Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Kansalaisjärjestöt ovat keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta

Jaa

Järjestöillä on merkittävä rooli ihmisten tavoittamisessa ja heidän resilienssinsä vahvistamisessa, kriisipalveluiden tuottamisessa sekä ihmisten turvallisuustarpeita koskevan tiedon tuottamisessa.

Kansalaisjärjestön kokouksessa ihmisiä kannettavien tietokoneiden kanssa.
Järjestöjen työ ongelmien ennaltaehkäisemiseksi on keskeistä kokonaisturvallisuuden kannalta. Ellen Tuomaala / Mielenterveyspooli

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta muistuttaa, että turvallisuus syntyy eri toimijoiden yhteistyössä.

Kansalaisjärjestöt ovat olennaisella tavalla mukana rakentamassa turvallista yhteiskuntaa. Järjestöt tavoittavat ihmisiä, vahvistavat toiminnassa mukana olevien ja palveluita käyttävien ihmisten resilienssiä eli psyykkistä kriisinkestävyyttä ja parantavat asiantuntijoina mielenterveyden huomioon ottamista päätöksenteossa. 

Järjestöjen rooli häiriötilanteisiin varautumisessa ja onnettomuuksien hallinnassa on merkittävä. Järjestöillä on vankkaa erityisosaamista, kokemusta vapaaehtoistoiminnan johtamisesta ja valmiudet tuottaa erityisiä kriisipalveluita.

Järjestöjen rooli henkisen kriisinkestävyyden ylläpitämisessä on huomattava. Lisäksi järjestöt kanavoivat ihmisten auttamishalua ja koordinoivat mm. vapaaehtoistoimintaa viranomaisten avuksi.  

Neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko muistuttaa, että järjestöt ovat myös kriisiauttamisen ydintoimijoita.

“Lukuisissa viime vuosien kriiseissä ihmiset on ohjattu hakemaan apua kansalaisjärjestöiltä. Vastaavaa kriisiauttamisen organisaatiota ei ole tarjolla julkisissa palveluissa.”

“Kansalaisjärjestöjen rooli julkisten toimijoiden rinnalla on ylipäätään tunnistettava. Järjestöt ovat osa mielenterveyden palvelujärjestelmää sekä laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluita. Niiden ennaltaehkäisevä työ on avainasemassa kokonaisturvallisuuden kannalta”, Risikko toteaa.

Eri toimijoiden mielenterveysosaaminen on yksi henkisen kriisinkestävyyden elementti. Mielenterveysjärjestöt ovat keskeisessä roolissa mielenterveyteen liittyvän tiedon ja ymmärryksen kasvattamisessa. Järjestöt myös tuottavat tietoa ihmisten turvallisuustarpeista ja välittävät sitä yhteiskunnan päätöksentekijöille.

Turvallisuus edellyttää panostusta psyykkiseen kriisinkestävyyteen 


Neuvottelukunta peräänkuuluttaa psyykkisen kriisinkestävyyden huomioimista kaikkialla, missä käsitellään turvallisuuspolitiikkaa. Se on tärkeä osa sisäistä turvallisuutta, kriiseistä selviytymistä ja toimintakykyisenä pysymistä kriisien keskellä.

Psyykkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kykyä kestää kuormitusta ja selviytyä kriisien seurauksista. 

Yksilöiden psyykkinen toimintakyky rakentuu koko elämänkaaren aikana. Psyykkiseen kriisinkestävyyteen vaikuttavat muun muassa terveys ja toimintakyky, koulutus, työllisyys ja toimeentulo sekä osallisuus, jotka myös rakentavat perustaa turvallisuudelle.

Turvallinen yhteiskunta rakentuu demokratialle, oikeusvaltiolle sekä perus- ja ihmisoikeuksille


Osana kriisien ennaltaehkäisyä neuvottelukunta painottaa psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Sisäinen turvallisuus perustuu pitkäjänteiseen hyvän yhteiskunnan rakentamiseen. Demokratian, oikeusvaltion, perus- ja ihmisoikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutuminen tulee varmistaa kaikilla elämänalueilla.

Turvallisuuteen vaikuttavat myös yksilöiden ja yhteisöjen psyykkiseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin kohdistuvat uhat yhteiskunnan sisällä, kuten köyhyys, eriarvoisuus, vihapuhe, väkivalta, viharikokset, syrjintä ja ympäristökriisin aiheuttama ahdistus. Vähentämällä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta vahvistetaan luottamusta päätöksentekoon ja oikeudenmukaisuuteen.

Neuvottelukunta antoi kannanoton kokouksessaan 10.9. Kokouksen teema oli kokonaisturvallisuus, kriisinkestävyys ja kansalaisjärjestöjen rooli. Kokouksen vierailevina alustajina olivat sisäministeri Mari Rantanen ja turvallisuuskomitean pääsihteeri Petteri Korvala.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen kokoama kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöelin. Neuvottelukunta seuraa mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman muiden mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.

Neuvottelukunnan sihteeristönä toimii Mielenterveyspooli. Mielenterveyspooli on 37 mielenterveysjärjestön ja mielenterveysalan asiantuntijatahon mielenterveyspoliittinen yhteistyöverkosto, joka toimii paremman mielenterveyden puolesta Suomessa.

Turkoosilla pohjalla Mielenterveyspoolin logo eli ympyrän sisällä ihmisketjua kuvaava kuvio, sekä teksti Mielenterveyspooli - Järjestöt yhdessä

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Mielenterveyspooli

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye