Pohjois-Pohjanmaan maankäyttösektori muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi – uusi selvitys tarjoaa tietopohjaa ilmastotoimille

Selvitys osoittaa, että maakunnan maankäyttösektori on muuttunut vuosien 2013 ja 2023 välillä merkittävästi: hiilinielusta on tullut kasvihuonekaasujen päästölähde. Vuonna 2013 maankäyttösektori sitoi hiiltä nettona −1 252 kt CO₂e (tuhatta hiilidioksidiekvivalenttitonnia), mutta vuonna 2023 se tuotti nettopäästöjä 4 023 kt CO₂e. Välivuosien 2014–2022 laskelmien perusteella Pohjois-Pohjanmaan maankäyttösektori toimi nettonieluna vuoteen 2017 asti, jonka jälkeen se kääntyi kuvan mukaisesti päästölähteeksi.

Pohjois-Pohjanmaan 30 kunnasta ainoastaan Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven ja Pyhäjärven maankäyttösektori toimi vuonna 2023 hiilinieluna. Näissä kunnissa maankäyttösektorin vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt alittivat poistumat, eli hiiltä sitoutui enemmän kuin sitä vapautui.

Metsämaan hiilinielu kääntyi päästölähteeksi – Pohjois-Pohjanmaan kehitys seuraa kansallista suuntaa

Suurin muutos on tapahtunut metsämaalla, joka oli vielä vuonna 2013 merkittävä hiilinielu (−3 329 kt CO₂e), mutta vuonna 2023 se oli jo päästölähde (+1 838 kt CO₂e). Kehitys Pohjois-Pohjanmaalla on samansuuntainen kuin kansallisella tasolla raportoitu metsän hiilinielujen väheneminen, ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön johtava ilmastoasiantuntija Paula Ollila toteaa. Muutokseen vaikuttavat erityisesti hakkuumäärien lisääntyminen, puuston hidastunut kasvu, turvemaiden päästöjen lisääntyminen ja kivennäismaiden hiilivarastojen heikentyminen. 

Selvityksessä arvioitiin myös maakunnan hiilivarastot kuntakohtaisesti. Vuonna 2021 Pohjois-Pohjanmaan hiilivarastot olivat yhteensä 669 581 kt hiiltä (2 455 100 kt CO₂). Suurimmat varastot löytyvät Pudasjärveltä, Kuusamosta ja Oulusta. Hiilivarastot ovat edelleen merkittäviä erityisesti metsissä ja suoalueilla, mutta niiden kasvu on hidastunut. Metsien kasvillisuuden hiilivarastot kasvoivat tarkastelujaksolla noin 10 %, mutta maaperän hiilivarastot vähenivät hieman.

Arvokasta tietoa Pohjois-Pohjanmaan ilmasto- ja luontotyön tueksi

Selvitys tarjoaa konkreettista ja ajantasaista tietoa maankäyttösektorin päästöistä ja niiden kehityksestä ja tuo kaivattua tietoa alueen ilmasto- ja luontotyön tueksi.  Tulokset tukevat kuntatason päätöksentekoa ja ilmastokestävää maankäytön suunnittelua sekä auttavat kuntia kohdentamaan ilmastotoimia vaikuttavasti.  

Metsien ja maaperän merkitys hiilivarastoina ei ole vain ilmastokysymys, vaan myös osa luonnon monimuotoisuuden ja vesien suojelun kokonaisuutta, muistuttaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ilmasto- ja kiertotalousasiantuntija Sanna Moilanen.

Vaikka maakuntatason laskentamenetelmät eivät ole täysin vertailukelpoisia kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion kanssa, on selvityksessä noudatettu samoja perusperiaatteita. Laskentamme perustuvat avoimesti saatavilla oleviin aineistoihin kuten uusimman valtakunnallisen metsien inventoinnin tuloksiin ja kansallisiin hakkuutilastoihin, taustoittaa FCG Finnish Consulting Group Oy:n asiantuntija Marko Nurminen.

Metsillä on keskeinen rooli sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä että siihen sopeutumisessa. Metsien hiilinielujen vahvistaminen on tärkeää, ja se edellyttää konkreettisia toimia metsätaloudessa. Näitä ovat esimerkiksi puuston hiilensidonnan lisääminen, turvemaiden päästöjen vähentäminen sekä metsänhoidon kehittäminen.

Pohjois-Pohjanmaan maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase ja hiilivarastot -selvityksen laati FCG Finnish Consulting Group Oy.