipuivat, Pohjois-Savossa EU-rahoitus vauhditti kasvua, Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi, Etelä-Savossa rahoitus lähes kaksinkertaistui
Finnveran myöntämä rahoitus Itä-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Investointien määrä nousi 45 prosenttia, ja erityisesti Etelä-Savo ja Pohjois-Savo erottuivat vahvalla kasvulla. Keski-Suomessa investointien määrä sen sijaan laski, vaikka rahoitusta myönnettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta InvestEU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Itä-Suomen alueen investoinnit kohdistuivat erityisesti teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin.

Finnvera myönsi alkuvuonna 2025 Itä-Suomen alueelle rahoitusta yhteensä noin 84 miljoonaa euroa (70). Tästä Etelä-Savoon kohdistui noin 21 miljoonaa euroa (12), Pohjois-Savoon 32 (30), Keski-Suomeen 19 (16) ja Pohjois-Karjalaan 12 (12).
Finnveran osarahoittamien investointien arvo kasvoi Itä-Suomen alueella 62 miljoonaan euroon (43). Maakunnittain tarkasteltuna investointien arvo nousi Pohjois-Savossa 24 miljoonaan euroon (17), Pohjois-Karjalassa 15 miljoonaan euroon (9) ja Etelä-Savossa 15 miljoonaan euroon (7). Keski-Suomessa investointien arvo sen sijaan laski 7 miljoonaan euroon (10).
Keski-Suomi: Investointien arvo laski, vaikka rahoitus kasvoi
Keski-Suomessa Finnveran rahoitus kasvoi edellisvuodesta 16 miljoonasta noin 19 miljoonaan euroon. Investointien arvo sen sijaan laski 10 miljoonasta noin 7 miljoonaan euroon. Yritykset näyttävät hyödyntävän rahoitusta pienempiin kehitystoimiin ja omistusjärjestelyihin, mutta suuremmat investointipäätökset ovat jääneet odottamaan. InvestEU-lainoja myönnettiin alkuvuonna noin miljoonan euron edestä, mikä on selvästi vähemmän kuin vuoden 2024 taso.
– Keski-Suomessa yritykset ovat varovaisia, mutta taustalla on paljon potentiaalia. Pienet investoinnit ja omistusjärjestelyt kertovat siitä, että kehitystä tapahtuu, vaikka se ei aina näy suurina rahoitusvolyymeina, sanoo Finnveran Keski-Suomen ja Etelä-Savon aluepäällikkö Markus Raaska.
Pohjois-Savo: Investoinnit ja EU-rahoitus vahvassa kasvussa
Pohjois-Savossa rahoitus kasvoi 32 miljoonaan euroon (30), ja investointien arvo nousi 24 miljoonaan euroon (17). Alueella on nähtävissä selvä piristyminen, erityisesti teollisuuden ja kuluttajapalveluiden puolella. InvestEU-lainojen käyttö on ollut aktiivista: alkuvuonna niitä myönnettiin noin 5 miljoonan euron edestä, mikä on jo tuplasti enemmän kuin koko viime vuonna.
– Pohjois-Savossa rahoituksen kasvu näkyy konkreettisesti investoinneissa. Yritykset kehittävät tuotantoaan ja palveluitaan, ja InvestEU-lainat ovat olleet tärkeä mahdollistaja, sanoo aluepäällikkö Johanna Reinikainen.
Pohjois-Karjala: Investointien arvo nousi
Pohjois-Karjalassa rahoitus pysyi lähes ennallaan, noin 12 miljoonassa eurossa (12). Investointien arvo nousi kuitenkin 9 miljoonasta 15 miljoonaan euroon, mikä kertoo siitä, että rahoitus kohdistui aiempaa enemmän vaikuttavampiin investointeihin käyttöpääoman sijaan. InvestEU-lainojen käyttö sen sijaan laski: alkuvuonna niitä myönnettiin vain noin miljoona euroa, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 0,2 miljoonaa euroa.
– Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta EU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Tässä on selkeä kehityskohde – eri rahoituslähteiden tietoisuutta on lisättävä, jotta mahdollisuudet eivät jää hyödyntämättä, sanoo Johanna Reinikainen.
Etelä-Savo: Rahoitus lähes kaksinkertaistui – investointien arvo nousi jyrkästi
Etelä-Savossa Finnveran rahoitus lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta ja nousi 12 miljoonasta noin 21 miljoonaan euroon. Investointien arvo nousi 15 miljoonaan euroon (7), ja myös InvestEU-lainojen käyttö kasvoi 2 miljoonaan euroon.
