Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 12.9.2025
Suomessa ei ole viime vuosina systemaattisesti kartoitettu mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen toimialakohtaista muutosta ja alojen välisiä eroja. Työterveyslaitoksen kansallisesti edustava rekisteritutkimus vastaa tähän tarpeeseen ja kuvaa, miten poissaolot ovat kehittyneet eri työntekijäryhmissä ja toimialoilla vuosina 2007–2021.
– Tulokset olivat kahdella tavalla pysäyttävät. Mielenterveysperusteisten poissaolojen kasvutrendi näkyi kaikilla tutkituilla toimialoilla, ja samaan aikaan eri työntekijäryhmien väliset erot syvenivät, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen.
Sote-sektorin mielenterveyspoissaolot yli kaksinkertaistuivat
Mielenterveyteen perustuvien sairauspoissaolojen määrä kasvoi kaikilla toimialoilla, mutta sosiaali- ja terveysalalla nousu oli erityisen voimakasta. Vuonna 2015 sote-alan naisilla oli keskimäärin alle 1,6 poissaolopäivää henkilöä kohden vuodessa, kun vuonna 2021 määrä oli jo yli 3,8 päivää. Tämä tarkoittaa väestötasolla yli 600 000 lisäpäivää vuodessa.
Ammattiluokista erityisesti alemmat toimihenkilönaiset erottuivat. Heidän keskimääräinen poissaolopäivien määränsä nousi 1,3 päivästä 3,4 päivään vuodessa, mikä väestötasolla merkitsi lähes miljoonaa lisäpoissaolopäivää vuodessa.
– Alemmat toimihenkilönaiset muodostivat noin kolmasosan työvoimasta, mutta heidän poissaolojaksonsa selittivät lähes puolet koko poissaolojen kasvusta. Tämä osoittaa, että mielenterveyspoissaolot kasautuivat erityisesti tiettyihin naisvaltaisiin ryhmiin, Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Varje havainnollistaa.
Ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien mielenterveyspoissaolojen syynä
Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt selittivät suurimman osan kaikista mielenterveysperusteisista poissaoloista. Seuranta-aikana masennukseen liittyvät poissaolot 1,7-kertaistuivat, kun taas ahdistukseen liittyvät kasvoivat 3,4-kertaisiksi.
Vuonna 2021 ahdistuneisuushäiriöt nousivat ensimmäistä kertaa uusien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojaksojen yleisimmäksi syyksi. Masennukseen liittyvät jaksot olivat silti keskimäärin pidempiä ja selittivät suuremman osan kokonaispäivistä.
Ahdistuneisuuteen liittyvien poissaolopäivien kasvu painottui erityisesti nuoriin ja keski-ikäisiin toimihenkilönaisiin. Myös toimihenkilömiehillä ahdistuneisuuteen liittyvät poissaolot lisääntyivät selvästi, mutta absoluuttiset määrät jäivät naisia matalammiksi.
– Sukupuoli, ikä ja asema työelämässä heijastuivat poissaolopäivien kasvun voimakkuuteen. Muutos ei kuitenkaan rajoittunut vain tiettyihin ryhmiin, vaan ahdistuneisuuteen liittyvät poissaolot lisääntyivät kaikissa väestöryhmissä, Varje tarkentaa.
Taustalla työelämän muutoksia ja kulttuurisia tekijöitä
Mielenterveysperusteisten poissaolojen kasvun taustalla voi olla sekä työelämään että kulttuuriin liittyviä muutoksia. Naisvaltaisilla aloilla työn reunaehtojen heikkeneminen ja työstä palautumisen vaikeutuminen saattavat osaltaan selittää sote-alan ja toimihenkilönaisten huolestuttavia kehityskulkuja.
Myös hoitoon hakeutumisen kynnys on voinut madaltua erityisesti ahdistukseen liittyvissä elämäntilanteissa. Mielenterveyshaasteisiin liittyvien psykiatristen luokittelujen käyttö on voinut muuttua terveydenhuollossa, ja työssä käyvät saattavat jäsentää tunne-elämän ongelmiaan aiempaa useammin ahdistuneisuuden kautta.
– Muutos voi kertoa paitsi työolojen kuormittavuudesta myös siitä, että kulttuuriset tavat hakea apua ja luokitella oireita ovat muuttuneet. Nämä tekijät yhdessä voivat selittää, miksi kasvu on ollut niin voimakasta etenkin naisvaltaisilla aloilla ja nuoremmissa ikäryhmissä, Väänänen arvioi.
Lisätietoa tutkimuksesta
- Kansallisesti edustava rekisteritutkimus, jossa Tilastokeskuksen väestötiedot yhdistettiin Kelan sairauspäiväraharekisteriin. Aineistona oli neljä 33,3 prosentin väestöotosta 21–62-vuotiaista työssäkäyvistä, seurantavuodet 2007–2021. Tarkastelussa olivat mielenterveyssyistä maksetut sairauspäivärahapäivät ammattiluokittain ja toimialoittain.
- Tutustu julkaisuun Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä
- Tutkimusta on rahoittanut Suomen kestävän kasvun ohjelma EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGenerationEU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta. Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella toteutetaan hallitusohjelmaan kirjattua Työelämän mielenterveysohjelmaa (Mielenterveyden työkalupakki -hanke).
- Tutkimusta on tukenut myös strategisen tutkimuksen neuvosto STN, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä (DEMOGRAPHY-ohjelma, LIFECON-hanke 364414).
Lue lisää
- LIFECON Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset -hankkeen sivut: https://www.ttl.fi/lifecon
Lisätiedot
- Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, ari.vaananen@ttl.fi, 050 511 0530
- Pekka Varje, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, pekka.varje@ttl.fi, 050 576 8236
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
- ENG: Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause
- SWE: Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Rapport: Algoritmiskt ledarskap allt vanligare i Norden – forskare varnar för dess effekter på arbetstagarnas välbefinnande8.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det snabbt växande algoritmiska ledarskapet kan ställa alltför höga krav på arbetstagarna och försämra välbefinnandet, visar en ny rapport. Översikten visar på ett konsekvent samband mellan algoritmiskt ledarskap och ökade psykosociala risker samt deras konsekvenser, såsom stress och utbrändhet.
Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin8.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.
Report: Algorithmic management is becoming more common in the Nordics — researchers warn about its impact on employee well-being8.9.2025 08:00:00 EEST | Press release
A recent report demonstrates that the rapidly increasing use of algorithmic management can place excessive demands on employees and reduce well-being. The review highlights a consistent link between algorithmic management and the increase in psychosocial risks and their consequences, such as stress and occupational burnout.
Arbetslivet fragmenteras – utkomsten och arbetsförmågan byggs upp allt mer individuellt4.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetslivet förändras i snabb takt: utkomsten bygger på projekt och kortjobb, och arbetsförmågan bedöms allt oftare genom den egna upplevelsen. Förändringen kan öka friheten och meningsfullheten, men av arbetsplatserna kräver den nya sätt att stödja arbetstagarna jämlikt.
Työelämä pirstaloituu – toimeentulo ja työkyky rakentuvat yhä yksilöllisemmin4.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työelämä muuttuu vauhdilla: toimeentulo rakentuu projekteista ja pätkistä, ja työkykyä arvioidaan yhä useammin oman kokemuksen perusteella. Muutos voi tuoda vapautta ja merkityksellisyyttä, mutta se vaatii työpaikoilta uudenlaisia keinoja tukea työntekijöitä yhdenvertaisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme