Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi

Työterveyslaitoksen mediatiedote 12.9.2025

Suomessa ei ole viime vuosina systemaattisesti kartoitettu mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen toimialakohtaista muutosta ja alojen välisiä eroja. Työterveyslaitoksen kansallisesti edustava rekisteritutkimus vastaa tähän tarpeeseen ja kuvaa, miten poissaolot ovat kehittyneet eri työntekijäryhmissä ja toimialoilla vuosina 2007–2021.

– Tulokset olivat kahdella tavalla pysäyttävät. Mielenterveysperusteisten poissaolojen kasvutrendi näkyi kaikilla tutkituilla toimialoilla, ja samaan aikaan eri työntekijäryhmien väliset erot syvenivät, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen.

Sote-sektorin mielenterveyspoissaolot yli kaksinkertaistuivat

Mielenterveyteen perustuvien sairauspoissaolojen määrä kasvoi kaikilla toimialoilla, mutta sosiaali- ja terveysalalla nousu oli erityisen voimakasta. Vuonna 2015 sote-alan naisilla oli keskimäärin alle 1,6 poissaolopäivää henkilöä kohden vuodessa, kun vuonna 2021 määrä oli jo yli 3,8 päivää. Tämä tarkoittaa väestötasolla yli 600 000 lisäpäivää vuodessa.

Ammattiluokista erityisesti alemmat toimihenkilönaiset erottuivat. Heidän keskimääräinen poissaolopäivien määränsä nousi 1,3 päivästä 3,4 päivään vuodessa, mikä väestötasolla merkitsi lähes miljoonaa lisäpoissaolopäivää vuodessa.

– Alemmat toimihenkilönaiset muodostivat noin kolmasosan työvoimasta, mutta heidän poissaolojaksonsa selittivät lähes puolet koko poissaolojen kasvusta. Tämä osoittaa, että mielenterveyspoissaolot kasautuivat erityisesti tiettyihin naisvaltaisiin ryhmiin, Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Varje havainnollistaa.

Ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien mielenterveyspoissaolojen syynä

Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt selittivät suurimman osan kaikista mielenterveysperusteisista poissaoloista. Seuranta-aikana masennukseen liittyvät poissaolot 1,7-kertaistuivat, kun taas ahdistukseen liittyvät kasvoivat 3,4-kertaisiksi.

Vuonna 2021 ahdistuneisuushäiriöt nousivat ensimmäistä kertaa uusien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojaksojen yleisimmäksi syyksi. Masennukseen liittyvät jaksot olivat silti keskimäärin pidempiä ja selittivät suuremman osan kokonaispäivistä.

Ahdistuneisuuteen liittyvien poissaolopäivien kasvu painottui erityisesti nuoriin ja keski-ikäisiin toimihenkilönaisiin. Myös toimihenkilömiehillä ahdistuneisuuteen liittyvät poissaolot lisääntyivät selvästi, mutta absoluuttiset määrät jäivät naisia matalammiksi.

– Sukupuoli, ikä ja asema työelämässä heijastuivat poissaolopäivien kasvun voimakkuuteen. Muutos ei kuitenkaan rajoittunut vain tiettyihin ryhmiin, vaan ahdistuneisuuteen liittyvät poissaolot lisääntyivät kaikissa väestöryhmissä, Varje tarkentaa.

Taustalla työelämän muutoksia ja kulttuurisia tekijöitä

Mielenterveysperusteisten poissaolojen kasvun taustalla voi olla sekä työelämään että kulttuuriin liittyviä muutoksia. Naisvaltaisilla aloilla työn reunaehtojen heikkeneminen ja työstä palautumisen vaikeutuminen saattavat osaltaan selittää sote-alan ja toimihenkilönaisten huolestuttavia kehityskulkuja.

Myös hoitoon hakeutumisen kynnys on voinut madaltua erityisesti ahdistukseen liittyvissä elämäntilanteissa. Mielenterveyshaasteisiin liittyvien psykiatristen luokittelujen käyttö on voinut muuttua terveydenhuollossa, ja työssä käyvät saattavat jäsentää tunne-elämän ongelmiaan aiempaa useammin ahdistuneisuuden kautta.

– Muutos voi kertoa paitsi työolojen kuormittavuudesta myös siitä, että kulttuuriset tavat hakea apua ja luokitella oireita ovat muuttuneet. Nämä tekijät yhdessä voivat selittää, miksi kasvu on ollut niin voimakasta etenkin naisvaltaisilla aloilla ja nuoremmissa ikäryhmissä, Väänänen arvioi.

Lisätietoa tutkimuksesta

• Kansallisesti edustava rekisteritutkimus, jossa Tilastokeskuksen väestötiedot yhdistettiin Kelan sairauspäiväraharekisteriin. Aineistona oli neljä 33,3 prosentin väestöotosta 21–62-vuotiaista työssäkäyvistä, seurantavuodet 2007–2021. Tarkastelussa olivat mielenterveyssyistä maksetut sairauspäivärahapäivät ammattiluokittain ja toimialoittain.
• Tutustu julkaisuun Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä
• Tutkimusta on rahoittanut Suomen kestävän kasvun ohjelma EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGenerationEU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta. Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella toteutetaan hallitusohjelmaan kirjattua Työelämän mielenterveysohjelmaa (Mielenterveyden työkalupakki -hanke).
• Tutkimusta on tukenut myös strategisen tutkimuksen neuvosto STN, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä (DEMOGRAPHY-ohjelma, LIFECON-hanke 364414).

Lue lisää

• LIFECON Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset -hankkeen sivut: https://www.ttl.fi/lifecon

Lisätiedot

• Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos,  ari.vaananen@ttl.fi, 050 511 0530
• Pekka Varje, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, pekka.varje@ttl.fi, 050 576 8236