– Etelä-Savossa on nähtävissä selvä käänne. Yritykset investoivat rohkeammin ja EU-rahoitus on otettu käyttöön aiempaa aktiivisemmin. Tämä kertoo luottamuksesta tulevaan, jatkaa Markus Raaska.
Omistajanvaihdokset Itä-Suomessa
Tammi–kesäkuussa Finnvera oli mukana yhteensä 55 omistajanvaihdoksessa Itä-Suomen alueella (60), ja myönsi niihin rahoitusta yhteensä noin 8 miljoonaa euroa (8). Eniten omistajanvaihdoksia toteutui Pohjois-Savossa, jossa Finnvera oli mukana 21 hankkeessa (20). Pohjois-Karjalassa määrä oli 15 (19), Keski-Suomessa 10 (14) ja Etelä-Savossa 9 (7).
– Hinnoittelu on lähentynyt realistisia tasoja, mikä on osaltaan edistänyt kauppojen toteutumista ja rahoituskelpoisuutta. Finnveran rahoitus on ollut keskeinen mahdollistaja erityisesti sukupolvenvaihdoksissa ja paikallisten pk-yritysten omistuksen siirtymisessä uudelle taholle, sanoo Johanna Reinikainen.
Vientirahoitus jäi vähäiseksi – tietoisuus ratkaisuista edelleen heikkoa
Vientirahoituksen käyttö Itä-Suomessa jäi alkuvuonna selvästi edellisvuotta vähäisemmäksi. Pk- ja midcap-yrityksille myönnettiin vientitakuita ja -takauksia yhteensä noin 2 miljoonan euron arvosta, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 16.
– Yksi keskeinen syy matalaan vientitakauiden ja -vientitakausten käyttöasteeseen on edelleen puutteellinen tietoisuus viennin rahoitusratkaisuista. Vaikka kansainvälistymisen mahdollisuudet kiinnostavat monia yrityksiä, rahoitusinstrumenttien tuntemuksessa ja hyödyntämisessä on parantamisen varaa. Finnvera jatkaa työtä viennin rahoitusosaamisen vahvistamiseksi alueella yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, sanoo Markus Raaska.
Rahoituksen näkymät loppuvuodelle 2025 – varovaisuutta, mutta vireyttä
Loppuvuoden 2025 rahoitusnäkymät Itä-Suomessa ovat kaksijakoiset. Yritysten taloudellinen tilanne on monin paikoin vakaa, ja kassavirta riittävä, mutta investointihalukkuus on maltillista. Kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuus ja tilauskannan nopeat vaihtelut vaikuttavat yritysten päätöksentekoon. Finnveran mukaan alueella on kuitenkin jatkuvasti vireillä pieniä investointeja ja omistusjärjestelyjä, jotka pitävät yllä yrityskentän dynamiikkaa. Näemme nyt käänteen taloudessa tapahtuneen, joten ikkuna kasvun investoinneille kysynnän kasvaessa ja hyvän työvoimatarjonnan aikana onkin mitä parhain. Olemme Finnverassa valmiina rahoittamaan yrityksiä niiden kasvussa, uudistumisessa ja kansainvälistymisessä.
LIITE: Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1-6/2025
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Markus Raaska, aluepäällikkö, Keski-Suomi ja Etelä-Savo, markus.raaska@finnvera.fi
Johanna Reinikainen, aluepäällikkö, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala, johanna.reinikainen@finnvera.fi
Johanna NorrenaViestintäasiantuntijaFinnvera oyj
Puh:+358 40 837 2511johanna.norrena@finnvera.fiKuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnvera Euroopan investointirahaston osakkaaksi – ”Pyrimme vaikuttamaan, että EU-rahoitus kohdistuu Suomen talouden ja kasvun kannalta parhaalla tavalla”28.11.2025 13:16:26 EET | Tiedote
Finnvera liittyy Euroopan investointirahaston (EIR) osakkaaksi ja aiempaa tiiviimmin osaksi erityisesti pk-yrityksille suunnattua EU-rahoituskenttää. Omistajuuden kautta Finnvera haluaa edistää EIR:ssä aktiivisesti koko Suomen ja suomalaisen rahoitussektorin asiaa, niin pankkien kuin pääomasijoittajienkin eduksi.
