Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Keski-Suomessa investoinnit hiipuivat, Pohjois-Savossa EU-rahoitus vauhditti kasvua, Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi, Etelä-Savossa rahoitus lähes kaksinkertaistui

Finnvera myönsi alkuvuonna 2025 Itä-Suomen alueelle rahoitusta yhteensä noin 84 miljoonaa euroa (70). Tästä Etelä-Savoon kohdistui noin 21 miljoonaa euroa (12), Pohjois-Savoon 32 (30), Keski-Suomeen 19 (16) ja Pohjois-Karjalaan 12 (12). 

Finnveran osarahoittamien investointien arvo kasvoi Itä-Suomen alueella 62 miljoonaan euroon (43). Maakunnittain tarkasteltuna investointien arvo nousi Pohjois-Savossa 24 miljoonaan euroon (17), Pohjois-Karjalassa 15 miljoonaan euroon (9) ja Etelä-Savossa 15 miljoonaan euroon (7). Keski-Suomessa investointien arvo sen sijaan laski 7 miljoonaan euroon (10). 

Keski-Suomi: Investointien arvo laski, vaikka rahoitus kasvoi 

Keski-Suomessa Finnveran rahoitus kasvoi edellisvuodesta 16 miljoonasta noin 19 miljoonaan euroon. Investointien arvo sen sijaan laski 10 miljoonasta noin 7 miljoonaan euroon. Yritykset näyttävät hyödyntävän rahoitusta pienempiin kehitystoimiin ja omistusjärjestelyihin, mutta suuremmat investointipäätökset ovat jääneet odottamaan. InvestEU-lainoja myönnettiin alkuvuonna noin miljoonan euron edestä, mikä on selvästi vähemmän kuin vuoden 2024 taso.  
 
– Keski-Suomessa yritykset ovat varovaisia, mutta taustalla on paljon potentiaalia. Pienet investoinnit ja omistusjärjestelyt kertovat siitä, että kehitystä tapahtuu, vaikka se ei aina näy suurina rahoitusvolyymeina, sanoo Finnveran Keski-Suomen ja Etelä-Savon aluepäällikkö Markus Raaska. 

Pohjois-Savo: Investoinnit ja EU-rahoitus vahvassa kasvussa 

Pohjois-Savossa rahoitus kasvoi 32 miljoonaan euroon (30), ja investointien arvo nousi 24 miljoonaan euroon (17). Alueella on nähtävissä selvä piristyminen, erityisesti teollisuuden ja kuluttajapalveluiden puolella. InvestEU-lainojen käyttö on ollut aktiivista: alkuvuonna niitä myönnettiin noin 5 miljoonan euron edestä, mikä on jo tuplasti enemmän kuin koko viime vuonna. 
 
– Pohjois-Savossa rahoituksen kasvu näkyy konkreettisesti investoinneissa. Yritykset kehittävät tuotantoaan ja palveluitaan, ja InvestEU-lainat ovat olleet tärkeä mahdollistaja, sanoo aluepäällikkö Johanna Reinikainen. 

Pohjois-Karjala: Investointien arvo nousi 

Pohjois-Karjalassa rahoitus pysyi lähes ennallaan, noin 12 miljoonassa eurossa (12). Investointien arvo nousi kuitenkin 9 miljoonasta 15 miljoonaan euroon, mikä kertoo siitä, että rahoitus kohdistui aiempaa enemmän vaikuttavampiin investointeihin käyttöpääoman sijaan. InvestEU-lainojen käyttö sen sijaan laski: alkuvuonna niitä myönnettiin vain noin miljoona euroa, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 0,2 miljoonaa euroa.  
 
– Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta EU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Tässä on selkeä kehityskohde – eri rahoituslähteiden tietoisuutta on lisättävä, jotta mahdollisuudet eivät jää hyödyntämättä, sanoo Johanna Reinikainen. 

Etelä-Savo: Rahoitus lähes kaksinkertaistui – investointien arvo nousi jyrkästi 

Etelä-Savossa Finnveran rahoitus lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta ja nousi 12 miljoonasta noin 21 miljoonaan euroon. Investointien arvo nousi 15 miljoonaan euroon (7), ja myös InvestEU-lainojen käyttö kasvoi 2 miljoonaan euroon.  
 
– Etelä-Savossa on nähtävissä selvä käänne. Yritykset investoivat rohkeammin ja EU-rahoitus on otettu käyttöön aiempaa aktiivisemmin. Tämä kertoo luottamuksesta tulevaan, jatkaa Markus Raaska. 

Omistajanvaihdokset Itä-Suomessa  

Tammi–kesäkuussa Finnvera oli mukana yhteensä 55 omistajanvaihdoksessa Itä-Suomen alueella (60), ja myönsi niihin rahoitusta yhteensä noin 8 miljoonaa euroa (8). Eniten omistajanvaihdoksia toteutui Pohjois-Savossa, jossa Finnvera oli mukana 21 hankkeessa (20). Pohjois-Karjalassa määrä oli 15 (19), Keski-Suomessa 10 (14) ja Etelä-Savossa 9 (7).  
 
– Hinnoittelu on lähentynyt realistisia tasoja, mikä on osaltaan edistänyt kauppojen toteutumista ja rahoituskelpoisuutta. Finnveran rahoitus on ollut keskeinen mahdollistaja erityisesti sukupolvenvaihdoksissa ja paikallisten pk-yritysten omistuksen siirtymisessä uudelle taholle, sanoo Johanna Reinikainen. 

Vientirahoitus jäi vähäiseksi – tietoisuus ratkaisuista edelleen heikkoa 

Vientirahoituksen käyttö Itä-Suomessa jäi alkuvuonna selvästi edellisvuotta vähäisemmäksi. Pk- ja midcap-yrityksille myönnettiin vientitakuita ja -takauksia yhteensä noin 2 miljoonan euron arvosta, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 16.  
 
– Yksi keskeinen syy matalaan vientitakauiden ja -vientitakausten käyttöasteeseen on edelleen puutteellinen tietoisuus viennin rahoitusratkaisuista. Vaikka kansainvälistymisen mahdollisuudet kiinnostavat monia yrityksiä, rahoitusinstrumenttien tuntemuksessa ja hyödyntämisessä on parantamisen varaa. Finnvera jatkaa työtä viennin rahoitusosaamisen vahvistamiseksi alueella yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, sanoo Markus Raaska.   

Rahoituksen näkymät loppuvuodelle 2025 – varovaisuutta, mutta vireyttä 

Loppuvuoden 2025 rahoitusnäkymät Itä-Suomessa ovat kaksijakoiset. Yritysten taloudellinen tilanne on monin paikoin vakaa, ja kassavirta riittävä, mutta investointihalukkuus on maltillista. Kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuus ja tilauskannan nopeat vaihtelut vaikuttavat yritysten päätöksentekoon. Finnveran mukaan alueella on kuitenkin jatkuvasti vireillä pieniä investointeja ja omistusjärjestelyjä, jotka pitävät yllä yrityskentän dynamiikkaa. Näemme nyt käänteen taloudessa tapahtuneen, joten ikkuna kasvun investoinneille kysynnän kasvaessa ja hyvän työvoimatarjonnan aikana onkin mitä parhain. Olemme Finnverassa valmiina rahoittamaan yrityksiä niiden kasvussa, uudistumisessa ja kansainvälistymisessä. 

LIITE: Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1-6/2025