Finnvera jatkaa mikroyritysten lainaa ja avaa lainahaun myös aloittaville yrityksille helmikuussa 202627.11.2025 15:41:10 EET | Tiedote
Finnvera avaa uudelleen hakuun lainan mikroyritysten kasvuhankkeisiin. Haku käynnistyy helmikuussa ja lainaa voi hakea heinäkuun 2026 loppuun saakka. Selvitykset maaliskuussa 2025 päättyneestä mikroyritysten lainapilotista ovat valmistuneet, ja niiden perusteella erityisesti kasvu- ja kansainvälistymishakuisilla sekä pienimmillä, alle 4 henkilön yrityksillä ja nuorimmilla, enintään 5 vuotta toimineilla mikroyrityksillä on vaikeuksia saada pankkirahoitusta kasvun vaatimiin toimenpiteisiin. Rahoitusvaikeudet koskevat myös juuri aloittaneita yrityksiä. Jotta uudistavien ja kannattavien ideoiden kasvupotentiaali ei jäisi rahoituksesta kiinni, Finnveran lainaa voivat hakea nyt myös yritykset, joilla ei vielä ole ensimmäistä tilinpäätöstä takanaan. Lainalla Finnvera täydentää rahoitusmarkkinaa.
Rahoitus & kasvu -katsaus: Venäjän-viennin loppu osui pahiten pieniin yrityksiin, suurilla viejillä valmiudet muutoksiin paremmat – Voiko Ukraina korvata Venäjän-vientimarkkinan?20.11.2025 14:02:20 EET | Tiedote
Venäjän-viennin loppuminen kolahti suhteellisesti eniten pieniin yrityksiin ja niihin, joille Venäjä oli pääasiallinen vientimarkkina. Iso kuva työllisyyden, liikevaihdon ja viennin osalta on kuitenkin se, että Venäjälle ennen sotaa tavaroita vieneet yritykset eivät näytä kärsineen taloudellisia tappioita juuri muita vientiyrityksiä enempää. Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat löytäneet uusia korvaavia markkinoita, mutta mahdollisesti kannattavuuden kustannuksella, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Rahoitus & kasvu -katsauksessa. Entä voisiko vienti Ukrainaan korvata Venäjän-vientiä? Ennen vuotta 2022 viennin toimialarakenne maihin oli varsin samankaltaista, vaikka viennin mittakaava oli hyvin erilainen. Tällä hetkellä sotatila rajoittaa laajamittaista vientiä Ukrainaan, mutta jälleenrakennus avaa markkinoita myös uusille investointitarpeille ja aloille.
Jäänmurtajatilaus voi toimia talouskasvun hyvän kierteen käynnistäjänä – Suomalainen laivanrakennus- ja jäänmurtajateknologia historiallisella tavalla maailman huomioon10.10.2025 12:21:20 EEST | Tiedote
Yhdysvaltain ja Suomen välinen jäänmurtajasopimus voi osaltaan käynnistää kasvun positiivisen kierteen Suomen talouteen. Tilausten saama kansainvälinen näkyvyys, investoinnit ja työllisyysvaikutukset kotimaassa nostattavat positiivisia odotuksia tulevaisuuteen ja aktivoivat yrityksiä, mikä toimii positiivisena ulkoisena shokkina Suomen taloudelle. Kasvupotentiaalin kannalta on olennaista, että meriteollisuus ja laivanrakennus ovat korkean teknologian aloja, joiden tuottama kotimainen arvonlisä on erittäin korkea ja joka tuo kasvua laajan alihankkijaverkoston kautta. Moni palanen Suomen taloudessa puoltaa tällä hetkellä investointien käynnistämistä.
Icon 5 -risteilyalustilaus vahvistaa meriteollisuuden näkymiä – Finnveran Juuso Heinilä: ”Meillä on elementit rakentaa myös rahoitus kestävästi”23.9.2025 15:59:40 EEST | Tiedote
Uutinen Icon 5 -risteilyaluksen tilauksesta ja optiot seuraavista aluksista vahvistavat laivanrakennusteollisuuden positiivisia näkymiä Suomessa ja tuovat toimialalle toivottua jatkuvuutta. Royal Caribbean Group ja Meyer Turku julkistivat tulevia aluksia koskevan aiesopimuksen, joka yltää pitkälle 2030-luvulle. Kokonaisuuteen liittyvät rahoitusratkaisut neuvotellaan erikseen. Finnveran tavoitteena on taloudellisesti kestävä ratkaisu, jossa kokonaisriski on hallittu, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme